Luota Jehovaan, älä ihmiseen
”Parempi on luottaa Herraan, kuin turvata ihmisiin.” – Ps. 118:8.
1, 2. a) Kuinka monilla ihmisillä on nykyään syvä, kestävä luottamus Jehovaan, ja miksi on näin? b) Ketkä luottavat siihen, että Jehova aikaansaa paremmat olosuhteet?
HARVOILLA ihmisillä on nykyään syvä, kestävä luottamus Jehova Jumalaan. Jotkut eivät usko hänen olevan olemassakaan. Toiset saattavat tunnustaa Jumalan olemassaolon, mutta kiinnittävät tuskin lainkaan huomiota hänen tahtoonsa. Nekin, jotka ovat hartaita tämän maailman uskontojen kannattajia, luottavat enimmäkseen uskonnollisiin perinteisiinsä tai pappeihinsa eivätkä Jehovaan. He ovat suuressa määrin niiden kaltaisia, joista apostoli Paavali sanoi: ”Minä todistan heistä, että heillä on intoa Jumalan puolesta, mutta ei täsmällisen tiedon mukaan, sillä koska he eivät tunteneet Jumalan vanhurskautta, vaan yrittivät vahvistaa omaansa, he eivät alistuneet Jumalan vanhurskauteen.” – Room. 10:2, 3.
2 Minkä ihmiset luottavat tuovan ihmisperheelle paremmat olosuhteet tulevaisuudessa? Useimmat heistä panevat luottamuksensa ihmisten ponnisteluihin eivätkä Jehovan tarkoitukseen ihmiskunnan suhteen. Ainoastaan pieni vähemmistö maan neljästä miljardista asukkaasta on huolellisesti tutkinut Jehovan olemassaolon todistusaineistoa, ottanut kantaakseen vastuunsa häntä kohtaan ja elää hänen lakejaan totellen. Nämä ihmiset luottavat häneen täydellisesti ja tietävät, että hän täyttää lupauksensa vanhurskaan uuden järjestyksen perustamisesta ihmiskunnalle. He julistavat muinaisen psalmistan tavalla: ”Sinuun, Herra, minä turvaan; minä sanon: ’Sinä olet minun Jumalani’.” (Ps. 31:15) Ja he tottelevat Jumalan varoitusta: ”Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa.” – Ps. 146:3.
3. Miksi sen että suhteellisen harvat luottavat Jehovaan, ei pitäisi aiheuttaa masennusta?
3 Pitäisikö Jehovaan luottavien masentua siksi, että heitä on suhteellisen vähän verrattuina maan neljään miljardiin asukkaaseen? Ei, koska lukumäärät eivät ole koskaan olleet minkään asian oikeuden mitta. Suuret ihmisjoukot ovat useasti olleet väärässä. Jeesus Kristus sanoi: ”Menkää sisään kapeasta portista, koska se tie on leveä ja avara, joka vie tuhoon, ja monet ovat ne, jotka menevät siitä sisään, kun taas se portti on kapea ja tie ahdas, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka löytävät sen.” (Matt. 7:13, 14) Ei, luottamus enemmistöjen arvostelukykyyn ei ole ”kapeasta portista” täysipitoiseen elämään johtava tie. Historia on täynnä ihmisten lupausten kariutumia ja vaikeuksia, jotka ovat aiheutuneet sellaisia lupauksia sokeasti seuranneitten suurille joukoille.
4. Minkä voimme nyt paremmin ratkaista ja miksi?
4 Erityisesti on inhimilliseen viisauteen luottamisen mielettömyys käynyt ilmeiseksi viime vuosisadalla. Nyt, kun olemme saaneet lisäkokemuksia nähtyämme tämän erittäin tieteellisen aikakauden, kykenemme paremmin tarkastelemaan inhimillisten saavutusten tuloksia. Voimme panna ne Jehovan töitten rinnalle ja selvemmin nähdä, mihin meidän pitäisi panna luottamuksemme.
