Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w82 1/11 s. 4-7
  • Liian vanhako oppimaan? – ”Ei koskaan!”

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Liian vanhako oppimaan? – ”Ei koskaan!”
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1982
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Aika muuttaa suuntaa
  • Päätösten tekeminen
  • Sairaus ei ole esteenä
  • Miksi he vastaavat kieltävästi
  • Vanhuus ei este Raamatun totuuden oppimiselle
    Herätkää! 1972
  • Vanhuuden ongelma
    Herätkää! 1979
  • He toimivat oppimansa perusteella
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1970
  • Jumalan ansaitsematon hyvyys on riittävä
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1960
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1982
w82 1/11 s. 4-7

Liian vanhako oppimaan? – ”Ei koskaan!”

ONKO mahdollista, että joku on liian vanha oppimaan? Ajattelehan vain muutamia vanhojen ihmisten saavutuksista. 92-vuotiaana säveltäjä Irving Berlin teki yhä musiikkia, ja pianisti Arthur Rubinstein piti vielä konsertteja 94-vuotiaana. Tuomari Oliver Wendell Holmes ryhtyi 92-vuotiaana opiskelemaan kreikkaa. Mooses oli 80-vuotias aloittaessaan uuden uran kansan johtajana ja julkisena puhujana. (2. Mooseksen kirja 7:7) Apostoli Johanneksen on taas täytynyt olla yli 90-vuotias, kun häntä käytettiin kuuluisan evankeliuminsa ja Ilmestyskirjan kirjoittajana.

Iän ei tosiaankaan tarvitse rajoittaa mielen toimintaa. On olemassa joitakin sairauksia, jotka voivat hidastaa vanhojen ihmisten ajattelua. Yleisimpiä näistä on Alzheimerin tauti, jota joskus kutsutaan senilismiksi ja joka johtuu aivokudoksen rappeutumisesta. Joissakin muissa sairauksissa on samanlaisia oireita. Valtaosalla vanhoista ihmisistä ei kuitenkaan ole tällaisia sairauksia. Eräs tutkija sanoi, että heidän tapauksessaan ”luovuus on iätöntä”.

Cambridgen yliopistossa Englannissa tehdyissä kokeissa joidenkin vanhojen ihmisten suoritukset olivat yhtä hyviä kuin nuorten opiskelijoiden. Psykiatri ja tunnettu vanhenemisen tutkija tri Weinberg kertoo, että ellei ihminen sairastu, niin hänen mielensä säilyttää voimansa ja oppimiskyvyn verrattomaan vanhuuteen saakka, erityisesti jos vanhat ihmiset harrastavat liikuntaa ja seurustelevat ihmisten kanssa, jotka välittävät heistä. ”Vanhusten tulevaisuus on valoisa”, sanoo 70-vuotias tri Weinberg, ”niin kauan kuin he ruokkivat tiedonhaluaan ja haluaan oppimiseen ja kasvamiseen.”

Jotkut ihmiset ovat näyttäneet tämän toteen. Oikeastaan tri Weinbergin lausunto on osoitettu todeksi varmasti jopa huomattavammalla tavalla, kuin hän on itse koskaan odottanut.

Aika muuttaa suuntaa

Ajattelehan esimerkiksi, mitä tapahtui nigerialaiselle Alice Okonille. Hänen poikansa oli seurakunnassa toimiva kristitty, ja tämä kannusti äitiään lukemaan Raamattua ja tutustumaan sen tarjoamaan toivoon. Lopulta äiti myöntyi tutkimaan Raamattua, hänen uskonsa vahvistui, ja 80-vuotiaana hänet kastettiin vedessä osoitukseksi siitä, että hän oli päättänyt käyttää loppuelämänsä Jumalan palvelemiseen.

Hän uskoo lujasti seuraavaan lausuntoon: ”Sillä Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” (Johannes 3:16) Koska hänellä on nyt tällainen usko, hän odottaa luottavaisesti Jumalan lupaamaa ikuista elämää. Hän ei varmastikaan ollut 80-vuotiaana liian vanha oppimaan.

