Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w80 15/8 s. 28-29
  • Aulista vastakaikua

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Aulista vastakaikua
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1980
  • Samankaltaista aineistoa
  • Jehova Jumala on pyhässä temppelissään
    Jesajan profetia – valoa koko ihmiskunnalle I
  • Serafit
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
  • Sanotko sinä: ”Tässä minä olen, lähetä minut”?
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1987
  • Ei parannusta ennen kuin talot ovat tyhjät ihmisistä
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1967
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1980
w80 15/8 s. 28-29

Jumalan sana on elävä

Aulista vastakaikua

EIKÖ olekin nautinto työskennellä innokkaiden ja alttiitten ihmisten kanssa, kun on jokin työ suoritettavana? Luojamme Jehova Jumala arvostaa myös sitä, että hänen palvelijansa osoittavat alttiuden henkeä. Hän on Sanassaan ilmaissut luottavansa siihen, että hänen kansansa on ”altis” hänen palvelukseensa. – Ps. 110:3.

Tällaista erinomaista henkeä ilmaisi Jumalan profeetta Jesaja. Hän näki loistavan näyn Jumalan kirkkaudesta kauniissa Jerusalemin temppelissä. Loistava esitys näkyi korotetulla valtaistuimella ja sillä istuvan liepeet täyttivät temppelin serafien leijaillessa niiden yläpuolella. Näillä enkeliluomuksilla oli kuusi siipeä, joista kahta käytettiin lentämiseen tai leijumiseen. Jumalan läsnäolossa serafit peittivät nöyrästi kasvonsa ja jalkansa. Serafi huusi toiselle sanoen: ”Pyhä, pyhä, pyhä Herra Sebaot; kaikki maa on täynnä hänen kunniaansa.” – Jes. 6:1–3.

Jesaja tunsi itsensä epäpuhtaaksi. ”Voi minua!” hän huudahti. ”Minä hukun [kuolemaan], sillä minulla on saastaiset huulet, ja minä asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet; sillä minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, Herran Sebaotin.” – Jes. 6:5.

Yksi serafeista tuli Jesajan avuksi. Tämä serafi otti polttouhrialttarilta hehkuvan hiilen ja kosketti sillä Jesajan huulia puhdistaen ne siten. – Jes. 6:6, 7.

Silloin Jesaja kuuli Jehovan mahtavan äänen sanovan: ”Kenenkä minä lähetän? Kuka menee meidän puolestamme?” Epäröimättä Jesaja vastasi: ”Katso, tässä minä olen, lähetä minut.” Hän ei kysynyt, mitä häneltä vaadittaisiin tai mitä hän saisi tehtävän hyväksymisestä. Ei ollut epäilystäkään hänen alttiudestaan. Täten Jesaja nimitettiin oman kansansa profeetaksi. Se ei ollut oleva helppo tehtävä. Jesaja oli kohtaava äärimmäistä välinpitämättömyyttä, tilanteen joka jatkuisi, kunnes maa olisi raunioina ja sen asukkaat viety pakkosiirtolaisuuteen. – Jes. 6:8–12.

Jeesuksen Kristuksen opetuslapsilla on sanoma julistettavana samoin kuin Jesajalla oli. Jumalan Poika julisti, että ’tämä valtakunnan hyvä uutinen saarnattaisiin koko asutussa maassa’. (Matt. 24:14) Oletko sinä auliisti tarjoutunut tekemään tätä työtä? Pysytkö siinä Jesajan tavoin uskollisesti monien ihmisten välinpitämättömyydestä huolimatta?

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa