Siveys – onko se todella mahdollista?
ME ELÄMME seksin kyllästämässä maailmassa, ja se on vaikuttanut sekä nuoriin että vanhoihin. Sinusta saattaa tuntua samanlaiselta kuin eräästä nuoresta miehestä, joka sanoi: ”Kaikki ympärillämme oleva keskittyy seksiin. Se on yhtä yleistä kuin hengittäminen ja nukkuminen. Joka kerta kun otat käteesi lehden tai avaat television, näet sitä. Kun olet kaupassa, autoajelulla, työssä tai koulussa, on seksi esillä! Ihmisten toiminta-, puhumis- ja pukeutumistapa kiinnittävät alituisesti huomiota ihmisen vartaloon ja sukupuolisuuteen. Se on yleisin puheenaihe.” Viimeaikaiset tilastot osoittavat, että kautta maailman tavattoman monet teini-ikäiset – ja nuoremmatkin – harrastavat esiaviollisia sukupuolisuhteita.
ISO-BRITANNIA: ”Ainoastaan yksi jokaisesta kuudesta 20 vuotta täyttävästä tytöstä on edelleen neitsyt, ja yksi jokaisesta neljästä on ollut ensi kertaa sukupuolisuhteissa ennen kuin on täyttänyt 16”, paljastaa vuonna 1980 tehty tutkimus.
KANADA: ”Vihkimättömien teini-ikäisten äitien ’epidemia’”, sanotaan eräässä hallituksen selonteossa vuodelta 1979.
YHDYSVALLAT: ’Neljä aina viidestä nuoresta miehestä ja kaksi aina kolmesta nuoresta naisesta on ollut sukupuolisuhteissa ennen kuin he ovat täyttäneet 19’, osoittaa vuonna 1981 tehty tutkimus.
JAPANI: Joissakin kaupungeissa ’hieman alle tai yli 20-vuotiaitten vihkimättömien äitien määrä on ilmoitusten mukaan kuusikymmenkertaistunut vuosien 1970 ja 1979 välisenä aikana’.
RANSKA: ”Yli puolet Ranskan koulutytöistä väittää olevansa säännöllisesti sukupuolisuhteissa”, osoittaa vuonna 1980 tehty tutkimus.
”Teini-ikäisten raskaudet tulossa maailmanlaajuiseksi ongelmaksi”, kuuluu erään jonkin aikaa sitten Brazil Herald -lehdessä julkaistun kirjoituksen otsikko. Kirjoituksessa esitettiin todisteita sellaisten raskaudentilojen lisääntymisestä Englannissa, Walesissa, Itä-Saksassa ja Neuvostoliitossa. 85 prosenttia kaikista ilmoitetuista sukupuolitautitapauksista esiintyy nuorilla. Nämä taudit ovat muodostuneet epidemiaksi kautta maailman.
Eivät kuitenkaan kaikki nuoret ajattele, että siveys on joutavaa. Monet ovat päättäneet odottaa avioitumista, ennen kuin ryhtyvät sukupuolisuhteisiin. Mutta heidän ei ole helppo säilyttää siveyttään ja ’karttaa haureutta’, niin kuin Raamattu käskee. (1. Tessalonikalaisille 4:3) He saattavat aiheellisesti kysyä: ’Onko saatavissa mitään voimaa, joka auttaisi ihmistä taistelemaan irrallisten sukupuolisuhteitten pelottavaa hyökyaaltoa vastaan?’
Kyllä on. Hämmästyttävä todistus tästä voimasta nähtiin 2 000 vuotta sitten aikana, joka kuului muistiin merkityn historian moraalisesti turmeltuneimpiin ajanjaksoihin.
”Rooman kauhistava moraali”
Roomalainen valtiomies Seneca näki omin silmin roomalaisessa maailmassa vallitsevat olosuhteet siihen aikaan, kun kristillisyys oli saanut alkunsa. Hän myönsi: ’Halu väärintekemiseen on joka päivä suurempi. Pahuus on saanut niin suuren vallan kaikkien sydämessä, että viattomuus ei ole vain harvinaista – se on kadonnut tykkänään.’ Juvenalis, joka myös eli siihen aikaan, kirjoittaa ”Rooman kauhistavasta moraalista”.
’Menettäneet kaiken moraalitajunsa’, kuvailee eräs raamatunkirjoittaja aikansa ihmisiä. (Efesolaisille 4:19) Irrallisia sukupuolisuhteita pidettiin normaaleina. Vanhan ajan historioitsija Lampridius sanoi tuosta aikakaudesta, että naimattomalla täytyi olla tyttö, jonka kanssa hän voi olla sukupuolisuhteissa säännöllisesti, ”koska oli mahdotonta, että hän olisi voinut olla ilman”. Mutta mikä myötävaikutti niin alhaisen ilmapiirin syntymiseen?
