Haaste hallituksille

YLI 200 vuotta sitten eräs kansa tunsi olevansa sen hallituksen sortama, jonka alaisuudessa se oli. Julistaessaan riippumattomuutta Ison-Britannian hallituksesta amerikkalainen valtiomies Thomas Jefferson kirjoitti ”eräistä luovuttamattomista oikeuksista”, joihin sisältyivät ”elämä, vapaus ja onneen pyrkiminen”.

Nykyään niin kuin silloinkin näiden ”oikeuksien” antaminen kansalle on haaste hallitukselle. Harvat ihmiset nykyään nauttivat todella täyteläisestä, tyydyttävästä elämästä, johon liittyy vapaus ja onnellisuus. Minkä muutosten ajattelet olevan välttämättömiä, jotta tällainen elämä saavutettaisiin?

Monet ovat pohtineet paljon tätä asiaa. Tohtorit Abraham ja Rose Franzblau kirjoittivat kirjassaan A Sane and Happy Life: A Family Guide: ”Jos koko maailman väestön keskuudessa suoritettaisiin mielipidetutkimus ja ihmisiltä tiedusteltaisiin, millaisessa maailmassa me kaikki haluaisimme elää, niin todennäköisesti me kaikki voisimme olla yksimielisiä eräistä vähimmäisvaatimuksista.” Mitä nämä ”vähimmäisvaatimukset” eli tarpeet ovat?

TARPEITA JOIDEN TÄYTTÄMISTÄ HALUAMME

Ensimmäiseksi tohtorit mainitsivat ”maailman, missä ei ole sotaa”. Me kaikki voimme varmasti olla sitä mieltä, että sodan loppumista tarvitaan. Kuinka järkyttävää se onkaan heikentäessään valtioiden taloutta ja tehdessään omaisistamme raajarikkoja ja vainajia! Mutta voiko mikään hallitus vastata sodan lopettamista koskevaan haasteeseen?

”Toiseksi”, kirjoittivat tohtorit, ”se olisi maailma, missä ei ole nälkää, mistä nälänhätä ja puute olisi iäksi karkotettu.” Olemme toki täysin samaa mieltä, että riittävän ravinnon saaminen kaikille olisi erittäin tarpeellista! Kuinka erinomaista olisikaan, kun ei koskaan enää tarvitsisi kokea kalvavaa nälkää tai aliravitsemusta ja kun voisi tietää, että jokaisella ihmisellä maan päällä olisi riittävästi syötävää! Olisiko liikaa toivoa hallitusta, joka ratkaisisi elintarvikepulaan liittyvän ongelman?

”Kolmanneksi”, jatkoivat tohtorit, ”se olisi maailma, missä ei olisi sairautta, maailma, missä kaikilla olisi mahdollisuus kasvaa aikuiseksi terveenä ja elää elämäänsä vailla ehkäistäviä ja parannettavia sairauksia.” Epäilemättä me kaikki ymmärrämme, kuinka tarpeellinen on hyvä terveys, jotta voisimme nauttia elämästä täysin määrin. Mikä tervetullut huojennus olisikaan elää maailmassa, missä ei kukaan enää koskaan sairastuisi, missä ei olisi vilustumistauteja eikä mitään muitakaan kärsimyksiä! Onko tämän tarpeen täyttäminen hallitukselle liian suuri haaste?

Jotta ihmiset todella nauttisivat ”elämästä, vapaudesta ja onnesta”, hallituksen täytyy kyetä täyttämään muitakin perustarpeita. Maailmassa, jossa me kaikki haluaisimme elää, olisi tohtoreitten mukaan ’työtä ihmisille, niin että he voisivat ansaita toimeentulon itselleen ja perheelleen’. Ei siis työttömyyttä, vaan tyydyttävää, antoisaa toimintaa kaikille. Voiko hallitus täyttää tämän tarpeen?

Tohtorit sanoivat edelleen: ”Se olisi maailma, missä jokainen ihminen nauttisi vapaudesta lain alaisuudessa, joka soisi oikeudenmukaisuuden kaikille.” Lisäksi ”jokaisella ihmisellä olisi mahdollisuus kehittää kykyjään ja lahjojaan täyteen määrään ja ihminen palkittaisiin ponnisteluistaan ennakkoluulotta”. Me voimme varmaan kaikki olla yhtä mieltä siitä, että tarvittaisiin nykyajan kauhistavien epäoikeudenmukaisuuksien, eriarvoisuuksien ja ennakkoluulojen poistamista. Mutta voiko mikään hallitus todella onnistua siinä?