Päätösten tekeminen

Vanhat ihmiset pystyvät tekemään vaikeita ratkaisuja ja ottamaan vastaan niiden seuraukset. 79-vuotiaan Paul Inyang Atuan, joka myös asuu Nigeriassa, täytyi tehdä vaikea ratkaisu. Hän oli koko ikänsä etsinyt uskontoa, joka opettaisi Raamatun totuutta. Lopulta Jehovan kristityt todistajat kävivät hänen luonaan, ja hän tiesi löytäneensä sen, mitä oli etsinyt. Toiset eivät kuitenkaan olleet hyvillään hänen tekemästään päätöksestä.

Paulin luona kävi sen uskonnon pappi, johon hän oli aikaisemmin kuulunut. Kun hän näki Raamatun Paulin kodin pöydällä, hän sieppasi sen, sanoi sitä valheelliseksi uskonnolliseksi kirjaksi ja repi sen palasiksi. Paulin täytyi yrittää käsitellä tätä suuttunutta miestä oikein ja rauhoitella häntä ja yrittää samalla puolustaa joitakin niistä Raamatun totuuksista, jotka hän oli oppinut.

Pappi ei ollut tyytyväinen. Hän lähti vihaisena ja yritti nostattaa vainoa Paulia vastaan. Lisäksi muut Paulin kylän asukkaat halusivat nimittää hänet kylän päälliköksi, jotta hän olisi hylännyt vastalöytämänsä uskon. Paul kieltäytyi heidän tarjouksestaan, koska hän ymmärsi heidän vaikuttimensa.

Sitten Paulin täytyi ottaa vieläkin vaikeampi askel. Raamattu sanoo, että Jumalaa miellyttääkseen kristityn täytyy olla ”yhden vaimon mies”. (1. Timoteukselle 3:2) Paulin täytyi siis tehdä kristillisten periaatteiden mukaisesti järjestelyjä elääkseen yksiavioisena. Hän teki tällaiset järjestelyt. Hän laillisti avioliittonsa ja niin hänet voitiin lopultakin kastaa.

Muista, että Paul oli 79-vuotias tehdessään nämä suuret muutokset elämässään. Hän sanoo: ”Vaikka kaikki nämä muutokset ovatkin tapahtuneet vanhuudessani, olen kiitollinen Jehovalle, että hän on antanut minulle tilaisuuden palvella häntä viimeisinä elinpäivinäni.” Paulillakin on nykyään paljon valoisampi näkemys tulevaisuudesta, kuin hänellä oli aikaisemmin. Voiko ihminen olla liian vanha oppimaan? Ei ainakaan 79-vuotias Paul Inyang Atua!

Sairaus ei ole esteenä

Vanhoilla ihmisillä on joskus terveysongelmia, mutta ne eivät välttämättä estä heitä olemasta tiedon- ja opinhaluisia. Kokoajanevankelista Michiyo Fujimi huomasi tämän olevan totta. Michiyo kävi tapaamassa ihmisiä Honshusaaren pohjoisosassa Japanissa, kun hän tapasi vanhan Kato-nimisen miehen.

Kato herätti Michiyon kiinnostuksen sanoessaan: ”Kristillisyyden Jumala haluaa ihmisten elävän eikä kuolevan. Pitääkö tämä paikkansa?” Se oli kiinnostava huomio. Keskusteleminen oli kuitenkin hyvin vaikeaa, koska tämä vanha mies oli melkein umpikuuro. Hän oli kuitenkin kiinnostunut lukemisesta, ja Michiyo jätti hänelle Raamattua käsitteleviä lehtiä. Hän yritti auttaa miestä tutkimaan Raamattua, mutta tämä ei ilmeisesti ymmärtänyt järjestelyä. Hän vei siksi miehelle kolmen vuoden ajan säännöllisesti raamatullisia lehtiä luettavaksi. Hän oppi vastaamaan kaikkiin miehen kysymyksiin kynän ja paperin avulla.

Muutama kuukausi sitten Kato, joka on nykyään 90-vuotias, ilmaisi haluavansa keskustella joistakin seikoista. Hän oli hankkinut lukemalla syvällisen Raamatun ymmärryksen. Eräässä lehtikirjoituksessa oli neuvottu ottamaan yhteys Jehovan todistajiin, koska he pystyvät neuvomaan, miten Jumalan tahto voidaan toteuttaa. Hän kysyi: ”Miten saan kosketuksen Jehovan todistajiin?”

