’Ryhdy ankaraan taisteluun uskon puolesta’
”Rakkaat, . . . havaitsin tarpeelliseksi kirjoittaa teille kehottaakseni teitä ryhtymään ankaraan taisteluun sen uskon puolesta, joka on kerran kaikiksi ajoiksi pyhille annettu.” – Juudas 3.
1. Mitä keinoja Saatana käyttää, kun hän turhaan yrittää tuhota tosi kristillisyyden?
JEHOVAN palvelijoitten täytyy ryhtyä ankaraan taisteluun tosi uskon puolesta. Heidän vastustajansa Panettelija yrittää tuhota heidän Jeesuksen Kristuksen kautta Jehova Jumalaan omaamansa kallisarvoisen suhteen suoranaisella vainolla ja ”viekkailla toimenpiteillä”. (Efesolaisille 6:11, Kingdom Interlinear Translation; 1. Pietari 5:8) Saatana on aika ajoin pyrkinyt heikentämään heidän uskoaan, kun hän turhaan yrittää murskata tosi kristillisyyden. Mahdollisia turmelevia seikkoja, jotka voisivat täyttää tämän tarkoituksen, ovat 1) väärä opetus, 2) irstas käytös, 3) uskon puute, 4) Jumalan asettaman auktoriteetin huomiotta jättäminen, 5) nurina ja valitus ja 6) persoonallisuuksien ihailu itsekkään hyödyn saamiseksi.
2. Mitä yksityiskohtaisia tietoja tässä esitetään Juudaan kirjeestä?
2 Jehova antaa juuri sitä, mitä hänen palvelijansa tarvitsevat hengelliseksi suojeluksekseen ja taistellakseen heikentymättä Pääpettäjää vastaan. (Jesaja 59:1) Yksi sellainen Jehovan anti on hänen henkeyttämänsä Juudaan kirje. Opetuslapsi Juudas kirjoitti sen todennäköisesti Palestiinassa ennen vuotta 66, koska hän ei mainitse Cestius Galluksen tulemista Jerusalemia vastaan tuona vuonna eikä kaupungin kukistumista Tituksen johdossa taistelleiden roomalaisten edessä vuonna 70.a
3. Millä tavoilla Juudaan henkeytetty kirje voi olla hyvin arvokas nykyään?
3 Vaikka Juudaan kirje kirjoitettiin satoja vuosia sitten, se on hyvin arvokas meille nykyään. Pyhän hengen välityksellä nimitetyt kristityt valvojat voivat ja heidän tulisi käyttää sitä neuvojen antamisen perustana. Lisäksi, jos tutkimme tätä kirjettä rukoillen ja nöyrästi, se voi auttaa meitä henkilökohtaisesti. Siitä voi olla hyötyä varsinkin, jos tunnemme joutuneemme suurempaan vaaraan väärän opetuksen vuoksi tai jos tunnemme houkutusta moraalittomuuteen, jos havaitsemme uskomme heikkenevän tai jos huomaamme sydämessämme lisääntyvää taipumusta jättää huomioon ottamatta Jumalan asettama auktoriteetti, nurista valittaen tai imarrella joitakin yksilöitä oman itsekkään etumme vuoksi. Kun tarkastelemme tätä henkeytettyä kirjettä jae jakeelta, ymmärrämme epäilemättä helposti, kuinka voimme soveltaa sen jatkuvasti päteviä neuvoja omaan elämäämme ja seurakunnassa.