’Jos jumala tekee siten, miksi en minä?’
Roomalaisten jumalia, jotka oli enimmäkseen lainattu kreikkalaisilta, pidettiin käyttäytymisen malleina. Mutta mitä moraalittomia persoonallisuuksia ne olivatkaan! Venus ja Flora olivat häpeämättömiä prostituoituja, Bacchus oli juomari, Mercurius oli maantierosvo ja Apollo oli monien naisten viettelijä. Juppiterinkin, ylimmän ja viisaimman jumalista, on sanottu tehneen aviorikoksen tai harjoittaneen sukurutsausta 59 naisen kanssa!
Miten nämä esimerkit vaikuttivat ihmisiin? Yksi senaikaisista näytelmistä esittää nuoren miehen harkitsevan, pitäisikö hänen harjoittaa haureutta kauniin nuoren tytön kanssa vai ei. Sitten hän huomaa kuvan naista viettelevästä Juppiterista. ”Jos jumala tekee siten, miksi minun, miehen, ei pitäisi?” hän pohdiskelee, ja ”niin päätin tehdä siten.” Tämä näytelmä kuvasti tosi elämää, sillä Seneca kirjoitti, että sukupuolinen moraalittomuus ei enää ollut häpeällistä miehelle, ”kun hän näki, etteivät jumalat olleet häntä parempia”. Epäilemättä näiden jumalakäsitteiden takana olevat näkymättömät alkuunpanevat voimat olivat ”Jumalan poikia”, jotka kapinoivat Nooan päivinä ja tulivat alas maan päälle ollakseen moraalittomissa suhteissa ihmisten tyttärien kanssa. Vaikka nämä sukupuolisesti harhaviettiset palasivat henkimaailmaan, he ovat jatkuvasti kyllästäneet ihmisyhteiskuntaa moraalittomuuden hengellä. – 1. Mooseksen kirja 6:1–4; Juudas 6, 7.
”Haureuden markkinat”
Toisella vuosisadalla kirjoittanut Athenagoras väittää, että jotkut olivat siihen aikaan pystyttäneet ”haureuden markkinat ja perustaneet huonomaineisia huvittelupaikkoja nuorille kaikenlaisen häpeällisen nautinnon saamista varten”. Näihin ”markkinoihin”, joilla ”myytiin” julkisesti luvatonta seksiä, kuului teatteri. Teatteriesitysten aiheet käsittelivät jumalten siveetöntä rakkauselämää. Näyttelijät pukeutuivat usein ”vartalonmyötäisiin pukuihin”, jotka aikaansaivat alastomuuden vaikutelman. Lisäksi asuntojen ja temppeleiden seinillä oli usein täysin julkisesti nähtävinä ”sanoinkuvaamatonta säädyttömyyttä”, joskus jopa sukupuoliyhteyttä kuvaavia maalauksia. Usein alastomina esitettyjen siveettömien jumalien patsaat olivat julkisesti nuorimpienkin silmien nähtävinä. Myös mitä rivointa kieltä ja mitä siivottomimpia kuvauksia sisältävät kirjat levisivät vapaasti nuorten keskuuteen. Jo nuoruusiästä lähtien ihmisten mieli saastui jumalien ja jumalattarien syrjähypyistä, joista nuoret lukivat tai joista toiset lukivat heille.
Kun tähän lisätään hyvin suositut julkiset kylpylät, jotka olivat suurten ihmisjoukkojen käytössä ja joita pidettiin vain vähän parempina kuin ”kunniallisen nimen varjolla toimivina bordelleina”, voimistelusalit, joissa monet nuoret ja vanhat miehet harjoittelivat alastomina ja joista tuli homoseksualismin luolia, ja juhlat, jotka usein olivat vain julkisia sukupuoliorgioita, niin tilanne tuli juuri sellaiseksi kuin apostoli Paavali kuvaili Rooman kristityille lähettämässään kirjeessä. Viitaten niihin, jotka ”suorittivat pyhää palvelusta luodulle ennemmin kuin Luojalle” ja jotka noudattivat senaikaista moraalia, hän kirjoitti: ”Jumala jätti heidät häpeällisten sukupuolisten himojen valtaan, sillä sekä heidän naisensa vaihtoivat luonnollisen käyttönsä luonnonvastaiseen että myös miehet jättivät samoin naisen luonnollisen käytön ja syttyivät kiihkeästi himossaan toisiinsa, miespuoliset miespuolisiin, suorittaen sitä, mikä on rivoa.” (Roomalaisille 1:24–27) Paavalin kuvaus oli järkyttävän täsmällinen, sillä kreikkalais-roomalaisen maailman moraalinen turmelus johti yhteen historian inhottavimmista tavoista, kun vanhat miehet käyttivät nuoria poikia sukupuolisiin tarkoituksiin. Tätä saastaista tapaa ylistettiin runoissa ja näytelmissä, ja koko yhteiskunta saastui siitä.
