Hymy tuntemattomalle

”Kun kaksi naista hymyili minulle, mietin hetken, olinko tavannut heidät aikaisemmin”, kirjoitti Tokiossa ilmestyvään Daily Yomiuri -sanomalehteen kirjoittava Kazuhiko Nagoya ”Elämän suola” -palstassaan. ”He hymyilivät minulle ikään kuin olisivat muistaneet minut jostakin aikaisemmasta tapaamisesta ja olisivat olleet iloisia nähdessään minut jälleen.” Näin ei kuitenkaan ollut: ”Katselin tarkkaan heidän kasvojaan ja huomasin heidän olevan täysin tuntemattomia.” Kun myös kaksi muuta ihmistä hymyili hänelle, hän sanoi: ”Tunsin itseni hyvin onnelliseksi. Se johtui siitä, että nuo ihmiset hymyilevät aina tuntemattomalle ihmiselle nähdessään hänet kokouksissaan.”

Ketkä toivottavat tuntemattomat ihmiset tällä tavoin tervetulleiksi? ”Paikka oli Okoku Kaikan (valtakunnansali)”, sanoi Nagoya, ”yksi niistä monista paikoista Japanissa, joissa [Jehovan todistajat] kokoontuvat.” Hän sanoi myös: ”Huomattava piirre näissä ihmisissä, jotka kokoontuvat saliin kolme kertaa viikossa, on se, että he kaikki ovat innokkaita kristillisyyden kannattajia ja ettei kukaan heistä käy kokouksissa vain muodon tai tavan vuoksi. Uskon voima saattaa nämä miehet, naiset ja lapset yhteen, ja he kutsuvat toisiaan ’kyodaiksi’ (veljeksi) tai ’shimaiksi’ (sisareksi). Uskon voima on myös vetänyt yhä useampia ihmisiä heidän seuraansa vuosien mittaan.”

Lopuksi kirjoittaja kertoi toisesta valtakunnansaliin tekemästään käynnistä: ”Kun olin lähdössä kokouksesta, noin kymmenvuotias poika tuli luokseni ja sanoi: ’Olemme iloisia siitä, että tulit tänään. Tule uudelleenkin.’ Hänellä oli tuo erityinen hymy kasvoillaan. Olin onnellinen, koska tämä oli ensimmäinen kerta, kun senikäinen tuntematon lapsi oli hymyillyt minulle ja puhunut minulle sillä tavoin.”