Armon, rauhan ja rakkauden karttumista koskeva pyyntö
4. Mitä Juudas ilmaisi itsestään, ja miten tärkeänä hän sitä piti?
4 Juudas aloitti kirjeensä seuraavin sanoin:
”Juudas, Jeesuksen Kristuksen orja mutta Jaakobin veli, kutsutuille, jotka ovat rakastettuja Jumalan, Isän, yhteydessä ja Jeesukselle Kristukselle varjeltuja.” (Juudas 1)
”Jeesuksen Kristuksen orjana” Juudas ei ollut viheliäisessä alentavassa orjuudessa. Tämä ’orjuus’ perustui sen sijaan siihen tosiasiaan, että Jeesuksen seuraajat on ostettu hänen kalliilla verellään hänen huomaavaista palvelustaan varten ikuinen elämä silmämääränä. Jeesuksen rakkaus on vanginnut heidät, ja he ovat antaneet halukkaasti itsensä hänelle. (Matteus 11:29, 30; vrt. Efesolaisille 5:21–33.) Juudas sanoi olevansa Kristuksen ”orja mutta Jaakobin veli”, ilmeisesti sen Jaakobin, joka oli yksi Jerusalemin seurakunnan hengellisistä ”pylväistä” ja ”Herran veli”. (Galatalaisille 2:9; 1:19; vrt. Apostolien teot 12:17; 15:13–21.) Juudas oli siis ilmeisesti Jeesuksen lihallinen velipuoli, mutta nöyränä miehenä hän ei etsinyt huomattavaa asemaa sillä perusteella, että hänellä oli sukulaisuussuhde Jumalan Poikaan. – Markus 6:3.
5. a) Keitä olivat ”kutsutut”? b) Millä tavalla ”kutsutut” olivat ”Kristukselle varjeltuja”? c) Keille muille kuin ”kutsutuille” on Juudaan kirje rohkaisuksi?
5 Juudaan kirje oli tarkoitettu leviämään laajalti. Se lähetettiin ”kutsutuille”, ts. niille jotka Jumala kutsui Poikansa loistoisaan taivaalliseen valtakuntaan. (Johannes 6:44; vrt. Apostolien teot 16:14.) Jehova rakasti näitä ”kutsuttuja”, ja hänen mielisuosionsa mukaista oli antaa heille valtakunta, jos he henkilökohtaisesti säilyttivät hengellisesti otollisen tilan. (Luukas 12:32; Roomalaisille 8:38, 39; vrt. Jesaja 52:11.) He olivat ”Jeesukselle Kristukselle varjeltuja” siinä mielessä, että Jehova Jumala suojeli heitä, koska he olivat hänen Poikansa yhteydessä tämän ruumiin jäseninä. Jos he pysyivät uskollisina, he tulisivat olemaan Jeesuksen kanssa hänen valtakunnassaan. (Efesolaisille 4:15, 16; 2. Timoteukselle 1:12; 1. Pietari 1:3–5) Mutta tämän kirjeen erinomaiset neuvot eivät ole vain sellaisia ”kutsuttuja” varten. Ne voivat antaa paljon rohkaisua myös niiden muiden uskollisten muodostamalle ”suurelle joukolle”, jotka palvelevat nykyään Kristuksen hengellisten ”veljien” kanssa orjina valtakunnan hyväksi. – Matteus 24:14; 25:34–40; Ilmestys 7:4, 9, 15.
6. Millä tavoin Juudaan palvojatovereita kohtaan oli osoitettu Jumalan armoa?
6 Seuraavaksi Juudas esitti sydämestä lähtevät tunteenilmaukset:
”Karttukoon teille armoa ja rauhaa ja rakkautta.” (Juudas 2)
Niille, joille Juudaan kirje osoitettiin, suotiin Jumalan armoa, rauhaa ja rakkautta, kun heistä tuli vihkiytyneitä uskovia ja he saivat Jehovalta syntinsä anteeksi Jeesuksen Kristuksen välityksellä. Jumalan armoa ilmaistiin Jeesuksen kautta tehdyssä lunastusjärjestelyssä. (Tiitukselle 3:4–7) Jumalan armo ilmeni myös siinä, etteivät he olleet enää Mooseksen lain, epäraamatullisten perinteiden, Jumalaa häpäisevän käytöksen ja muun sellaisen orjuudessa. (Roomalaisille 7:4; Galatalaisille 5:13; 1. Pietari 1:18, 19; vrt. Ilmestys 18:1–5.) Jehovan armoa oli myös se, että hän varjeli heidät Jeesukselle Kristukselle, jotta he voisivat palvella hänen orjinaan julistaessaan ”hyvää uutista”. (Markus 13:10) Juudaan harras toivomus oli, että hänen palvojatoverinsa saisivat yhä enemmän osakseen Jumalan armoa.
