Mitä kuningas tekee hyväksemme
”Hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas.” – Jes. 9:5.
1, 2. Mitä ristiriitaisia tunteita ihmisillä on, kun he näkevät maailman huonon tilanteen?
EPÄTÄYDELLISTEN ihmisten on vaikea ymmärtää, miksi Jumala on sallinut samojen epätäydellisten olosuhteitten jatkua yli 1 900 vuotta Jeesuksen Kristuksen maan päällä olon jälkeen. He sanovat: ’Miksi asiain kehittyminen ei ole ollut nopeampaa?’ Kun he sitten katselevat sitä sekasotkua, jossa maailma on, niin he sanovat usein: ’En ymmärrä, miten sitä voitaisiin koskaan selvittää.’ Kun tutkimme Jumalan hallituksen Kuninkaan ohjelmaa, niin voimme ymmärtää tämän näennäisen viivytyksen ja saatamme jopa ihmetellä, mitä se voi saada aikaan suhteellisen lyhyessä ajassa.
2 Olemme edellisessä kirjoituksessa nähneet, että Jeesus siirrettiin taivaallisesta henkielämästä ihmiselämään antamaan ihmiselämänsä uhriksi ja pätevöitymään siten ihmiskunnan Ylimmäiseksi Papiksi. Hänen kuuliainen vaelluksensa maan päällä pätevöitti hänet myös Kuninkaaksi. Miten hän täyttää nämä virat ihmissuvun hyödyksi?
3. Millaiseen suhteeseen ihmissukuun nähden Jeesus Kristus tuli uhrinsa perusteella? (1. Tim. 2:5, 6; 1. Joh. 2:1, 2)
3 Jehova Jumalalle, kaiken Omistajalle, maksamansa lunastusuhrin perusteella Jeesus Kristus omistaa ihmissuvun toimiakseen kunkin ihmisen kanssa Jumalan vanhurskaan tarkoituksen mukaisesti, kunnes hän lopulta kuntouttaa kaikki tottelevaiset sovittaen heidät täysin Jumalan kanssa. (Joh. 5:22) Se on Jumalan järjestely, jotta ihmissuku voitaisiin nostaa pois synnistä ja saattaa takaisin hänen vanhurskaaseen perheeseensä. Tällä tavalla Jumala säilyttää ehdottoman vanhurskautensa auttaessaan ihmiskuntaa. – Room. 3:23–26.
4. a) Mitä Kristus teki ylösnousemuksensa jälkeen, ja mikä hänestä tulee tottelevaisille ihmisille? b) Miten Heprealaiskirjeen kirjoittaja osoittaa, että Jeesuksen koetus takaa meille mitä hellimmän ja huomaavaisimman avun?
4 Kristus kohosi taivaisiin ylösnousemuksensa jälkeen esittämään uhrinsa arvon Jumalalle, niin kuin Israelin ylimmäinen pappi oli joka vuosi sovituspäivänä vihmonut hiukan eläinten verta temppelin kaikkein pyhimmässä, missä Jumala edustavassa merkityksessä asusti. Kristuksesta tulee niille, jotka ovat tottelevaisia, ”viimeinen Aadam”, ”Iankaikkinen isä”, joka voi palauttaa heidät elämään. (1. Kor. 15:45; Jes. 9:5) Hänen maan päällä läpikäymänsä koetus takaa meille mitä hellimmän, huomaavaisimman ja ymmärtäväisimmän avun, niin kuin on kirjoitettu:
”Koska siis meillä on suuri ylimmäinen pappi, joka on kulkenut taivasten läpi, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni hänen tunnustamisestaan. Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi suhtautua myötätuntoisesti heikkouksiimme, vaan sellainen, joka on koeteltu kaikissa suhteissa samoin kuin mekin, mutta ilman syntiä. Lähestykäämme sen tähden vapaasti puhuen ansaitsemattoman hyvyyden valtaistuinta, jotta saisimme armon ja löytäisimme ansaitsemattoman hyvyyden avuksi oikeaan aikaan.” – Hepr. 4:14–16.