Michiyo nosti etusormensa nenälleen: Se on japanilainen ele, joka merkitsee: ”Minä olen yksi heistä.” Hän oli todellakin yksi Jehovan todistajista. Vanha mies ilahtui ja halusi tietää, missä valtakunnansali oli. Hän oli saanut tietää siitäkin lukiessaan. Nyt tämä mies tutkii kuuroudestaan huolimatta Raamattua käyttäen kynää ja paperia apuvälineinään. Hän oppii ymmärtämään selvästi Raamatun totuuksia ja toimii yhdessä toisten kristittyjen kanssa. Onko Kato 90-vuotiaana liian vanha oppimaan? Ei varmastikaan!

Takahashi-niminen nainen ei myöskään ole liian vanha. Katoon verrattuna hän saattaa vaikuttaa nuorelta, sillä hän on ”vain” 73-vuotias! Hänellä on kuitenkin eräs ongelma. 43 vuotta sitten hän sokeutui, eikä hänellä ollut koskaan tilaisuutta opetella sokeainkirjoitusta. Kun hän sai kosketuksen Jehovan todistajiin, hän ilmaisi kuitenkin haluavansa oppia Raamatusta, joten kaksi evankelistaa alkoi tutkia sitä hänen kanssaan. Koska hän on sokea, hänen täytyi opetella ulkoa kaikki oppimansa; Takahashi alkoi siis 73-vuotiaana opetella ulkoa raamatunkohtia.

Nykyään hän käy säännöllisesti uskonnollisissa kokouksissa vammastaan ja iästään huolimatta. Vaikka hän kärsiikin usein matkapahoinvoinnista, hän on matkustanut 600 kilometriä päästäkseen uskonnolliseen konventtiin. Viime vuonna hänet kastettiin. Voiko ihminen olla liian vanha oppimaan? Ei ainakaan Takahashin mielestä!

Miksi he vastaavat kieltävästi

On siis niin kuin tri Weinberg sanoi: ”Vanhusten tulevaisuus on valoisa, niin kauan kuin he ruokkivat tiedonhaluaan ja haluaan oppimiseen ja kasvamiseen.” Niiden tulevaisuus, jotka haluavat vanhuudessaan tietoa Jumalasta ja hänen tarkoituksistaan ja haluavat oppia hänestä ja kasvaa uskossa, on hyvin valoisa.

He ymmärtävät, että heidän tähänastinen elämänsä – ovatpa he 70-, 80- tai 90-vuotiaita tai vanhempia – on ollut lahja Jumalalta. He ymmärtävät myös, että vaikka he ovatkin vanhoja ja kokeneita, niin heillä on vielä opittavaa. Jumalan näkökannalta he eivät oikeastaan ole todella vanhoja. Raamattu sanoo: ”Yksi päivä on Jehovan edessä kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä.” (2. Pietari 3:8) Tämän laskutavan mukaan 80-vuotias mies on elänyt vain noin kaksi tuntia! Vanhakin voi siis oppia Jumalan viisaudesta, sillä Jumala elää ”iankaikkisesta iankaikkiseen”. – Psalmit 90:2.

Lisäksi Jumala tarjoaa kaikille, sekä nuorille että vanhoille, mahdollisuuden elää tulevaisuudessa yhtä kauan kuin hän. Jeesus Kristus sanoi: ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Johannes 17:3) Voiko ihminen olla liian vanha osoittamaan vastakaikua tälle Jumalan esittämälle tarjoukselle? Kaikkialla maailmassa on vanhoja miehiä ja naisia, jotka vastaavat: ”Ei koskaan!”

[Kuva s. 5]

Cambridgen yliopistossa Englannissa tehdyissä kokeissa joidenkin vanhojen ihmisten suoritukset olivat yhtä hyviä kuin nuorten opiskelijoiden

[Kuva s. 6]

Vaikka 90-vuotias Iwaji Kato onkin melkein umpikuuro, hän ei ollut liian vanha oppimaan tosi uskontoa

[Kuva s. 7]

73-vuotias sokea Tei Takahashi kertoo toisille oppimistaan asioista

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa