Vanhinten vierailut hyödyttävät Jumalan kansaa
”He palasivat Lystraan ja Ikonioniin ja Antiokiaan, vahvistivat opetuslasten sieluja, rohkaisivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: ’Meidän täytyy mennä Jumalan valtakuntaan monien ahdistusten kautta.’” – Apt. 14:21, 22.
1. Miksi matkustavien valvojien vierailut ovat tarpeellisia nykyään, niin kuin ne olivat ensimmäiselläkin vuosisadalla?
ENSIMMÄISELLÄ vuosisadalla apostolit ja muut vanhimmat tekivät matkustavina valvojina ajankohtaisia vierailuja kristillisiin seurakuntiin. Nykyään matkustavat valvojat vierailevat säännöllisesti yli 42 000:ssa Jehovan todistajien seurakunnassa kautta maailman. Onko näillä vierailuilla, sekä entisillä että nykyisillä, paljon yhteistä? On tosiaan! Kristittyjen tarpeethan ovat nykyään hyvin samankaltaisia kuin apostolien aikoina. Me tarvitsemme näistä vierailuista saatavaa rohkaisua ja käytännöllistä apua voidaksemme jatkaa Jumalan tahdon tekemistä koettelevissa olosuhteissa.
2. a) Mitä ongelmia kristityt ovat kohdanneet sekä ensimmäisellä vuosisadalla että nykyisin, ja minkä työn tekemistä heiltä vaaditaan? b) Miksi vanhinten vierailut on otettu iloiten vastaan?
2 Perittyjen epätäydellisyyksien vuoksi varhaiskristityillä oli samanlaisia ongelmia kuin meillä. (Room. 3:23) Heidän kohtaamansa kiusaukset olivat hyvin samankaltaisia kuin ne, joita meidän on vastustettava. (1. Kor. 10:13) He elivät pahan asiainjärjestelmän keskellä, joka on olemassa vielä nykyäänkin ja josta me kaikki haluamme vapautusta. (Gal. 1:4) Heidän päävihollistaan Panettelijaa myös meidän täytyy vastustaa. (1. Piet. 5:8) Huolimatta lihansa heikkouksista, maailman painostuksesta ja näkymättömien pahojen henkivoimien vastustuksesta noilla ensimmäisen vuosisadan uskovilla oli työ tehtävänä. Heidän tehtävänsä oli saarnata ”hyvää uutista” ja tehdä opetuslapsia. Tämä tehtävä soveltuu myös Jehovan todistajiin nykyään, ja se täytyy saattaa päätökseen ennen tämän jumalattoman maailman tulevaa loppua. (Matt. 28:19, 20; Apt. 1:8) Sekä silloin että nykyään hengellisten miesten vierailut on otettu iloiten vastaan järjestelynä, joka vahvistaa, rohkaisee ja muulla tavoin auttaa Jumalan kansaa.
3. Mitä hyötyä voimme saada tarkastellessamme kertomuksia vierailuista apostolisina aikoina ja tehdessämme rinnastuksia nykyaikaan?
3 Nämä apostolien aikoina tehdyt vierailut antavat hyödyllistä opastusta meille nykyään. (Apt. 14:21–23; 15:36) Kun tutkimme joitakin Raamatun kertomuksia ja teemme rinnastuksia nykyaikaan, meidän pitäisi kyetä syventämään arvostustamme sitä järjestelyä kohtaan, että nämä ”lahjat ihmisinä” palvelevat ja täyttävät tarpeemme. – Ef. 4:8, 11, 12.
MITEN VANHINTEN VIERAILUIHIN SUHTAUDUTTIIN
4. Miten Antiokian seurakuntaan tehty vierailu auttoi veljiä?
4 Sen jälkeen kun Jerusalemin neuvosto oli kokoontunut vuonna 49, Juudas ja Silas lähetettiin Paavalin ja Barnabaan kanssa Antiokiaan. Mitä olisit kokenut, jos olisit ollut siellä? Apostolien tekojen 15:32:n mukaan kaksi ”profeettaa” Juudas ja Silas ”rohkaisivat veljiä monin puhein ja vahvistivat heitä”. Antiokiassa oli aikaisemmin ollut jotakin erimielisyyttä ympärileikkauskysymyksen takia. Mutta nyt kun Antiokian seurakunta oli saanut hengen ohjauksessa kirjoitetun kirjeen ja nämä kaksi ”profeettaa” olivat vierailleet siellä, asia oli selvinnyt. Seurakunnalla oli syytä iloita. – Apt. 15:2, 22–31.