Jos olisit elänyt siihen aikaan ja olisit nähnyt kaikkialla ympärilläsi moraalista saastaa, niin kuinka vaikeaa puhtaana pysyminen olisikaan saattanut sinulle olla! Jotta nuori mies tai nuori nainen olisi pysynyt siveänä, häneltä olisi todella vaadittu moraalista voimaa ja periaatteesta kiinni pitämistä. Kuitenkin kaiken tämän keskellä ikään kuin ihmeenä jotkut käyttäytyivät siveästi.
Moraalinen ihme
Lueteltuaan millaiset moraalittomat ihmiset täyttivät muinaisen Korinton kaupungin – haureelliset, avionrikkojat, homoseksualistit ja muut senkaltaiset – apostoli Paavali kirjoitti sikäläiselle kristilliselle seurakunnalle lähettämässään kirjeessä: ”Jotkut teistä olivat sellaisia. Mutta teidät on pesty puhtaiksi.” (1. Korinttolaisille 6:9–11) Aidon kristillisyyden opetukset olivat antaneet moraalista voimaa, niin että sen kannattajat voivat muuttua ja pysyä siveinä.
”Kenties kristillisen opin huomattavin erikoisuus oli siveyden korostaminen”, päätteli William Sanger kirjassaan, joka käsittelee laajalti vanhan ajan moraalia. Hän lisää: ”Kristilliset yhteisöt kerskasivat alusta asti aiheellisesti moraalinsa puhtaudesta.” (The History of Prostitution) Mikä sai aikaan sellaisen maineen? Jumalalta saamansa avun turvin he kykenivät jäljittelemään parempaa ”kuvaa” kuin seksihullujen jumalten kuvaa.
Parempi ”kuva”
”Pukeutukaa uuteen persoonallisuuteen”, neuvoi apostoli Paavali, ”joka uudistuu täsmällisen tiedon avulla Hänen kuvansa mukaan, joka sen loi.” (Kolossalaisille 3:10) Raamatun henkeytetyistä kirjoituksista saamansa tiedon ja Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen opetusten ja hänen antamansa esimerkin avulla kristityt kykenivät saamaan ”täsmällisen tiedon” tosi Jumalan, Jehovan, ominaisuuksista. Hänen ”kuvansa” oli Rooman jumalien kuvan jyrkkä vastakohta.
Tosi kristityt näkivät Luojansa taivaallisena Isänä, joka rakasti heitä ja piti heistä huolta. (1. Pietari 5:6, 7) He oppivat tietämään, kuinka hän toimi aina oikeudenmukaisesti, vanhurskaasti ja armollisesti. Hän oli puhdas ja pyhä. (5. Mooseksen kirja 32:4; 1. Pietari 1:15, 16) Hänen ominaisuutensa tekivät heihin vaikutuksensa, ja he pyrkivät noudattamaan henkeytettyä neuvoa: ”Tulkaa . . . Jumalan jäljittelijöiksi niin kuin rakkaat lapset.” (Efesolaisille 5:1) He näkivät Jumalan aina läsnä olevana ystävänä, jollaiseksi hän paljastui Kristuksen välityksellä. He voivat rakastaa häntä. Aidon rakkauden henki täytti heidän sydämensä ja sai heidät suorittamaan kristillisiä tekoja.
Jumala auttoi näitä varhaiskristittyjä pyhän henkensä välityksellä, joka antoi heille ”voiman, joka ylittää tavanomaisen”. Myös heidän uskonnollisissa kokouksissaan heitä muistutettiin siveänä pysymisen tarpeellisuudesta. Pysymällä lähellä toisiaan kristillisessä veljesseurassa he onnistuivat olemaan uskollisia. (2. Korinttolaisille 4:7; Heprealaisille 10:24–26) ”Me, jotka aikaisemmin saimme mielihyvää haureudesta, pyrimme nyt puhtauteen”, sanoi kristityksi tunnustautunut Justinus Marttyyri toisella vuosisadalla. Sellainen moraaliseen puhtauteen pyrkiminen ei kuitenkaan ollut helppoa.
Jokapäiväistä ponnistelua
Meidän ei pitäisi unohtaa, että varhaiskristityt elivät turmeltuneessa maailmassa. Jotkut niistä, joista tuli kristittyjä, olivat ”keisarin huonekuntaa”. (Filippiläisille 4:22) Siihen aikaan Nero oli keisarina, ja hänen järkyttävä siveellisyyttä loukkaava käytöksensä on hyvin tunnettua. Hän järjesti mitä säädyttömintä ajanvietettä. Hän jopa ”nai” erään nuoren miehen ”kaikkien tavanomaisen avioliiton kaavojen mukaan”.a Silti ne hänen ’huonekuntaansa’ kuuluvat, jotka olivat kristittyjä (kenties hallitusvirkailijoita tai palvelijoita), pysyivät siveinä ympäristöstä huolimatta.
Rooman kristityt saivat osakseen paljon painostusta ja pilkkaa. Esimerkiksi Seneca ilmaisee yleisen katsantokannan, kun hän kirjoittaa: ”Jokaista, jolla ei ole rakkaussuhteita, halveksitaan.” ”Siveys on vain todiste rumuudesta.” Muistiinmerkintöjen mukaan toiset valittivat: ’Mikä nainen hän olikaan! Miten aistillinen ja miten huikenteleva! Mikä nuorukainen hän olikaan! Miten irstas ja miten hekumallinen! Miten säälittävää, että heistä on nyt tullut kristittyjä!’
Mutta nuo varhaiset opetuslapset eivät olleet säälittäviä. He saattoivat pitää päänsä pystyssä itsekunnioitusta tuntien. Heillä oli puhdas omatunto. ”Valon lapsina” he levittivät puhdasta sanomaansa laajalti tuntematta mitään kiusaantuneisuutta. (Efesolaisille 5:8) Etkö olisi pitänyt etuna sitä, että sinut olisi tunnettu yhtenä näistä moraalisista ”kallioista” silloisen saastaisen liejun keskellä? Heidän todella tyydyttävä elämäntapansa oli jyrkkä vastakohta niiden kansojen ihmisten elämäntavalle, ’jotka eivät tunteneet Jumalaa ja jotka antoivat periksi ahneelle sukupuoliselle himolleen’ omaksi vahingokseen. – 1. Tessalonikalaisille 4:5.
Ensimmäisellä vuosisadalla elämä oli esimerkiksi monien mielestä tullut merkityksettömäksi. He olivat juoneet nautinnon juovuttavan maljan pohjiaan myöten, ammentaneet tyhjiin jokaisen nautinnon uoman. Ei mitään viehätystä eikä herkullisuutta ollut jäljellä – eikä myöskään mitään tyydytystä. Juvenaliksen kirjoitusten mukaan eräs ikääntynyt homoseksualisti, jonka hänen rakastajansa hylkäsi, sanoi: ”Mitä minun on parasta tehdä nyt tuhlattuani kaikki nämä vuodet ja petyttyäni toiveissani? Elämän kukka kuihtuu liian pian, kurja tuokiomme maan päällä kuluu umpeen: sillä aikaa kun me juopottelemme ja yritämme hankkia voitonseppeleitä ja hajuvesiä ja tyttöjä, vanhuus saavuttaa meidät ja me jäämme syrjään.” Mutta uskolliset kristityt eivät kohdanneet pettymystä ja kurjuutta.
Vaikka Jeesuksen tosi seuraajien oli ponnisteltava joka päivä pysyäkseen moraalisesti puhtaina, heidän saamansa mielenrauha oli sen arvoinen. Siveys oli mahdollista.
Näemmekö samanlaista moraalista voimaa nykyään? Näemme. Lukemattomat nuoret kautta maailman sanovat, että siveys on mahdollista. Nämä ovat sellaisia nuoria, jotka ovat Jehovan todistajien seurakuntien yhteydessä. Huolimatta nykyajan yhteiskunnan ajanvietteen ja seuraelämän turmelevasta moraalisesta vaikutuksesta – joka ei jää vähääkään jälkeen muinaisen Rooman vaikutuksesta – nämä nuoret ryhmänä erottuvat loistoesimerkkeinä puhtaudesta.
Kuitenkin joillakuilla nuorilla, jotka ovat näiden kristillisten seurakuntien yhteydessä, on vaikeuksia tässä suhteessa. Jopa jotkut sellaisetkin, jotka ovat kasvaneet kristityissä kodeissa, lakkaavat joskus arvostamasta Raamatun moraalia. Miten kristityt nuoret voivat säilyttää samanlaisen moraalisen puhtauden, joka oli niin ilmeinen ensimmäisen vuosisadan aitojen kristittyjen keskuudessa – suunnattomista esteistä huolimatta? Miten heidän vanhempansa voivat auttaa heitä? Kaksi seuraavaa kirjoitusta on laadittu antamaan käytännöllistä apua. – Ks. sivua 8.
[Alaviitteet]
a Roomalaisen historioitsijan Tacituksen Annales (IX, 37).
[Huomioteksti s. 4]
Viimeaikaiset tilastot osoittavat, että tavattoman monet nuoret harrastavat sukupuolista moraalittomuutta
[Huomioteksti s. 5]
Muinaisessa Roomassa vallinneesta ”kauhistavasta moraalista” huolimatta varhaiskristityt olivat moraalisen puhtauden ihmeitä