Yhdeksänvuotias poika pelastaa avioliiton

TÄYTYYKÖ vaimon ehdottomasti erota yhteen aviorikokseen syyllistyneestä miehestä, vaikka tämä katuu vilpittömästi? Eräs aviovaimo oli tätä mieltä, mutta hänen yhdeksänvuotias poikansa oli toista mieltä.

Eräs kastettu mies, jolla on vihkiytynyt vaimo ja kolme pientä lasta, teki hiljattain aviorikoksen. Hän teki rikkomuksen vain kerran ja ilmoitti siitä heti seurakunnan nimitetyille vanhimmille. Vanhimmat kehottivat häntä tunnustamaan sen myös vaimolleen ja pyytämään häneltä anteeksi. Vaimo järkyttyi kovasti ja päätti lopettaa heidän avioliittonsa. Hän sanoi asiaa käsitteleville vanhimmille päättäneensä asian ja neuvotelleensa jo asianajajan kanssa. Vanhimmat puhuivat hänen kanssaan ja mainitsivat myös sen, että heidän kolme lastaan olivat vielä hyvin nuoria, sillä vanhin heistä oli yhdeksänvuotias. Mutta hän pysyi tästä huolimatta päätöksessään. Tämän vuoksi aviomies oli hyvin masentunut eikä pystynyt syömään juuri lainkaan. Hän itki paljon.

Sillä välin lapset saivat tietää mitä oli tapahtumassa, ja vanhin poika päätti tehdä asian hyväksi jotakin. Hän ryhtyi suunnittelemaan puhetta eli sitä, mitä sanoisi äidilleen. Koska hän oli käynyt kokouksissa valtakunnansalissa, hän muisti joitakin raamatunkohtia ja myös ajatuksia kirjasta ”Tee perhe-elämäsi onnelliseksi”. Näin hän valmistautui hyvin käsittelemään asiaa äitinsä kanssa. Hän kutsui tämän makuuhuoneeseen, ja he istuutuivat. Hän kertoi ensin, että hän oli hyvin järkyttynyt ja ettei hän halunnut perheen hajoavan. Sitten hän sanoi: ”Katso, äiti, mitä Raamattu sanoo Nehemian 9:17:ssä.” Kun äiti oli lukenut tämän kohdan, poika sanoi: ”Näethän, että Jehova on anteeksiantava Jumala. Äiti, eikö sinunkin pitäisi mielestäsi antaa anteeksi isälle?” ”Ehkäpä”, vastasi hänen äitinsä. Poika oli todella päättänyt auttaa äitiään ymmärtämään, miten tärkeää on olla anteeksiantavainen.

Poika lainasi myös Efesolaiskirjeen 5:22, 33:a ja perusteli, että koska hänen isänsä on perheenpää, niin äidin pitäisi kuunnella häntä. Seuraavaksi poika viittasi Matteuksen 6:11, 12:een. Luettuaan nämä kaksi jaetta hän kysyi äidiltään, mitä sana ”velka” merkitsee. Äiti vastasi, ja poika kehotti häntä antamaan anteeksi ”isän velat”. Hän luki vielä monia raamatunkohtia ja kysyi lopuksi äidiltään: ”Eikö sinun pitäisi mielestäsi antaa anteeksi isälle?” Ilahduttava vastaus kuului: ”Kyllä, kyllä minä annan.”

Nyt perhe on jälleen onnellisesti koossa. Nainen sanoi myöhemmin olevansa iloinen siitä, miten asiat järjestyivät, ja näkevänsä, että hänen aviomiehensä oli todella katuvainen ja yritti kovasti korjata perheen sisäisiä suhteita. Jumalan sanan avulla yhdeksänvuotiaan pojan sanat saivat siis aikaan sen, mihin toisten sanat eivät pystyneet. Todellakin, ”lasten . . . suusta sinä [Jehova] perustit voiman”. – Psalmit 8:3.