VOIDAANKO INHIMILLINEN TÄYDELLISYYS SAAVUTTAA?
5. a) Minkä Kristuksen aivan täydellinen synnitön elämä on todistanut meille? b) Mitä hänen uhrinsa ja pappeutensa saa aikaan hänen 144 000 hallitsijatoverinsa hyväksi?
5 Kristuksen vanhurskas elämä hankki hänelle Jumalan suotuisan päätöksen, että hän oli säilyttänyt täydellisen tottelevaisuuden tyystin vapaana synnistä, vapaana väärästä ajattelustakin. Tämä on todiste siitä, että kuka hyvänsä voi Hänen avullaan säilyttää nuhteettomuuden ja saada Jumalan hyväksymyksen hymyn. (Room. 5:18, 19) Saavutettuaan täydellisyyden ihminen voi säilyttää saman täydellisen synnittömän tottelevaisuuden. Kuinka suuren työn Kristuksen elämä, hänen uhrinsa ja pappeutensa saakaan aikaan! Hän auttaa 144 000 muuta kuninkaiksi ja papeiksi kanssaan sekä ohjaa heitä siunaamaan ihmiskuntaa työllään: hänen sovitusuhristaan koituvan hyödyn soveltamisella ihmiskuntaan.
6. a) Mikä on se kuolema, joka viimeisenä vihollisena tehdään tyhjäksi? b) Miten ja milloin kuolema hävitetään?
6 Valtakunta ja sen papisto poistaa lopulta kuoleman, joka on vitsannut koko ihmiskuntaa ja jonka se on perinyt isänsä Aadamin synnin takia. (Room. 5:12) Tämä Aadamilta peritty kuolema julistetaan hävitetyksi Valtakunnan tuhatvuotisen hallituskauden lopussa, jolloin kaikille tottelevaisille on annettu täydellisen elämän koko täyteys. Raamattu näet sanoo, että kaikki muutkin ihmiskunnan onnellisuuden esteet – huonot hallitukset, kaikki Jumalan vanhurskaan suvereenisuuden vastustajat, kaikki mikä on vastoin ihmisen hyvinvointia – tullaan tuhoamaan. Silloin ”viimeisenä vihollisena tehdään tyhjäksi kuolema”. – 1. Kor. 15:25, 26.
MIKSI JUMALA ON SALLINUT PAHUUTTA
7. Mitä Valtakunnan lupaukset takaavat, ja mikä kysymys vaatii tässä yhteydessä vastauksen?
7 Lupaukset siitä, mitä Valtakunta saa aikaan ihmisen hyväksi, takaavat, että Jumala ei suvaitse syntiä, pahuutta, epätäydellisyyttä eikä niiden kuolemaan johtavia seurauksia ja että hän hävittää ne tyystin ainiaaksi. Tämä kysymys, miksi Jumala on sallinut pahuutta pitkän ajan, on saattanut ymmälle useita vilpittömiä tiedonhaluisia ihmisiä. Ja tämä onkin tosiaan koko luomakunnan edessä oleva suuri kiistakysymys. Tämän kiistakysymyksen ymmärtäminen on välttämätön Jumalan tarkoitusten ja Valtakunnan työn ymmärtämiseksi.
8. Mikä suuri kiistakysymys on kaikkeuden edessä?
8 Kiistakysymys koskee suvereenisuutta – Jumalan suvereenisuutta eli hallitusvaltaa – ei sitä, onko Jumala suvereeni. Tämä on tosiasia. (Ps. 90:2; Apt. 4:24) Mutta kyseenalaiseksi on asetettu se, onko Jehovan suvereenisuus oikein, ansaittua ja vanhurskasta. Tämän kiistakysymyksen takia Jumala on sallinut pahuutta rajoitetun ajan.
9. Minkä ominaisuuden Jumala antoi ensimmäisille ihmisille, kun hän loi heidät, ja tekeekö tämä ominaisuus heidät epätäydellisiksi?
