Kuuluuko joulu tosi palvontaan?
JEESUS KRISTUS sanoi: ”Totuus vapauttaa teidät.” (Joh. 8:32) Perustuuko joulu totuuteen? Jos perustuu, niin me voimme saada hyötyä sen vietosta. Mutta jos se ei perustu, niin se aiheuttaa meille vaikeuksia. Tuottaako jouluaika sinulle vapauden tunteen vai huokaatko helpotuksesta, kun se on ohi?
Jotkut, jotka luottavat siihen, että puu tunnetaan hedelmistään, suhtautuvat epäilevästi joulun pyhyyteen. He esittävät voimakkaita valituksia joulun kaupallistamisesta. Tästä ”maallisen tunkeutumisesta pyhään” Stevan Davies Temple-yliopiston teologisesta tiedekunnasta sanoi: ”Meidän pitäisi muistaa, että joulun ’kaupallistaminen’ on samaa kuin liiketoiminnan pyhittäminen. . . . Joulupukki-legendaa suojellaan ja varjellaan.” Hän lisäsi, että joulupukkia ”pidetään yllä, koska hän on korvaamaton kauppiaille myyntihoukuttimena joulunpyhien aikaan”.
Kuulostaako liiketoiminnan ’pyhittäminen’ sinusta tosi uskonnolta? Erään yhdysvaltalaisen katolisen aikakauslehden kirjoittaja Daphne Ponchin Mould ei näytä ajattelevan siten. ”Jokainen uskonnon hitunenkin on poistettu”, hän kirjoitti lehden joulukuun numerossa vuonna 1976. ”Joulu ei ole karistanut yltään ainoastaan kristillistä merkitystään, vaan vanhemman pakanallisen merkityksensäkin”, hän sanoi.
Sinulla on epäilemättä omat henkilökohtaiset tunteesi tulevan jouluajan suhteen. Lahjojen vaihtamistapa epäilemättä aiheuttaa epämiellyttävää painetta monille. Eivätkä lahjat, joita he saavat tällaisessa pakon ilmapiirissä, herätä heissä todellisuudessa sitä kiitollisuutta ja arvostusta, jota jouluajan oletetaan edistävän.
JOULUN PERUSTA
Mutta jos jätetään huomioon ottamatta joulun kaupallisuus, niin perustuuko sen uskonnollinen puoli totuuteen? Tämän tietäminen on hyvin tärkeätä, jotta voisimme palvoa Jumalaa otollisesti ”hengessä ja totuudessa”. – Joh. 4:23, 24.
Lapsesi on todennäköisesti kasvatettu uskomaan joulupukkiin. Mutta jos olet kertonut heille totuuden, sinun ei tarvitse tehdä sitä katkeraa valintaa, joka kohtaa monia vanhempia joulun aikaan: murtaako lastensa sydän vai saattaako perhe vararikon partaalle. Ja jos haluat lastesi kiitollisuuden ja rakkauden, niin kuinka paljon parempi onkaan sanoa heille totuus ja antaa heille lahjoja spontaanisti silloin kun sinulla on siihen varaa. Silloin he eivät kiitä legendaarista joulupukkia, vaan sinua, isäänsä tai äitiänsä, ja sinuun he tietävät voivansa luottaa totuudellisen tiedon saamisessa. Lisäksi he säästyvät pettymykseltä ja sen aiheuttamalta kyynisyydeltä, jota monissa lapsissa kehittyy, kun joulupukkimyytti paljastuu heille.
Nykyään oppineet yleensä myöntävät, ETTEI 25. joulukuuta ole Jeesuksen Kristuksen syntymäpäivä. Ensimmäiset muistiinmerkinnät joulujuhlan viettämisestä ovat vasta 300-luvulta. Siihen mennessä kirkko oli saavuttanut paljon maallista valtaa keisari Konstantinuksen alaisuudessa. Auringonpalvonta oli erikoisen voimakasta silloin Roomassa. Persialaisen auringonjumalan Mitran palvojat viettivät joulukuun 25. päivää ”voittamattoman auringon syntymäpäivänä”. Kun Rooman kirkko omaksui tämän päivän joulupäiväksi, niin se ei edistänyt palvontaa ”hengessä ja totuudessa”, vaan silloin otettiin käyttöön niin kutsuttu kristillinen juhla, jonka väestö helposti omaksui. Todellisuudessa se oli pakanallisen menon omaksumista juhlaan, joka oli kunnioittavinaan Jumalaa ja Kristusta.
JOULUTÄHTI JA LAHJOJEN ANTAMINEN
Joku voi kiinnittää huomiota lahjojen antamiseen ”lapsukaiselle” Jeesukselle. (Matt. 2:11) ’Eivätkö ”tietäjät” tehneet siten? Ja eivätkö he seuranneet tähteä, joka johti heidät sinne, missä Jeesus oli?’ Mutta kun tutkimme Raamattua, huomaamme, etteivät ”tietäjät” edustaneet kristillisyyttä vaan pakanuutta. Huomaamme myös, että he joutuivat tietämättään olemaan mukana Saatana Panettelijan juonessa tappaa Jeesus.
Harkitsehan Raamatun kertomusta: Jeesuksen vanhemmat olivat juuri ennen hänen syntymäänsä saapuneet Betlehemiin henkikirjoitettaviksi verotusta varten. Kaikki majatalot kaupungissa olivat täynnä. Kun Maria synnytti Jeesuksen, hän pani hänet vaatteeseen käärittynä seimeen. Juuri sinä yönä Jumala enkelijoukkojen välityksellä eikä tähden välityksellä ohjasi nöyrät juutalaiset paimenet, Jumalan palvojat, lapsen luo. Heille ilmoitettiin, että lapsi oli syntynyt Pelastajaksi, Kristukseksi (Messiaaksi) Herraksi. – Luuk. 2:1–17.
Olivatko niin sanotut ”tietäjät” tosi Jumalan palvojia? Eivät. Alkutekstin kreikan kieli Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa käyttää heistä nimitystä magoi – taikurit, zarathustralaiset papit. He olivat Mesopotamiasta, kaukaa idästä, tulleita tähdistäennustajia. He eivät pitäneet Jeesusta Pelastajanaan tai Messiaanaan, vaan ”juutalaisten kuninkaana”. – Matt. 2:1, 2.
Pane merkille Raamatusta löytyviä muitakin todisteita. Todellisuudessa vasta kuukausia Jeesuksen syntymän jälkeen nämä tähdistäennustajat menivät kuningas Herodeksen luo ja sanoivat seuranneensa tähteä, jonka he näkivät, ’kun he olivat idässä’, ja halusivat osoittaa kunnioitusta lapselle, ”juutalaisten kuninkaalle”. Eikä ”tähti”, joka johti heitä, ollut todellinen tähti eikä kiertotähtien konjunktio, sillä vain tähdistäennustajien kerrottiin nähneen sen. Herodes meni sitten juutalaisten uskonnollisten johtajien luo ja tiedusteli, missä Messiaan oli määrä syntyä. He lainasivat hänelle Miikan 5:1:ssä olevaa ennustusta, joka ilmaisi hänen syntymäpaikkansa olevan Betlehemissä. – Matt. 2:3–6.
Herodes kutsui nyt salaa tähdistäennustajat ja lähetti heidät Betlehemiin sekä käski heidän tulla ilmoittamaan asiasta takaisin hänen luokseen. Mutta Raamattu sanoo: ”Koska heille annettiin unessa jumalallinen varoitus olla palaamatta Herodeksen luo, he poistuivat maahansa toista tietä.” – Matt. 2:7, 8, 12.
Herodes oli raivoissaan. Varmistautuakseen siitä, että hän sai Jeesuksen, hän tapatti kaikki poikalapset Betlehemin alueella ”kaksivuotiaista alaspäin sen ajan mukaisesti, jonka hän oli tarkoin ottanut selville tähdistäennustajilta”. (Matt. 2:16) Mutta Jeesus säästyi, koska hänen kasvatusisänsä Joosef oli vienyt hänet Egyptiin Jumalan varoituksen mukaan, ja siten salajuoni lapsen tappamiseksi siihen aikaan raukesi tyhjiin. – Matt. 2:13, 14.
Jeesus ei siis ollut vastasyntynyt lapsi tähdistäennustajien käydessä hänen luonaan, vaan hän lähestyi kahden vuoden ikää. Nämä ”tietäjät” olivat nähneet ”tähden” ensi kerran, kun he olivat Mesopotamiassa, monen kuukauden matkan päässä Betlehemistä, eikä Jeesus silloin, kun he löysivät hänet, ollut enää seimessä vaan talossa. (Matt. 2:11) Heidän lahjoillaan ei siis selvästikään ollut mitään yhteyttä Jeesuksen syntymän ajankohtaan.
Eikö siis ole ilmeistä, etteivät jouluostosvimma ja lahjojen vaihtaminen, tähdistäennustajien ”tähti”, joulukuun 25. päivä eivätkä muutkaan joulun piirteet ole lähtöisin Jumalasta? Ja kunnian antaminen Jeesus-lapselle nykyään on harhaanjohtavaa, sillä Jeesus Kristus ei ole enää lapsukainen eikä häntä tule palvoa sellaisena. Koska kuolleista herätetty Jeesus on nyt mahtava henkipersoona Jumalan oikealla puolella taivaassa, hän on ”hengessä ja totuudessa” suoritettavan Jumalan palvonnan pääedistäjä, eikä tähän palvontaan liity joulua eikä joulupukkimyyttiä. – Joh. 4:24; Apt. 2:33; Ilm. 3:21; Matt. 28:18.