Useimmat meistä lienevät sitä mieltä, että on vielä muutakin tarpeellista, jotta meillä olisi sellainen maailma, jossa eläminen olisi haluttavaa. Tohtorit sanoivat: ’Se olisi maailma, missä kaikilla ihmisillä olisi runsaasti vapaa-aikaa elämän hyvyyksistä nauttimiseen.’ Ja lopuksi he sanoivat: ’Siellä arvostettaisiin ennen kaikkea rehellisyyttä, rakkautta, epäitsekkyyttä ja huolenpitoa lähimmäisistä.’

Vaikkei näitä tarpeita täytetäkään yleisesti nykyään, niin onko tosiaan liikaa odottaa niiden täyttämistä? Millä tavalla ihmiskunnan todelliset tarpeet voidaan tyydyttää?

HALLITUKSEN TEHTÄVÄ

Yhdysvaltain itsenäisyysjulistusta laatiessaan Thomas Jefferson mainitsi: ”Näiden oikeuksien [elämän, vapauden ja onneen pyrkimisen] takaamiseksi asetetaan ihmisten keskuuteen hallituksia.” Hyvä hallitus on siis välttämätön ihmiskunnan tarpeitten täyttämistä varten. Amerikkalainen valtiomies John C. Calhoun kirjoitti: ”Ihminen on muodostettu siten, että hallitus on välttämätön yhteiskunnan olemassaololle ja yhteiskunta hänen olemassaololleen.”

Mutta mikä hallitus oikein on? Se on määritelty ”arvovaltaiseksi johdoksi tai valvonnaksi”. Hallitukset laativat ja saattavat voimaan lakeja, jotka sääntelevät ihmisten käyttäytymistä. Ja me voimme olla siitä kiitollisia varsinkin tässä monimutkaisessa yhteiskunnassamme. Ajattele esimerkiksi, mitä tapahtuisi vilkkaassa kadunkulmassa, ellei olisi mitään ohjeita hallitsemassa liikenteen virtaa. Voisi tapahtua paljon onnettomuuksia.

Kuitenkin liikenteen virran valvominen on suhteellisen helppoa. Paljon vaikeampaa on saattaa voimaan lakeja, jotka säilyttävät rauhan kansojen kesken, jotka ohjaavat elintarvikkeiden tuotannon ja jakelun niin että kaikilla on runsaasti syötävää ja jotka järjestävät palveluja, jotka pitävät jokaisen terveenä ja suovat kaikille mahdollisuuden saada mielekästä työtä ja niin edelleen. Näiden ja monien muiden tarpeitten täyttämiseksi, jotka täytyy tyydyttää, ennen kuin ihmiset voivat todella nauttia elämästä, on erinomainen hallitus välttämätön.

KUKA VOI VASTATA HAASTEESEEN?

Ihmiskunnan Luoja ymmärtää ihmisen tarvitsevan hallitusta, ”arvovaltaista johtoa tai valvontaa”. Ei ole siksi sattuma, että Raamattu kertoo Jumalan johdon alaisesta hallituksesta. Todellisuudessa tämä lupaus Jumalan hallitusvallasta on Raamatun pääteema. Ehkä hämmästyt kuullessasi tämän.

Ehkä kysyt: ”Missä kohdin Raamattu puhuu Jumalan hallituksesta?” Ota esiin Raamattu ja etsi siitä Jesajan 9. luvun jakeet 5 ja 6. Niissä sanotaan.

”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus [hallitus, ”Kuningas Jaakon käännös”, engl.], ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton.”

Jumalan profeetta Jesaja kertoi tässä silloin tulevaisuudessa olevasta lapsen, ruhtinaan, syntymästä. Lopulta tästä ’kuninkaan pojasta’ tulisi suuri hallitsija, ”Rauhanruhtinas”. Hänen johtoonsa uskottaisiin todella erinomainen hallitus, joka aikaansaisi loputtoman rauhan. Ehkä jo tiedät, kuka tämä lapsi on. Ilmoittaessaan hänen syntymänsä enkeli Gabriel sanoi, että häntä kutsuttaisiin Jeesukseksi, ja lisäsi: ”Hän hallitsee kuninkaana . . . eikä hänen valtakunnallaan ole loppua.” – Luuk. 1:31, 33.

Jeesuksen Kristuksen ja hänen maan päällä olevien opetuslastensa toiminta oli pääasiassa tästä Jumalan valtakunnasta saarnaamista ja sen opettamista. He esittävät Raamatussa yli 140 viittausta tähän hallitukseen. Muista, että Jeesus jopa opetti seuraajansa rukoilemaan Jumalalta: ”Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” – Matt. 6:10.

Mutta miten oikein tämä Valtakuntahallitus asetetaan valtaan, ja miten se tulee toimimaan? Muodostavatko sen ihmiset ja hoitavatko he sitä? Voivatko ihmiset muodostaa hallituksen, joka saa aikaan sellaisen maailman, jossa me kaikki haluaisimme elää?