9 Se, että Jumala on sallinut pahuutta, liittyy siihen, että Jumala teki ensimmäiset ihmisluomukset kuvikseen ja kaltaisikseen. (1. Moos. 1:26, 27) Ihmisillä on moraalinen toimintavapaus. He voivat valita joko hyvän tai pahan tekemisen. He eivät ole robotteja, jotka olisi ”ohjelmoitu” tekemään vain hyvää. Aadam ja Eeva olivat tällaisina älyllisinä ihmisinä tässä suhteessa täydellisiä. Jos heidät olisi luotu kykenemättömiksi tekemään moraalisia valintoja ja ratkaisuja, niin se olisi jättänyt heidät epätäydellisiksi; heiltä olisi puuttunut jotakin. Jumala ei pidättäisi ratkaisuvapautta oikean ja väärän valitsemisen suhteen järkevältä luomukselta, joka oli luotu hänen kuvakseen. Juuri tästä syystä hän antoi heille omantunnon. – Room. 2:15.
10. Miten Aadamin ja Eevan menettely asetti kyseenalaiseksi Jumalan suvereenisuuden?
10 Aadamin ja Eevan päätös olla tottelematta Jumalan käskyä oli haaste hänen suvereenisuudelleen. Eeva halusi ’tietää’, ts. ratkaista eli päättää itse kaikki asiat, ”niinkuin Jumala”. Aadam liittyi häneen tässä teossa ylpeästi vaatien täydellistä itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. (1. Moos. 3:5, 6, 22) Kumpainenkin kieltäytyi itse asiassa tunnustamasta asemaansa luotuina ihmisinä. He eivät osoittaneet lainkaan rakkautta eivätkä arvostusta sitä kohtaan, mitä Jumala oli tehnyt heidän hyväkseen, ja anastivat itselleen etuoikeuksia, jotka kuuluivat yksistään Jumalalle maan Luojana ja Omistajana, elämän Ylläpitäjänä ja Kaikkeuden Suvereenina.
11. Kuka oli todellisuudessa Aadamin ja Eevan takana Jumalan suvereenisuuden kyseenalaiseksi asettamisessa, ja miten tämä osoitetaan meille Jobin kirjassa?
11 Tässä ylpeässä menettelyssä Aadamia ja Eevaa yllytti ja kiihotti eräs Jumalan henkipoika, enkeli joka kapinoi. (1. Moos. 3:1–5; Joh. 8:44) Hän kiisti Jehovan hallitusvallan väittäen, että Hänen hallintonsa ja Hänen luomustensa tottelevaisuuden perustana oli itsekkyys tai pelko eikä rakkaus. Myöhemmin tämä väite esitettiin selvästi Job-nimisen uskollisen Jumalan palvelijan tapauksessa. Henkeytetty kirjoittaja (Mooses) vetää sivuun näkymättömyyden verhon ja paljastaa taivaan näyttämön valistukseksemme:
”Kun eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat ja asettuivat Herran eteen, tuli myöskin saatana heidän joukossansa ja asettui Herran eteen. . . . Niin Herra sanoi saatanalle: ’Oletko pannut merkille palvelijaani Jobia? . . .’ Saatana vastasi Herralle ja sanoi: ’Nahka nahasta; ja kaikki, mitä ihmisellä on, hän antaa hengestänsä. Mutta ojennapa kätesi ja koske hänen luihinsa ja lihaansa: varmaan hän kiroaa sinua vasten kasvojasi.’” – Job 2:1–5.
12. a) Miten ihmisen nuhteettomuudesta tuli lisäkysymys, ja miksi Jumala salli Saatanan jatkaa toimintaansa jonkin aikaa? b) Mitä Heprealaiskirjeen kirjoittaja osoittaa Kristuksen saavan aikaan Saatanan ja hänen töittensä suhteen?
