Onko nykyään todella hyviä uutisia?
KUINKA virkistävää onkaan kuulla hyviä uutisia! Mutta ihmiset suhtautuvat yleensä varovasti sellaiseen, mikä esiintyy hyvänä uutisena. He ovat havainneet, että sellainen, mikä ensin otetaan innostuneesti vastaan hyvänä uutisena, osoittautuukin usein pettymykseksi. Niin on käynyt poliittisille lupauksille, koska lupaaja ei usein ole todella kiinnostunut lupaustensa täyttämisestä tai ei aiokaan täyttää niitä tai vaikka hän olisi vilpitönkin, hänellä ei ole valtaa täyttää niitä.
Mutta todella hyviä uutisia on olemassa. Ne ovat uutisia pysyvästä hyvästä, ja ne on esittänyt persoona, jolla on paras hyvinvointimme sydämellään. Rodulla, ihonvärillä tai kansallisuudella ei ole mitään merkitystä hänelle. Sitä paitsi tällä persoonalla on myös valta täyttää lupauksensa. Nämä hyvät uutiset voivat aikaansaada huojennusta nyt ja täyden onnellisuuden lähitulevaisuudessa. Näiden hyvien uutisten lähde on Kaikkivaltias Jumala, Luoja, jonka nimi on Jehova. (Ps. 83:19, UM) Raamattu, jonka kirjoituksissa on hänen ”puumerkkinsä”, sisältää nämä hyvät uutiset, ja ihmisten tarvitsee vain tarkastella sitä avoimin, vilpittömin mielin päästäkseen ymmärtämään täysin sen sanoman. Jeesus sanoi: ”Niinpä minä sanon teille: pyytäkää jatkuvasti, niin teille annetaan; etsikää herkeämättä, niin te löydätte; kolkuttakaa lakkaamatta, niin teille avataan.” – Luuk. 11:9.
Ihmiskunta tarvitsee totisesti apua, ei ainoastaan itsensä hallitsemisessa, vaan myös siksi, että ihmiset siitä riippumatta, asuvatko he hyvässä vai huonossa ympäristössä, sairastuvat ja kuolevat menettäen kaiken. Tämä johtuu siitä, että ihminen on epätäydellinen, että hän jää vajaaksi täydellisyyden mitasta, on ”Jumalan kunniaa” vailla. (Room. 3:23) Ihmisen syntisyys on todella kaikkien niiden huonojen uutisten perussyy ja alkulähde, joita me kuulemme kaikkialla ympärillämme nykyään. Ihmiset ovat syntisiä, useimmat eivät omasta tahdostaan, vaan ”niin kuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, . . . näin kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet”. (Room. 5:12) Sen tähden kaikki ihmiset kuolevat. Apostoli Paavali kuvailee sen ihmisen tilannetta, joka vakavasti yrittää tehdä oikein, kun hän sanoo: ”Sitä hyvää, mitä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, sitä minä harjoitan. Mutta jos teen sitä mitä en tahdo, niin sitä en saa aikaan enää minä, vaan minussa asuva synti.” – Room. 7:19, 20.
Sama raamatunkirjoittaja osoittaa edelleen, että Luoja ei ole jättänyt ihmiskuntaa tähän tilaan ilman toivoa. Hän sanoo maallisen luomakunnan olevan ’alistettu turhuuteen, ei omasta tahdostaan’, ja sanoo, että se alistettiin täten ”sen toivon varaan, että itse luomakuntakin vapautetaan turmeltuvuuden orjuudesta Jumalan lasten loistoisaan vapauteen”. (Room. 8:20, 21) Tämä on hyvä uutinen täydellisyydestä ja ikuisesta elämästä ihmiskunnalle.
”Jumalan lapset”! Tämä merkitsisi suhdetta Jumalaan perheenä, joka elää maan päällä ykseydessä, suoraan hänen huolenpitonsa alaisuudessa, onnellisena, perheenä jolta ei puutu mitään ja jolla on runsaasti miellyttävää työtä. Maapallohan tehtiin ihmiskunnan kodiksi, ja se on tosiaan kaunis koti, joka on tehty pysymään iäti. ’Nöyrät tulevat perimään maan’, sanoi Jeesus Kristus lainaten heprealaisista psalmeista, jotka julistavat myös, että maa ”pysyy horjumatta iankaikkisesti”. (Matt. 5:5; Ps. 37:11; 104:5) Tämä on hyvä uutinen; sen tietäminen on suurenmoista! Miten Jumala toteuttaa tämän lausumansa tarkoituksen maan suhteen?