Lukijain kysymyksiä
● Mieheni sukulaisilla on tapana, että kaikki lapset ja lastenlapset kokoontuvat hänen vanhempiensa kotiin aterialle joulukuun 25. päivänä. Hän ymmärtää, että Jehovan todistajana en vietä joulua. Mutta miten olisi aterialle menemisen laita?
Sinun itse täytyy henkilökohtaisesti ratkaista, olisiko se parasta sinun tapauksessasi. Esitämme joitakin asiaan liittyviä piirteitä, joita ehkä haluat harkita.
Monin paikoin se seikka, ettei useimpien ihmisten tarvitse olla työssä eräinä pyhäpäivinä, merkitsee sitä, että silloin on sopiva aika sukulaisten kokoontua yhteen. Jopa kristityt sukulaiset ja ystävät ovat käyttäneet sellaista päivää retken tekemiseen tai aterian nauttimiseen, vaikka eivät vietäkään uskonnollista pyhäpäivää. Tällainen ansiotyöstä vapaana olo saattaa olla yksi syy siihen, miksi aviomiehesi sukulaiset kokoontuvat joulukuun 25. päivänä. Mutta jos useimmat sukulaiset viettävät joulua, niin kokoontumisen syynä saattaa olla myös se, että he voivat vaihtaa joulutervehdyksiä ja -lahjoja.
Jehovan todistajat ovat selittäneet, ettei Jeesuksen seuraajia käsketty viettämään hänen syntymäänsä, ettei hän ollut syntynyt joulukuun 25. päivänä ja että tämä päivämäärä omaksuttiin erään pakanallisen roomalaisen juhlan vietosta. (1. Kor. 11:23–26) Jehovan todistajat eivät näin ollen vietä joulua, sillä he pitävät mielessään Jeesuksen sanat: ”Jumala on Henki, ja häntä palvovien täytyy palvoa hengessä ja totuudessa.” – Joh. 4:24.
Ne miehesi sukulaiset, jotka eivät hyväksy Raamattuun perustuvia vakaumuksiasi, voivat tuntea olevansa vapaita viettämään joulua. Rehellisyyden nimessä heidän pitäisi tunnustaa sinunkin vapautesi pidättyä sen vietosta. Jos olisit yhteisellä aterialla mutta et osallistuisi joulutervehdyksiin, lahjojen vaihtamiseen tai muuhun juhlanviettoon, niin hämmentäisikö tai ärsyttäisikö se heitä? Tästä voisit miehesi kanssa keskustella etukäteen. Kristittynä vaimona epäilemättä kunnioitat hänen johtoasemaansa, ja se ilmeisesti ulottuu myös siihen, missä perheenne tulee syömään. Kun kunnioittavasti ja lempeästi esität tunteesi ja ilmaiset järkevyytesi, niin se saanee hänet näkemään, onko tyydyttävä ratkaisu löydettävissä. – Fil. 4:5; Kol. 3:18.
Miehesi saattaisi kehottaa sinua lähtemään mukaansa ja ehdottaa, että pitäisit sitä normaalina ateriana osallistumatta mihinkään juhlanvieton piirteisiin. Se olisi yksi mahdollisuus, sillä henkilö voisi olla läsnä osallistumatta henkilökohtaisesti uskonnollisiin toimintoihin, vaikka toiset suorittavatkin niitä. (Vrt. 2. Kun. 5:17–19.) Ja Raamattu osoittaa, että vaikka joku muu kuvitteleekin jollakin ruoalla olevan erikoismerkitys, niin kristitty voi silti syödä sitä normaalina ruokana. (1. Kor. 8:8; 1. Tim. 4:4) Tämän näkökannan esittäessään apostoli Paavali kuitenkin tähdensi toisten omantunnon huomioon ottamisen tärkeyttä, kun yritetään välttää väärän vaikutelman luomista, joka voisi johtaa kompastumiseen. – 1. Kor. 10:23–30.