12 Näin Saatana (merkitsee ’vastustajaa’) kiisti Jumalan suvereenisuuden ansiollisuuden ja herätti myös lisäkysymyksenä ihmisen nuhteettomuuden Jumalan edessä. Jumalan hallitusvalta ei ole mielivaltainen diktatuuri. Jumala salli Saatanan olla edelleen olemassa rajallisen ajan ”lainsuojattomana” ihmisen takia, mikä soi ihmisille tilaisuuden osoittaa uskollisuutensa, ja myös enkeltensä takia, jotta tämä kysymys voisi tulla iäksi ratkaistuksi heidän mielessään. Tämä paholainen saattoi vaikuttaa Aadamin jälkeläisiin, koska he olivat syntisiä, joten Saatanasta tuli ”tämän asiainjärjestelmän jumala”. (2. Kor. 4:4) Mutta Jumala on tuominnut hänet kuolemaan, ja hänet hävitetään kohta, kaikki hänen työnsä tehdään olemattomiksi. (1. Moos. 3:15) Hänen Tuhoajastaan Jeesuksesta Kristuksesta luemme:
”Koska siis ’lapsukaiset’ [Kristuksen opetuslapset] ovat verestä ja lihasta osallisia, hänkin tuli samoin niistä osalliseksi, jotta hän kuolemallaan tekisi tyhjäksi sen, jolla on kuoleman aiheuttamiskeinot, se on Panettelijan, ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta olivat orjuuden alaisia koko elämänsä ajan.” – Hepr. 2:14, 15.
On myös sanottu: ”Sitä varten Jumalan Poika tehtiin ilmeiseksi, että hän murskaisi Panettelijan työt.” – 1. Joh. 3:8.
13. Miten Jeesus osoitti ratkaisseensa nuhteettomuuskysymyksen elämänvaelluksellaan? (Joh. 12:31)
13 Jeesuksen täydellinen tottelevaisuus Jumalalle todisti ja ratkaisi nuhteettomuuskysymyksen iäksi, ilman että siinä olisi tarvittu muiden ihmisten apua. Jeesus sanoi ennen kuolemaansa: ”Maailman hallitsija on tulossa. Ja hänellä ei ole mitään otetta minuun.” (Joh. 14:30) Jeesus ’voitti maailman’, joka on sen jumalan Saatanan alaisuudessa. Toiset uskolliset henkilöt sitä ennen ja sen jälkeen ovat osaltaan palvelleet tämän kiistakysymyksen tarpeita Jumalalta ja hänen Pojaltaan saamallaan avulla. Kristus käyttää näitä auttamaan toisia hallitessaan tuhat vuotta maata. – Joh. 16:33.
14, 15. Miten Pietarin 2. kirjeen 3:9:ssä olevat apostoli Pietarin sanat osoittavat, ettei Jumala ole hidas eikä välinpitämätön?
14 Jotkut voivat pitää Jumalaa liian suvaitsevaisena tai hitaana ja välinpitämättömänä. Mutta apostoli Pietari kumoaa tämän ajatuksen sanoessaan: ”Jehova ei ole hidas lupauksensa suhteen, niin kuin jotkut pitävät hänen menettelyään hitautena, vaan hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska hän ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan haluaa kaikkien pääsevän katumukseen.” – 2. Piet. 3:9.
15 Me näemme Pietarin sanoista, että Jumala välittää ihmisistä. Kun hän suo aikaa, niin se antaa meille kaikille tilaisuuden kuulla totuutta. Mutta miljoonia lapsia syntyy tietysti joka kuukausi, ja monet ovat kuolleet. Näin ollen Pietarin sanat osoittavat, että Jumala tietää, mikä on parasta, ei ainoastaan nykyisin elävälle sukupolvelle, vaan kaikille, elossa oleville sekä niille, jotka herätetään kuolleista. Ja hän tietää tarkalleen ajan, milloin hän puuttuu ihmisten asioihin ja lopettaa nykyisen asiainjärjestelmän raivaten tilaa Kristuksen tuhatvuotiselle hallituskaudelle, jonka aikana koko maailma tuomitaan ”vanhurskaudessa”. (Apt. 17:31; Ilm. 20:11–15) Näin suurin osa ihmisistä – todella kaikki, jotka haluavat tehdä niin kuin on oikein – voi pelastua ikuiseen elämään. – Ilm. 20:7–10, 15.