5. Mitä Filippiläiskirjeen 2:20–22 kertoo Timoteuksen ominaisuuksista?
5 ”Vanhinten” nöyrä, uhrautuva henki sai aikaan sen, että he olivat rohkaisuksi veljilleen. Esimerkiksi Paavali kirjoitti lähetystyötoveristaan Timoteuksesta: ”Minulla ei ole ketään muuta suhtautumistavalta hänen kaltaistaan, joka todella huolehtisi teitä koskevista asioista. Kaikki toiset näet etsivät omia etujaan eivätkä Kristuksen Jeesuksen etuja.” Timoteuksen työtoveri Paavali ei epäröinyt lähettää häntä Filippin seurakuntaan, koska hän palveli kuin orja heidän keskuudessaan ”hyvän uutisen edistämisessä”. – Fil. 2:20–22.
6. a) Miten Kreetan veljet hyötyivät siitä, että Tiitus toteutti Paavalin antamat ohjeet? b) Mikä vaikutus Tiituksen neuvonnalla olisi nuoriin ja vanhoihin, miehiin ja naisiin?
6 Yleensä vanhimmat, jotka lähetettiin jollekin alueelle, viipyivät siellä pitemmän aikaa vahvistaakseen veljiä. Pakottava tarve vaati Tiitusta auttamaan ongelmien ratkaisemisessa Kreetassa. Hänen käskettiin ’oikaista se, mikä oli puutteellista, ja nimittää vanhimmat kaupunki kaupungilta’. Myös niskoittelun, turhan puheen ja harhaan johtavien ajatusten suhteen, joita jotkut opettivat, Tiituksen oli määrä jatkuvasti ojentaa häiriön aiheuttajia ankarasti, jotta he voisivat olla ”uskossa terveitä”. (Tiit. 1:5–14) Hänen oli määrä neuvoa ja kehottaa iäkkäitä miehiä ja naisia, nuorempia miehiä ja naisia sekä orjia, niin että heidän elämäntapansa ’kaunistaisi Pelastajamme, Jumalan, opetuksen kaikessa’. – Tiit. 2:1–10.
7. a) Mitä ominaisuuksia vierailevilla valvojilla oli siihen aikaan? b) Miten Paavalin kaltaisiin uskollisiin vanhimpiin tuli suhtautua 1. Korinttolaiskirjeen 11:1:n mukaan?
7 On ilmeistä, että pätevät vierailevat valvojat välittivät tarpeelliset ohjeet seurakunnille ensimmäisellä vuosisadalla. Heillä kaikilla oli vuosien kokemus saarnaamistyössä, vastuun kantamisessa vanhimpina ja vaikeuksien kestämisessä. Lueteltuaan kohtaamiaan vainoja ja vaaroja Paavali ilmaisi syvää vastuuntunnetta sanoessaan: ”Näiden ulkonaisten seikkojen lisäksi päälleni vyöryy päivästä päivään huoli kaikista seurakunnista.” (2. Kor. 11:23–28) Tiitus, Timoteus ja muut olivat kiinteästi hänen yhteydessään näissä kokemuksissa. (2. Kor. 8:23; 2. Tim. 3:10, 11) Esimerkillinen usko teki heistä jäljittelemisen arvoisia esimerkkejä. – 1. Kor. 11:1.
