Miten teini-ikäisten ongelmia voidaan ratkaista
Seuraavassa on ote São Paulossa Brasiliassa toimivaan Jehovan todistajien haaratoimistoon tulleesta kirjeestä. Sen on kirjoittanut eräs äiti, jolla on neljä lasta ja jonka mies ei ole uskova. Hän kirjoitti 13-vuotiaasta tyttärestään näin:
”Minun täytyy tunnustaa, etten ole kiinnittänyt häneen tarpeeksi huomiota . . .
”Aloin huomata, että tyttäreni kiinnostus kokouksissa käymistä, perheen raamatullisia keskusteluja ja kenttäpalvelusta kohtaan alkoi heiketä. Kun kysyin häneltä, mikä oli vikana, hän vastasi: ’Ei mikään.’ Sitten eräänä päivänä hän sanoi minulle osallistuvansa näihin kristillisiin toimiin siksi, että hänen oli pakko, eikä siksi, että olisi halunnut. Hän sanoi, ettei halunnut olla niin kuin sisarensa: alkaa seurustella jonkun Jehovan todistajan kanssa ja mennä naimisiin ’totuudessa’. Hän halusi viettää samanlaista elämää kuin kaikki muutkin. Tuskin uskoin korviani, sillä meillä on usein hauskaa perheenä.
”Kun pyysin häntä kertomaan asiasta enemmän, hän sanoi koulutovereidensa kanssa jutellessaan huomanneensa, mitä maailmalla oli tarjottavana. Minä olin heidän mielestään pikkumainen ja liian ankara äiti. Sen vuoksi hän pyysi minulta, että saisi olla viiden kuukauden ajan osallistumatta kristilliseen toimintaan, niin että hän saisi selville, mitä hän halusi elämältä.
”Ajateltuani tätä jonkin aikaa ehdotin, että hän antaisi minulle viisi kuukautta aikaa päästä lähemmäksi häntä sen sijaan että minä antaisin hänen olla viiden kuukauden ajan osallistumatta kristilliseen toimintaan. Kävelisin hänen kanssaan kouluun ja takaisin ja hän tulisi kanssani raamatuntutkisteluihini ja uusintakäynneilleni. Toisin sanoen hän osallistuisi täydemmin kanssani kristilliseen toimintaani.
”Hän suostui, ja nyt on kulunut kaksi kuukautta ja tulokset ovat olleet erinomaiset. Hän myöntää itse, että hänen asenteensa johtui vain lapsellisuudesta. Näen jälleen Jehovan käden kaikkien neljän lapseni yllä. Olen todellisuudessa etuoikeutetussa asemassa. Olen antanut rukouksissani lapseni Jehovalle, mutta lahjan saankin minä.”
Neljän kuukauden kuluttua tämä nuori tyttö osallistui jälleen täysin määrin vapaaehtoisesti kaikkeen kristilliseen toimintaan, ja äiti oli viisaampi ja ymmärtäväisempi. Hänen ehdotuksensa saattaa auttaa toisiakin ratkaisemaan ne ongelmat, joita heillä on lastensa kasvattamisessa.