TURHIA TOIVEITA TIETEEN SUHTEEN
5. Mikä osuus tieteellisellä edistyksellä on ollut monien ihmisten paremman maailman toiveissa?
5 Viime vuosisadan vaiheilla tapahtunut tieteellinen edistys herätti ihmisissä paljon toiveita paremmasta maailmasta. Monet ajattelivat, että ihmiskunta oli astumassa loistavaan uuteen aikakauteen. Ajateltiin, että lopultakin sellaiset pulmat kuin köyhyys, nälänhätä, työttömyys, sairaus, vanhuus ja sota ovat nyt ihmisvoimin ratkaistavissa. Kirjailija Lewis Mumford kertoo tällaisista suurista toiveista:
”Ajateltiin, että kone rakenteensa järkevyyden ja suorituskykynsä ehdottoman täydellisyyden takia oli nyt moraalinen voima, todella varsinainen moraalinen voima, joka asetti ihmiselle uudet saavutustasot . . .
”Jokaiseen ihmisen heikkouteen tai sairauteen uskottiin löytyvän nopea mekaaninen, kemiallinen tai lääkehoidollinen parannuskeino. Kutsuttiinhan sähkökaarivaloakin ensiesittelyssä luottavaisesti yöllä suoritettujen rikosten ehkäisijäksi.”
6. Missä määrin tiede on tarjonnut jotain apua ihmisperheelle?
6 Tiede on epäilemättä saanut aikaan useita hyödyllisiä keksintöjä. Perheenemäntien ei useissa maissa tarvitse enää käyttää paljon aikaa käsin pesemiseen ja ompelemiseen, puuhellalla keittämiseen, elintarvikkeiden säilömiseen talvikuukausiksi ja veden noutamiseen kaivosta tai joesta. Tiede on valjastanut vesivoimasta, öljystä, hiilestä ja kaasusta saatavan sähkön käyttämään uusia pesu- ja ompelukoneita, liesiä, jääkaappeja, pakastimia, lämmityslaitteita, valaisimia ja muita hyödyllisiä kojeita. Viemäriputkistojen ansiosta ei ole enää epähygieenisiä ulkohuoneita. Traktorit ovat antaneet 50 hevosen voiman. Lypsykoneet ovat helpottaneet karjakkojen työtä. Lääketieteen edistysaskeleet ovat auttaneet pitämään aisoissa useita sairauksia. Edistynyt tekniikka on tietokoneineen ja raketteineen jopa vienyt ihmisiä kuuhun.
7. Miten tiede on aikaansaanut useita ongelmia?
7 Mutta vaikka tiede on auttanutkin joissakin pulmissa, niin se on luonut useita muita. Vaikka esimerkiksi auto tarjoaa nopean ja mukavan kuljetuksen, niin se on aikaansaanut pulmia, jotka eivät ole ratkaistavissa. Suurkaupunkien alueilla vallitsee suunnaton tungos ja turhautuneisuus. Myrkyllisiä kaasuja tulee teollisuussaasteen lisäksi, joka leijuu monien kaupunkien yllä. Ja autosta on tullut yksi vaarallisimmista koskaan keksityistä välineistä. Yhdistyneiden Kansakuntien World Health -lehden mukaan tieliikenneonnettomuuksissa kuolee noin 250 000 ihmistä joka vuosi. Sen lisäksi miljoonia loukkaantuu.
8. Miten tieteellinen militarismi on vaikuttanut vuosisataamme?
8 Kirja Great Events of the 20th Century (20. vuosisadan suuria tapahtumia) mainitsee tieteen muita katkeria hedelmiä sanoen: ”Vuosisatamme suuri muovaava voima on epäilemättä ollut tieteellisen asiantuntemuksen ilmiömäinen kasvu – eikä tätä asiantuntemusta ole koskaan noudatettu pontevammin kuin sodan aikoina.” Tiede on tuottanut panssarivaunuja, lentokoneita, liekinheittimiä, konekivääreitä, sukellusveneitä, ohjuksia, ydinpommeja ja muita aseita. Niillä on riistetty yli 100 miljoonan ihmisen henki tällä vuosisadalla, useamman kuin minään muuna aikana. Jumalan sana sanoi paikkansapitävästi: ”Voi niitä, jotka . . . luottavat sotavaunuihin, koska niitä on paljon, ja ratsumiehiin, koska niitten luku on ylen suuri, mutta eivät katso Israelin Pyhään, eivät kysy neuvoa Herralta.” (Jes. 31:1) Vaikka tieteellinen militarismi on osoittautunut tuhoisaksi, niin kansat käyttävät nyt ennätysmäärän rahaa, 1 200 miljardia markkaa vuodessa, sotavarusteluihin. Noin 25 prosenttia kaikista Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton tiedemiehistä suorittaa työtä sodan hyväksi; vähemmän kuin yksi sadasosa prosenttia työskentelee aseidenvalvonta- tai aseidenriisuntatehtävissä.