8. Minkä kehotuksen Efesoksen vanhimmat saivat, ja millaiset tunteet heillä oli Paavalia kohtaan?
8 Veljet eivät ainoastaan suuresti arvostaneet näitä esimerkillisiä vierailevia ”vanhimpia” heidän hyvän työnsä tähden, vaan he ilmaisivat myös syvää henkilökohtaista kiintymystä heitä kohtaan. Huomattava esimerkki tästä oli ilmeinen silloin kun Paavali tapasi Efesoksen vanhimmat. Hän kehotti heitä: ”Kiinnittäkää huomiota itseenne ja koko laumaan, jonka keskuuteen pyhä henki on nimittänyt teidät valvojiksi, paimentamaan Jumalan seurakuntaa, jonka hän osti omansa verellä.” (Apt. 20:28) Sitten hän varoitti lähestyvästä luopumuksesta ja kehotti heitä pysymään valveilla ja auttamaan heikkoja. Esitettyään yhteisen rukouksen nämä vanhimmat liikuttuivat hyvästellessään Paavalia, ja heille tuotti erikoisesti tuskaa, kun he saivat tietää, etteivät enää näkisi hänen kasvojaan. – Apt. 20:29–38.
SEURAKUNNILLE ANNETTUA KÄYTÄNNÖLLISTÄ APUA
9. Miten vierailevat valvojat kiittivät ja kannustivat seurakuntia?
9 Vierailevat valvojat kiittivät usein ensimmäisen vuosisadan uskovia heidän ilmaisemistaan hyvistä ominaisuuksista. Niin oli Kolossan ”pyhien” laita. Epafras oli puhunut heidän hyvistä teoistaan ja heidän rakkaudestaan hengellisellä tavalla, ja siitä Paavali esitti kiitoksen Jumalalle. (Kol. 1:2–8) Paavalin käynti Tessalonikassa tuotti merkittäviä tuloksia. Myöhemmin hän kirjoitti sikäläisille uskoville ja pani merkille heidän uskollisen työnsä, rakkaudellisen vaivannäkönsä ja kestävyytensä. He olivat ottaneet sanan vastaan ahdistuksen alaisina, ja heistä oli tullut sellaisten miesten kuin Paavalin, Silvanuksen (Silaan) ja Timoteuksen arvollisia jäljittelijöitä. (1. Tess. 1:1–7) Sanoin ja esimerkillään nuo vanhimmat opettivat ensimmäisen vuosisadan opetuslapsia ja osoittivat heille, kuinka Jumalan hengen hedelmää voidaan ilmaista jokapäiväisessä elämässä. Heitä kannustettiin luottamaan ehdottomasti Jehovaan ja turvautumaan alituisesti häneen rukouksessa. Seurakunnat iloitsivat sellaisista vierailuista ja tunnustivat saaneensa vahvistusta ja kannustusta ’uskossa pysymiseen’. – Apt. 14:22.
10. a) Miksi hengellisen ja moraalisen puhtauden suhteen ei voitu sovitella? b) Mitä kannustusta vanhimmat antoivat paikallisiin seurakuntiin nimitetyille paimenille?
10 Epäilemättä apostolit ja vanhimmat huolehtivat siitä, että silloiset seurakunnat toimivat järjestystä noudattaen, sopusointuisella tavalla Kristuksen johdon alaisuudessa. (Ef. 4:15, 16) He tiesivät, että hengellistä ja moraalista puhtautta täytyi pitää yllä. Tässä suhteessa ei voitu sovitella. Miten kristillinen seurakunta voi muutoin pysyä erossa maailmasta ja miten sitä muutoin voitiin käyttää kunniallisena astiana Jehovan työn suorittamisessa? (2. Kor. 6:14–17; 1. Tess. 4:3–8; 2. Tim. 2:20–22) Sen tähdentämiseksi, kuinka tärkeätä oli totella Jumalan vaatimuksia, nuo vanhimmat tekivät vierailuja ja kirjoittivat kirjeitä auttaakseen paikallisiin seurakuntiin nimitettyjä paimenia ja heidän huollossaan olevaa laumaa. – 1. Piet. 5:1–5.
11. Mitä kannustusta vierailevat valvojat voivat antaa kaikille seurakuntien valvojille nykyään sopusoinnussa sen kanssa, miten Paavali neuvoi Timoteusta?
11 Paavali kehotti nuorta valvojaa Timoteusta: ”Tule uskollisten esimerkiksi . . . Kiinnitä jatkuvasti huomiota julkiseen lukemiseen, kehottamiseen, opettamiseen . . . jotta edistymisesi olisi ilmeinen kaikille.” (1. Tim. 4:12–15) Nykyään matkustavat valvojat antavat samanlaisia neuvoja vierailuillaan. Ja samoin kuin Paavali velvoitti Timoteusta, he kannustivat kaikkia seurakuntien valvojia ’saarnaamaan sanaa, pysymään siinä hellittämättä suotuisaan aikaan, tukalaan aikaan, ojentamaan, nuhtelemaan, kehottamaan kaikella pitkämielisyydellä ja opetustaidolla’ ja ’tekemään evankelistan työn’ tämän palveluksen suorittamiseksi täydellisesti. – 2. Tim. 4:1–5.
12. Miten Korinton seurakuntaa neuvottiin tuomitsemisen suhteen?
12 Apostolit eivät epäröineet esittää, mitä piti tehdä tuominta-asioiden suhteen. Kun Paavali kohtasi tilanteen, johon liittyi oikaisematta jätetty väärinteko, hän neuvoi kirjeitse, mitä hän olisi tehnyt, jos hän olisi henkilökohtaisesti ollut läsnä, ja neuvoi lujasti Korintossa olevia vastuullisia miehiä ’poistamaan pahan ihmisen’ keskuudestaan. (1. Kor. 5:3, 13) Hän kehotti myös, että tuomitsemiseen pätevät miehet käsittelisivät veljien keskiset henkilökohtaiset erimielisyydet. (1. Kor. 6:1–6) Tällainen neuvo auttoi vastuullisia veljiä korjaamaan ajattelunsa.
RAKKAUDELLINEN JÄRJESTELY MEIDÄN VAHVISTAMISEKSEMME
13. a) Miksi voimme olla kiitollisia siitä, että Jehova on antanut uskollisia valvojia, mukaan luettuina ne, jotka säännöllisesti vierailevat seurakunnissa? b) Millaista kokemusta monilla matkustavilla valvojilla on ollut?
13 Koska Jehovan henki vaikuttaa hänen kansassaan, nykyään on käytettävissä seurakunnissa vierailemiseen ahkerasti työskenteleviä, päteviä miehiä, joilla on monen vuoden kokemus. (Vrt. Ef. 4:11, 12.) Vaikka he ovat epätäydellisiä miehiä, he ilmaisevat monia niistä hyvistä ominaisuuksista, jotka olivat tunnusomaisia Paavalille, Silaalle, Barnabaalle, Timoteukselle ja muille. Nykyään on lukuisia matkustavia valvojia, joilla on yli 30 vuoden kokemus kokoajantyössä. Yksi nykyisin toimiva kierrosvalvoja ryhtyi kokoajanpalvelukseen 55 vuotta sitten 18-vuotiaana. (Saarn. 12:1) Hän on palvellut jatkuvasti siitä lähtien ja on käyttänyt viimeiset 30 vuotta seurakunnissa vierailemiseen. Melkein kaikki nämä miehet ovat palvelleet myös valvojina paikallisissa seurakunnissa ja tienraivaajina. Toiset ovat viettäneet vuosia lähetyskentällä tai Vartiotorni-seuran jossakin haaratoimistossa. Sellaisten miesten läsnäolo seurakunnassa on siunaus ja antaa kaikille mahdollisuuden saada voimaa niistä hengellisistä asioista, joita heillä on jaettavana. Heidän vierailunsa voivat auttaa meitä palveluksessamme ja palvonnassamme sekä kristillisen persoonallisuuden kehittämisessä.
14. Mikä osoittaa näiden vanhinten olevan päteviä, ja mitä he yrittävät rakentaa toisissa?
14 Seurakuntiin lähetetyt edustajat ovat poikkeuksetta miehiä, jotka ottavat johdon Valtakunnan saarnaamista ja opetuslasten tekemistä koskevassa työssä. He ovat tajunneet sanan merkityksen ja kantavat hyvää hedelmää. (Matt. 13:23) Koska sen aito arvostaminen, mitä Jumalan valtakunta merkitsee, on täyttänyt heidät kiireellisyyden tunteella ja koska he ymmärtävät näiden viimeisten päivien vakavuuden, he eivät vitkastele toimessaan. (Room. 12:11) Koska heillä on tällainen asenne, he pyrkivät rakentamaan toisissa samaa evankelioimishenkeä, joka oli ominaista varhaiskristilliselle seurakunnalle. – Apt. 5:42; 8:1–4.
