Lukijain kysymyksiä

● Roomalaiskirjeen 8:30 puhuu kristityistä ’kirkastettuina’. Milloin tämä ’kirkastaminen’ tapahtuu, ja miten se liittyy heidän ’kutsumiseensa’ ja ’vanhurskaiksi julistamiseensa’?

Roomalaiskirjeen 8. luvussa apostoli Paavali selosti Jumalan toimenpiteitä hengellä voideltujen kristittyjen suhteen. Jumala toimi tarkoituksensa hyväksi kunnioittamalla heitä eli kirkastamalla heidät saattamalla heidät tuntemaan totuutensa, joihin sisältyi hänen tarkoituksensa tehdä heistä ”Kristuksen perijätovereita” taivaassa. (Room. 8:14–17) Paavali kirjoitti myös:

”Ne, jotka hän [Jumala] on ensiksi tunnustanut, hän on myös ennalta määrännyt muovailtaviksi Poikansa kuvan mukaisiksi, jotta hän olisi esikoinen monien veljien joukossa. Sitä paitsi ne, jotka hän on ennalta määrännyt, hän on myös kutsunut, ja ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös julistanut vanhurskaiksi. Lopuksi [tai: Ja] ne, jotka hän on julistanut vanhurskaiksi, hän on myös kirkastanut.” – Room. 8:29, 30.

Jotkut ovat ihmetelleet järjestystä: ’kutsuttu, julistettu vanhurskaiksi, kirkastettu’. Tästä voitaisiin ajatella, että kysymyksessä on sarja vaiheita, jotka huipentuvat siihen, että voidellut kristityt saavat loistoisan henkielämän taivaassa. Huomaa kuitenkin Paavalin sanoissa käytetty aikaluokka: ”Ne, jotka hän on julistanut vanhurskaiksi, hän on myös kirkastanut.” Hän näyttää puhuvan sellaisesta, mikä oli jo tapahtunut, mikä ei pitäisi paikkaansa, jos hän tarkoittaisi tulevaisuudessa tapahtuvaa kristittyjen kirkastamista ylösnousemuksen välityksellä taivaalliseen elämään.

Edelleen, vaikka sitä, että Jumala herättää jonkun kuolleista hallitsijaksi henkimaailmaan, sanotaan ’kirkastamiseksi’, niin yksilöitä voitaisiin ’kirkastaa’ monella muullakin tavalla. (Ks. Room. 8:17; Joh. 7:39.) Jeesus ’kirkastettiin’ maan päällä hänen suorittamiensa ihmetekojen välityksellä. (Joh. 11:4) Kristus sanoi vaatimattoman miehen saavan ”kunniaa” eli kirkkautta, kun hänelle annetaan huomattava istuin pidoissa. (Luuk. 14:10) Mooses sai ”kirkkautta” Jumalan puhemiehenä lakiliiton yhteydessä. (2. Kor. 3:7) Raamattu sanoo jopa naisen saavan ”kunniaa” eli tulevan ’kirkastetuksi’ pitkän tukkansa välityksellä. (1. Kor. 11:15) Kaikissa näissä tapauksissa käytetään saman kreikankielisen juurisanan eri muotoja kuin sanassa ”kirkastanut” Roomalaiskirjeen 8:30:ssä. – Luuk. 12:27; Room. 2:10; 1. Tess. 2:6.

On kiinnostavaa, että jo vuonna 1904 englanniksi (suomeksi 1914) ilmestyneessä kirjassa ”Uusi luomus” (Raamatun tutkielmien VI osa) mainittiin Roomalaiskirjeen 8:28–30:stä:

”Tämä raamatunpaikka käsitetään tavallisesti väärin, koska se tekee enimmäkseen sen vaikutuksen lukijaan, että apostoli luettelee tässä tavallisella tavalla järjestyksessä kristityn kokemukset – . . . Mutta tässä apostoli alkaa vastakkaisesta päästä. . . . [Hän] seuraa taaksepäin Seurakunnan, uuden luomuksen, kehitystä. Hän osoittaa, etteivät kutkaan muut saavuta tuota korkeaa asemaa Jumalan kirkastettuina valittuina, paitsi ne, jotka Jumalan armosta ovat kutsutut [hyväksytyt] siihen ja jotka ovat vanhurskautetut [eli julistetut vanhurskaiksi] sitä ennen, . . . Ja kaikki vanhurskautetut ovat ensin, ennenkuin heidät vanhurskautettiin, tulleet kunnioitetuiksi [kirkastetuiksi, Kuningas Jaakon käännös] . . . Jumalan kunnioittamiksi siten, että hän antoi heidän saada tietoa itsestään ja rakkaasta Pojastaan.” – S. 219, 220.

Ei ole poikkeuksellista, että Paavali voisi tässä esittää sarjan toisiinsa liittyviä asioita päinvastaisessa järjestyksessä, ikään kuin takaperin. Hän menetteli samoin Roomalaiskirjeen 10:13–15:ssä.

Roomalaiskirjeen 8:28–30:ssä Paavali selittää, että ”Jumala panee kaikki tekonsa myötävaikuttamaan yhdessä”. Tämä tapahtuu niiden hyväksi, jotka osallistuvat hänen tarkoituksensa toteuttamiseen. Eedenin puutarhan tapahtumien aikaan Jehova Jumala profetoi tulevasta ”siemenestä”. (1. Moos. 3:15) Jeesuksesta Kristuksesta tuli tämän ”siemenen” ja Aabrahamin siemenen pääasiallinen jäsen. Mutta Jumala valitsi myös rajallisen määrän ihmisiä muodostamaan ”siemenen” toissijaisen osan. (Gal. 3:16, 29) Niinpä Jumala Eedenin puutarhan tapahtumien ajasta lähtien on ”ensiksi tunnustanut” ne, jotka muodostavat ”siemenen”. Ja hän on ”ennalta määrännyt”, että nämä valitut ihmiset muodostaisivat Kristuksen veljien joukon taivaassa ja olisivat muovaillut hänen kuvansa mukaan.

Sitten Roomalaiskirjeen 8:30:ssä apostoli esittää eräitä vaiheita, jotka edeltävät heidän yhdistämistään Kristukseen taivaassa. Sellaisten ihmisten täytyy olla ’kutsuttuja’ olemaan osa taivasten valtakuntaa. (Room. 1:7; Fil. 3:14; 1. Tess. 2:12; Hepr. 3:1) Mutta kuinka Jumala voisi ’kutsua’ heidät, jos he olisivat edelleen syntisiä, Aadamin epätäydellisen perheen jäseniä? Ennen kuin Jumala ’kutsuisi’ heidät, hänen täytyisi ’julistaa heidät vanhurskaiksi’ antamalla heidän syntinsä anteeksi sillä perusteella, että he uskovat Kristukseen ja hänen uhriinsa. (Room. 3:23–26; 4:25; 5:18) Mutta miten he voisivat saada tarvittavan uskon? Ennen kuin he voisivat saada sen, heidän täytyisi saada tietoa Jeesuksesta Kristuksesta, jota tietoa Paavali toisessa kohdassa sanoo ’Kristusta koskevaksi loistoisaksi hyväksi uutiseksi’. (2. Kor. 4:4; vrt. 1. Tim. 1:11.) Niistä, jotka hyväksyvät tämän ”loistoisan hyvän uutisen” eli ”kirkkauden evankeliumin” (KR) ja lähtevät tielle, joka johtaa heidät taivaalliseen kirkkauteen, voidaan varmasti sanoa, että heitä on ’kirkastettu’ eli kunnioitettu sillä, että he saavat sen.