9. Onko tiede auttanut ihmisperheen huolestuttavien pulmien ratkaisussa?
9 Onko tiede auttanut ehkäisemään maailmanlaajuisesti riehuvaa rikollisuutta? Ei, sillä rikollisuus on lisääntynyt niin kuin Jumalan profeetallinen Sana sanoikin tapahtuvan näinä ”viimeisinä päivinä”. (Matt. 24:12; 2. Tim. 3:1–5, 13) Osoittaahan yksistään Yhdysvaltain väestönlaskentatoimiston tutkimus, että joka vuosi tehdään 37 miljoonaa suurta rikosta, kolme kertaa enemmän kuin todellisuudessa ilmoitetaan poliisille. Ja vaikka lääketiede on edistänyt taistelua joitakin sairauksia vastaan, niin toiset ovat riistäytyneet hallinnasta. Sydäntaudit ovat saavuttaneet epidemian mittasuhteet samoin kuin sukupuolitauditkin, ja syövästä on tullut suuri tappaja. Terveyspulmat ovat pahentuneet, kun ihminen on saastuttanut ilman, maan ja veden ja käsitellyt kemiallisesti ravintoaineita. Ja tiede on täysin avuton vanhuuden ja kuoleman tuhojen edessä. Ihmiskunnan tila on juuri sellainen kuin Jumalan sana sanoo: ”Yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, ja näin kuolema levisi kaikkiin ihmisiin.” (Room. 5:12) Ja huolimatta kaikesta nykytieteen edistymisestä Parade-lehti sanoo: ”Maailmassa on enemmän nälkää näkeviä, köyhtyneitä, oppimattomia ja työttömiä ihmisiä kuin milloinkaan aikaisemmin.”
10, 11. a) Miten eräät maailmalliset asiantuntijat ovat tunnustaneet tieteen epäonnistumisen? b) Mitä Raamattu sanoi aivan oikein ihmisten ponnistuksista?
10 Seuraukset tästä tieteellisestä aikakaudesta ovat näin ollen selvästi nähtävissä. Me tiedämme tosi kokemuksesta, mitä se on aikaansaanut. Me voimme päätellä kirjan Environmental Ethics (Ympäristöetiikka) tavalla: ”Nykyinen teknologia on jo epäonnistuma.” Kirjailija Lewis Mumford sanoi myös: ”Käsitys, että mekaaninen ja tieteellinen edistys takaisi vastaavaa hyötyä ihmisille . . . on nyt käynyt täysin paikkansapitämättömäksi.” Ja historioitsija Arnold Toynbee selitti: ”Olemme yrittäneet tyrmistyttävin seurauksin antaa koneitten hoitaa itseämme. . . . Uudestisyntymättömälle ihmiselle voidaan tuskin uskoa niitä vaarallisia leikkikaluja, joita hänen laboratorionsa ovat kehittäneet.”
11 Nyt voimme nähdä selvästi, mitä on tapahtunut ihmisperheelle siksi, että se on pannut luottamuksensa ihmiseen. On aivan niin kuin Jumalan profeetta Jeremia ennusti sanoessaan: ”Kirottu on se mies, joka turvaa ihmisiin ja tekee lihan käsivarreksensa ja jonka sydän luopuu Herrasta.” (Jer. 17:5) Seuraavat henkeytetyn psalmistan sanat ovat myös osoittautuneet luotettaviksi: ”Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät.” – Ps. 127:1.