15. a) Miten matkustavat valvojat suhtautuvat Jeesuksen käskyihin, jotka Matteuksen 24:14 ja 28:19, 20 esittävät? b) Mitä apua ja minkä esimerkin he antavat seurakunnille nykyään sopusoinnussa sen kanssa, mitä tapahtui vuoden 33 helluntain jälkeen?
15 Koska matkustavat valvojat arvostavat suuresti Jeesuksen käskyä saarnata ”hyvää uutista” ja tehdä opetuslapsia, se saa heidät korostamaan sitä, että tämä kaksipuolinen tehtävä on pyhä luottamustehtävä ja Jumalan vaatimus. (Matt. 24:14; 28:19, 20) He muistavat, mitä tapahtui vuoden 33 helluntaita seuranneena päivänä ja myös myöhemmin Korneliuksen ja hänen huonekuntansa kääntymyksen jälkeen, nimittäin sen, että uskovat lisääntyivät nopeasti ja saivat täyden opetuksen, niin että he voivat elää ”hyvän uutisen” kanssa sopusoinnussa ja julistaa sitä tehokkaasti toisille. (Apt. 2:46, 47; 5:14; 6:7; 10:44–48; 20:20) Jotta uskovien määrä edelleen lisääntyisi, matkustavat valvojat pyytävät nykyään mahdollisimman monia lähtemään kanssaan todistamaan. He auttavat niitä, joilta puuttuu kokemusta. Vierailevien vanhinten into ja hyvä johto edistävät todistustyön laajenemista. He sanovat Paavalin kanssa: ”Voi minua, jos en julistaisi hyvää uutista!” – 1. Kor. 9:16.
16, 17. a) Mitä kannustusta matkustavat valvojat voivat antaa, jottei maailmallisuus pääsisi tunkeutumaan seurakuntaan? b) Millä tavoilla he voivat auttaa veljiä taistelemaan materialismin salakavalaa vaikutusta vastaan?
16 Lisäksi on paljon työtä tehtävänä seurakunnan yhteydessä olevien auttamisessa edistymään kristillisessä elämässä. (2. Piet. 1:5–10) Jotkut, jotka eivät ole vielä vapaita maailmallisuudesta, yrittävät ehkä tuoda mukanaan tapoja, jotka madaltaisivat Jumalan sanassa esitettyjä korkeita käyttäytymismittapuita. Matkustavien valvojien tarvitsee olla tarkkanäköisiä ja huomata salakavalat suuntaukset, jotta voitaisiin suojautua maailmallisuuden tunkeutumista vastaan. He haluavat kannustaa Jumalan kansaa pitämään tiukasti kiinni Raamatun periaatteista elämäntavoissaan, moraalissa ja ollessaan tekemisissä toisten kanssa, olkoonpa kysymys henkilökohtaisista tai yhteisistä asioista. (1. Kor. 10:31–33; 1. Piet. 1:14–16; Hepr. 13:18) Heidän tarvitsee ehkä muistuttaa vanhimpia toimimaan päättäväisesti moraalisen, opillisen ja hengellisen puhtauden säilyttämiseksi seurakunnissa.
17 Sopusoinnussa sen neuvon kanssa, jonka Timoteus sai, matkustavia valvojia kehotetaan varoittamaan kristittyjä heidän elämäänsä tunkeutuvista materialismin vaikutuksista. (1. Tim. 6:9, 10, 17–19) Antamalla itse esimerkin hengellisten asioitten asettamisesta ensi sijalle he kannustavat toisia ’etsimään ensin Jumalan valtakuntaa’. – Matt. 6:33.