MITÄ TULEE TUHATVUOTISEN VALTAKUNNAN HALLITUKSEN LOPUSSA?
16. Millaiseen tilaan Valtakunta saattaa ihmiskunnan? (Ilm. 21:3)
16 Valtakunnan tuhat vuotta kestävä maan kaikkien asioitten hallinta on oleva mitä onnellisinta aikaa ihmissuvulle. Valtakunta tulee sitten niiden tuhannen vuoden lopussa päätökseensä toteutettuaan Jumalan tahdon ”myös maan päällä niin kuin taivaassa”. (Matt. 6:10) Kun Aadamilta peritty synti ja siitä johtuva kuolema on pyyhitty pois, niin kaikki ihmiset ovat silloin täydellisiä eivätkä tarvitse enää Valtakunnan papillisia palveluksia. Jumala voi silloin täysin hyväksyä heidät puhtaaseen, täydelliseen perheeseensä ”Jumalan lapsiksi”. – Room. 8:21.
17. Mitä Jeesus Kristus tekee niiden tuhannen vuoden lopussa ja mistä syystä?
17 Kristus, joka on rakkaudessa ja uskollisuudessa Isäänsä Jehovaa kohtaan ”sama eilen ja tänään ja ikuisesti”, tunnustaa koko luomakunnan edessä Jehova Jumalan ikuisen suvereenisuuden, niin kuin Raamattu ilmaisee: ”Sitten tulee loppu, kun hän luovuttaa valtakunnan Jumalalleen ja Isälleen tehtyään tyhjäksi kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman. . . . kun kaikki on alistettu hänen alaisuuteensa, silloin Poika itsekin alistuu Hänen alaisuuteensa, joka alisti hänen alaisuuteensa kaiken, jotta Jumala olisi kaikki jokaiselle.” Jumalan suvereenisuus on ainutlaatuinen, ylin, kunniaan saatettu, ja se kohdistuu nyt suoraan koko hänen luomakuntaansa. – Hepr. 13:8; 1. Kor. 15:24–28.
18. Onko Jehovalla varattuna lisää suurenmoisia tehtäviä Kristusta ja hänen 144 000 toveriaan varten sen jälkeen, kun tuhatvuotinen hallituskausi on päättynyt?
18 Kristus on luonnollisesti oleva aina tunnustettu ja kunnioitettu suuren työnsä takia ja hänen kunnianimityksenään tulee olemaan Ylimmäinen Pappi ja Kuningas. Koska Jehova on suuri Palkitsija, hänen suhteensa Kristukseen ja hänen 144 000 taivaalliseen toveriinsa sekä hänen heille antamansa tehtävät tulevat olemaan hänen suuren rakkautensa ilmauksia heitä kohtaan. (Hepr. 6:10) Raamattu ei ilmaise, mitä hänellä on varattuna heille, mutta se, mitä hän on jo tehnyt, on ollut suurenmoista.
”Jumala, joka on rikas armosta, suuren rakkautensa vuoksi, jolla hän rakasti meitä, teki meidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa, . . . ja hän herätti meidät yhdessä ja asetti meidät istumaan yhdessä taivaallisiin Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, jotta tulevissa asiainjärjestelmissä osoitettaisiin hänen ansaitsemattoman hyvyytensä verraton rikkaus hänen huomaavaisuudessaan meitä kohtaan Kristuksen Jeesuksen yhteydessä.” – Ef. 2:4–7.
19. Miksi on tarpeellista ymmärtää nämä asiat, joita olemme juuri tutkineet?
19 Kaikki tämä sisältyy hyvään uutiseen, ja sen ymmärtäminen ja arvostaminen on välttämätöntä sille, joka haluaa palvella Jumalaa otollisesti sekä julistaa hyvää uutista toisille.