JEHOVA LUOTTAMUKSEMME ARVOINEN
12. Kuka ainoastaan ansaitsee luottamuksemme elämän tärkeissä asioissa?
12 Ihmisen kokemus on osoittanut, että on mieletöntä luottaa ihmisviisauteen elämän tärkeissä asioissa. Emme voi luottaa siihen, että ihminen voisi ratkaista ihmisperheen suunnattomia pulmia. Ainoastaan Jehovalla, Kaikkivaltiaalla Luojalla, on parannuskeino. Kun siis on kysymys niin elintärkeästä asiasta kuin jonkun etsimisestä opastamaan näinä kriittisinä aikoina, niin meidän on käännyttävä Jehovan puoleen. Luottaisitko sinä lapsukaisen töherryksiin vaarallisen matkan karttana? Vai turvautuisitko sellaisen asiantuntijan ohjeisiin, joka tuntee reitin läpikotaisin? Ihmisviisaus on täysin epäluotettava opas matkallamme näiden vaarallisten ”viimeisten päivien” läpi ja tavoitellessamme ikuista elämää Jumalan uudessa järjestyksessä. Siksihän Raamattu sanoo: ”Siunattu on se mies, joka turvaa Herraan [Jehovaan, UM], jonka turvana Herra on.” – Jer. 17:7.
13–15. a) Miten maailmankaikkeus ilmaisee Jehovan viisautta ja voimaa? b) Miksi tämän pitäisi vahvistaa luottamustamme Jehovaan? (Jes. 40:28, 29)
13 Jehovan työt, jotka hän tekee viisautensa ja voimansa tuella, herättävät meissä luottamusta. Kun näemme, mitä hän jo on tehnyt ja mitä hän pystyy tekemään, niin arvostuksemme hänen kykyynsä ohjata elämäämme ja muodostaa vanhurskas uusi järjestys vahvistuu. Yksi esimerkki Jehovan kyvystä löytyy aineellisesta kaikkeudesta itsestään. Ennen kuin kaukoputket keksittiin, pidettiin paljaalla silmällä nähtäviä muutamia tuhansia tähtiä kaikkena, mitä oli olemassa. Mutta ensimmäiset alkeelliset kaukoputket paljastivat paljon muita. Nykyiset välineet, joilla tutkitaan maailmankaikkeutta, paljastavat niin monia miljardeja tähtiä, että – kuten Jeremia sanoi – ”taivaan joukkoa ei voida lukea”. – Jer. 33:22.
14 Sitten havaittiin, etteivät taivaankappaleet ole hajaantuneet ympäriinsä sattumanvaraisesti. Ne ovat ryhmittyneet yhteen niin sanotuiksi ”galakseiksi”, joista kukin sisältää miljardeja tähtiä ja muuta materiaa. Sitä galaksia, jossa me olemme, kutsutaan Linnunradaksi, jossa arvioidaan olevan 100 miljardia aurinkomme kaltaista tähteä. Meidän galaksimme läpimitan lasketaan olevan noin 100 000 valovuotta, ja valo kulkee lähes 10 biljoonaa kilometriä yhdessä ainoassa vuodessa! Eikä siinä kaikki. Äskeiset ihmisen tekemät havainnot ovat ”saattaneet hänet ymmälle”, sanoo National Geographic -lehti. Galakseja on havaittu olevan niin paljon, että yksi arvio niiden lukumäärästä on kymmenen miljardia; eräs toinen huomioitsija arvioi niiden luvun sadaksi miljardiksi! Lisäksi on havaittu, että nämä galaksitkin ovat järjestyksessä. Ne on järjestetty ”joukoiksi”, niin että useat galaksit ovat ryhmittyneet yhteen joukkoon.
15 Kaikkeuden suunnaton mittavuus, sen järjestys ja taivaankappaleitten liikkeitä hallitsevat täsmälliset lait ovat hämmästyttäneet joitakuita tiedemiehiä. Science News -lehti sanookin: ”Näiden asioitten harkitseminen saattaa maailmankaikkeuden rakenteen tutkijat levottomiksi, koska näyttää siltä, että tällaiset erikoiset ja täsmälliset olosuhteet eivät ole juuri voineet syntyä sattumanvaraisesti.” Tietysti maailmankaikkeus ei syntynytkään ”sattumanvaraisesti”. Kaikkeudessa ilmenevä viisaus, voima, järjestys ja lainalaisuus on kaikki lähtöisin suuresta Luojasta, Jehova Jumalasta: ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja.” (Ps. 19:2) Jehovan kyky on niin laajalle ulottuva, että hän tekee helposti sen, minkä ihmiset havaitsevat mahdottomaksi, jopa ”hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä”. – Ps. 147:4.