18. Miksi hengellisen vakavuuden ja kypsyyden saavuttaminen on niin tärkeää, ja miten siihen voidaan kannustaa?
18 Maailmassa, missä ihmiset heittelehtivät uskonnollisten oppien hämmentävien tuulten ajamina, Jehovan kansaan kuuluvien täytyy olla vakaita, täysikasvuisia kristittyjä. (Ef. 4:13, 14) Heidän kantansa täytyy olla vakaa eikä se saa horjua nopeasti riippumattoman ajattelun tai tunnepaineen vuoksi. (Kol. 1:23; 2:6, 7) Matkustavien valvojien pitäisi siksi aivan oikein tähdentää sitä, kuinka tarpeellista kaikkien kristittyjen on kasvaa alituisesti Jumalan täsmällisessä tuntemuksessa. (Fil. 1:9, 10; Kol. 1:9–11) He kannustavat tutkimaan henkilökohtaisesti, perheenä ja seurakuntana, jotta kristityt eivät ravitsisi itseään vain ’sanan maidolla’, vaan ”vahvalla ruoalla” ymmärtääkseen täysin ”vanhurskauden sanan” ja jotta ’heidän havaintokykynsä olisi valmentunut erottamaan sekä oikean että väärän’. (Hepr. 5:12–14) Kun matkustavat valvojat tarkastelevat seurakunnan hengellistä tilaa, he antavat sitä koskevia raamatullisia neuvoja.
19. Miten matkustavat valvojat auttavat eri yksilöitä heidän tarpeittensa mukaan? (Jaak. 5:19, 20)
19 Nämä vanhimmat voivat käydä sairaiden, iäkkäiden ja muiden luona, sikäli kuin tilaisuus sallii. (Sananl. 16:31; Matt. 18:12–14; ks. vastakohtana Hes. 34:4.) Kun yksilöt, joilla on keskenään riitoja henkilökohtaisista asioista, lähestyvät heitä, he voivat rakkaudellisesti mutta lujasti neuvoa heitä Raamatun perusteella silmämääränä rauhan palauttaminen. (1. Tess. 5:14, 15) He voivat usein huomaamattomilla tavoilla rakentaa hengellisesti niitä, joilla on epäilyksiä kristillisen käytöksen suhteen tai jotka muutoin tarvitsee ’siepata tulesta’. – Juud. 22, 23.
20. Millä tavalla matkustavat valvojat ja heidän vaimonsa ovat olleet uhrautuvaisia?
20 Kuten ensimmäisellä vuosisadalla niin nykyäänkin nämä matkustavat valvojat ja heidän vaimonsa palvelevat monenlaisissa olosuhteissa. Monissa osissa maailmaa he siirtyvät paikasta toiseen joka viikko. Syrjäisille alueille tai viidakkoalueille päästäkseen jotkut kulkevat hevosella tai kanootilla tai kävelevät pitkiä matkoja vuoristoteitä tai solia. He kestävät suuria vaikeuksia seurakuntien etujen tähden. Monet ovat ottaneet vastaan aluemääräyksiä kauaksi sukulaisistaan ja hyvistä tuttavistaan. Mutta olosuhteistaan huolimatta he ovat halukkaita näkemään vaivaa ja ovat valmiita sopeutumaan ”hyvän uutisen” tähden. – 1. Kor. 9:23.
21. a) Mitä arvostusta katsauksen näiden vanhinten palvelukseen pitäisi herättää meissä? b) Minkä kysymyksen siksi teemme?
21 Katsaus niihin moniin tapoihin, joilla monien uskollisten vanhimpien vierailut ovat vahvistaneet seurakuntia sekä apostolisina aikoina että nykyään, saa meidät arvostamaan heidän ponnistelujaan. Tällaiset itseään kuluttavat vanhimmat kuuluvat todellakin niiden joukkoon, joista apostoli Paavali kirjoitti: ”Me pyydämme teitä, veljet, kiinnittämään huomiota niihin, jotka työskentelevät kovasti teidän keskuudessanne ja johtavat teitä Herrassa ja vakavasti neuvovat teitä, ja osoittamaan heille aivan poikkeuksellista huomaavaisuutta rakkaudessa heidän työnsä vuoksi.” (1. Tess. 5:12, 13) Vaikka meillä onkin tällainen arvostus matkustavia valvojia kohtaan, niin kuinka voimme henkilökohtaisesti saada suuremman hyödyn heidän vierailuistaan vastaisuudessa? Tarkastelkaamme asiaa.