Jos menisit sukujuhliin ja aterialle jouluna, päättelisivätkö sukulaisesi, että viettäisit joulua heidän kanssaan? Vai ymmärtäisivätkö he ehkä sen perusteella mitä he ovat kuulleet vakaumuksistasi ja mitä he havaitsisivat käytöksestäsi yhteen kokoontumisen aikana, ettei seurassa ja aterialla olemisella ole sinulle mitään uskonnollista merkitystä? Sinä itse osaat parhaiten arvioida tilanteen ja siihen liittyvät asenteet, ja sinun pitäisi tehdä ratkaisu, joka mielestäsi on viisas, kristillinen ja Raamatun valmentaman omantuntosi mukainen.
● Työpaikassani kaikille työntekijöille annetaan jouluraha. Pitäisikö minun kieltäytyä vastaanottamasta rahaa, koska en usko jouluun?
Se riippuu siitä, mikä merkitys rahalla todellisuudessa on ja kuinka sen vastaanottamiseen suhtaudutaan.
Kuten olemme usein osoittaneet, joulu ja monet muut kristikunnan pyhäpäivät eivät perustu Raamattuun. Ne ovat todellisuudessa peräisin ei-kristillisestä palvonnasta.a Raamattu antaa kristityille käskyn vain yhdestä uskonnollisesta vietosta, Kristuksen kuoleman vuosittaisesta muistonvietosta. – Luuk. 22:19, 20.
Merkitsisikö ”joulurahan” vastaanottaminen tuohon juhlaan osallistumista? Mahdollisesti ei. Saattaa olla, ettei rahan ymmärretä lainkaan merkitsevän sitä, että jokainen sen saaja viettäisi joulua. Työnantaja vain ehkä haluaa antaa kaikille työntekijöilleen osuuden yhtiön voitosta vuoden lopulla ja sellaiseen aikaan, jolloin monet heistä erikoisesti arvostaisivat rahasummaa käyttääkseen sen niin kuin haluavat. Raha voi olla ilmaus kiitollisuudesta vuoden mittaan tehtyjen palvelusten johdosta sekä kannustin jatkaa hyvää työtä ja ylläpitää miellyttäviä suhteita työnantajan ja työntekijöiden välillä. Työnantaja saattaa antaa sen kaikille työntekijöille, vaikkeivät jotkut työntekijät, esimerkiksi juutalaiset, muslimit tai muut, uskoisikaan jouluun. Siksi ei pelkästään lahjan antamisen ajankohta eikä se, millä nimellä sitä on alettu kutsua, välttämättä merkitse sitä, ettei joku Jehovan todistaja voisi ottaa sitä vastaan.
Vaikka lahjan antajan uskonnollinen vakaumus olisikin syynä sen antamisen ajankohtaan, niin sekään ei merkitse, että vastaanottajan ajatellaan kannattavan samaa uskonnollista näkemystä. Usein joku työtoveri tai sukulainen sanoo Jehovan todistajalle: ’Tiedän, ettet vietä joulua (tai jotakin muuta pyhäpäivää), mutta haluan sinun silti saavan tämän lahjana minulta.’ Jos lahjan vastaanottaminen ei tekisi kristityn omaatuntoa levottomaksi, hän saattaisi haluta ottaa sen ja kiittää siitä mainitsematta mitään pyhäpäivästä. (Apt. 23:1) Monet kristityt ovat noudattaneet samanlaista menettelyä, kun joku on antanut heille lahjan tietämättä heidän vakaumuksestaan. Ehkäpä kristitty voi toisella kertaa, kun loukkaantuminen on vähemmän todennäköistä, mainita tahdikkaasti, ettei hän vietä kyseistä uskonnollista juhlaa, ja ystävällisesti ja lempeästi selittää, ettei hän siitä syystä myöskään itse antanut mitään päivänviettoon liittyvää lahjaa. – 1. Piet. 3:15.
Mutta jos lahja annetaan selvästi sen osoittamiseksi, ettei kristitty ole luja vakaumuksissaan ja että hän sovittelee hyödyn saamiseksi, niin silloin on ehdottomasti parasta kieltäytyä. Kristittyjen täytyy palvoa Jehova Jumalaa. Yksin hänelle me suoritamme pyhää palvelusta. – Matt. 4:8–10.
[Alaviitteet]
a Ks. kirjasta Totuus joka johtaa ikuiseen elämään 16. lukua.