16. Millaiseen päättelyyn pitäisi elollisista tehtyjen uusien havaintojen johtaa?
16 Maan elollisissa ilmenevä viisaus ja monimutkaisuus alkaa myös herättää kunnioittavaa pelkoa monissa tiedemiehissä. Science Digest -lehdessä oli seuraava uutinen: ”Kun molekyylibiologiassa tehdään miltei joka päivä uusia havaintoja, niin sen todennäköisyys, että elämä alkoi sattumalta, on tulemassa aina vain etäisemmäksi, ellei mahdottomaksi.” Eräs tiedemies arvioi, että yhteen ihmisen soluun sisällytetyt tiedot täyttäisivät 1 000-osaisen tietosanakirjan. Mistä tämä kaikki on tullut? Hyllyllä oleva tietosanakirjan osa kertoo älyllisen tekijän olemassaolosta. Samoin kertoo elollisissa oleva hämmästyttävä määrä tietoa, viisautta ja monimutkaisuutta. Siksipä Raamattu sanoo yksinkertaisesti ja todenmukaisesti Jehova Jumalasta: ”Sinun tykönäsi on elämän lähde.” – Ps. 36:10.
17. Mitä nöyrien ihmisten pitäisi tunnustaa?
17 Nöyrät ihmiset tunnustavat sen, mitä monet tiedemiehet ja muut eivät tunnusta: Jehova on todella se, ”joka on luonut taivaan ja levittänyt sen, joka on tehnyt maan laveuden ja mitä siinä kasvaa, antanut henkäyksensä kansalle, joka siinä on, ja hengen niille, jotka siellä vaeltavat”. (Jes. 42:5) Tämä loistoisa Luoja, joka ilmaisee tällaista kyvykkyyttä ja viisautta, on totisesti luottamuksemme arvoinen. Kaksikymmentäneljä vanhinta tunnustivatkin näyssä: ”Sinä, Jehova, niin, meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan kirkkauden ja kunnian ja voiman, koska sinä loit kaikki ja sinun tahdostasi ne olivat olemassa ja luotiin.” – Ilm. 4:11.
18, 19. a) Millaisia Jumalan työt ovat verrattuina ihmisen töihin? b) Miten meidän tulisi suhtautua Jumalaan tai ihmiseen luottamiseen?
18 Kun me siis vertaamme Jumalan töitä ihmisen töihin, niin voimme kysyä: kuka ansaitsee täyden luottamuksemme? Ei varmastikaan ihminen kaikkine tieteellisine edistysaskeleineenkaan. Se suunnaton vahinko ja hämmennys, minkä hän on jo aiheuttanut maan päällä, osoittaa, ettei hänellä ole vastauksia elämän ongelmiin eikä hänen voida luottaa löytävänkään niitä. World Book Encyclopedia sanookin:
”Niistä suurista edistysaskeleista huolimatta, joita tieteessä on otettu, tiedemiehillä on yhä useita ratkaisemattomia ongelmia. . . .
”Kasvitieteilijät eivät vieläkään tiedä tarkalleen, miten yhteyttäminen valoenergian avulla tapahtuu. Biologit ja biokemistit eivät ole vielä löytäneet vastausta siihen kysymykseen, miten elämä on saanut alkunsa. Tähtitieteilijät eivät ole vielä kehittäneet tyydyttävää selitystä kaikkeuden alkuperästä. Lääketieteen tutkijat ja fysiologit eivät tiedä syövän syytä eivätkä parannetta eivätkä tiedä, miten parantaa monia eri virustauteja. . . . Psykologit eivät tunne kaikkia mielisairauden syitä.”
19 Jehova tietää vastaukset kaikkiin näihin. Ja hänellä on varmasti viisaus ja kyky huolehtia ratkaisuista kaikkiin ihmiskuntaa vitsaaviin pulmiin. Siksi Raamatun varoitus on sopiva: ”Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa.” (Ps. 146:3) Sen sijaan ne, jotka rakastavat sitä, mikä on oikein, jotka rakastavat elämää ja haluavat nähdä paremmat olosuhteet tulevaisuudessa, kuuluvat niihin, jotka psalmista kuvailee: ”Sinuun turvaavat ne, jotka sinun nimesi tuntevat; sillä sinä et hylkää niitä, jotka sinua etsivät, Herra.” – Ps. 9:11.
[Kuva s. 466]
Se, mitä ihmiset pitävät tieteellisenä ”edistyksenä”, johtaa usein tungokseen, saastumiseen, turhaumiin ja moniin ennenaikaisiin kuolemantapauksiin