7. Miksi ja miten kristityt kokevat rauhaa?
7 Juudas rukoili myös, että hänen uskonveljensä kokisivat suurempaa rauhaa. Koska Jehovan todistajat ovat vihkiytyneet varauksetta Jumalalle, heillä on nyt läheinen suhde häneen. He ovat siten rauhassa Jehovan kanssa ja heillä on myös ”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen”, sellainen sydämen ja mielen tyyneys, jota epäuskoiset eivät ymmärrä. (Filippiläisille 4:6, 7; Kolossalaisille 1:19, 20) Lisäksi he kehittävät ja ilmaisevat rauhaa, Jumalan hengen hedelmää, ja heidän on mahdollista pyrkiä rauhaan toisten ihmisten kanssa. (Galatalaisille 5:22, 23; Heprealaisille 12:14) Uskolliset kristityt eivät myöskään pelkää tulevaisuutta eivätkä kuolemaa, vaan heillä on rauha, koska he tietävät, että Jehova on heidän kanssaan ja panee kaikki tekonsa myötävaikuttamaan niiden hyväksi jotka häntä rakastavat. – Matteus 10:28; Roomalaisille 8:28.
8. Miten Jehovan rakkautta on ilmaistu meitä kohtaan?
8 Jehovan suuri rakkaus ilmeni siinä, että hän antoi Poikansa, ”jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä”. (Johannes 3:16) Jehova osoitti tätä rakkautta meitä kohtaan, kun me olimme vielä syntisiä eikä meillä ollut henkilökohtaista suhdetta häneen. (Roomalaisille 5:8) Mutta meidän täytyy pysyä Jumalan rakkaudessa uskoen lunastusjärjestelyyn. Juudas rukoili myös, että rakkaus niitä kohtaan karttuisi, joille hänen kirjeensä osoitettiin.
9. Miksi Juudaan uskonveljet tarvitsivat armoa, rauhaa ja rakkautta karttuvassa määrin?
9 Juudas rukoili Jumalan armon, rauhan ja rakkauden karttumista rakkaille uskonveljilleen, koska heidän hengellinen hyvinvointinsa oli vaarassa. Sen tähden he tarvitsivat Jumalan armoa, rauhaa ja rakkautta runsaammin kuin koskaan aikaisemmin.
’Ryhtykää ankaraan taisteluun’
10. Mistä Juudas oli aikonut kirjoittaa?
10 Seuraavaksi Juudas tähdensi asiaintilan vakavuutta sanoessaan:
”Rakkaat, vaikka yrittelin kaikin tavoin kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, niin havaitsin tarpeelliseksi kirjoittaa teille kehottaakseni teitä ryhtymään ankaraan taisteluun sen uskon puolesta, joka on kerran kaikiksi ajoiksi pyhille annettu.” (Juudas 3)
Kun Juudas käytti hellyyttä ilmaisevaa sanaa ”rakkaat”, niin hänen palvojatoverinsa olivat varmoja hänen kiintymyksestään, vaikka hänen sanomansa olikin voimakas. (Johannes 13:35; vrt. Roomalaisille 1:7; 3. Johannes 1, 2.) Hän oli aikonut kirjoittaa taivaalliseen valtakuntaan ”kutsuttujen” ”yhteisestä pelastuksesta”. (Galatalaisille 3:26–29) Se liittyi siihen kallisarvoiseen pelastuksen toivoon, joka kristityillä oli ”yhteisen uskon kannalta katsoen” Juudaan aikana. – Tiitukselle 1:4.
11. Mikä oli ’pyhille annettu usko’?
11 ’Pyhille annettu usko’ oli Jeesuksen ja hänen henkeytettyjen opetuslastensa kristityille esittämien Jehova Jumalaa ja hänen valtakuntaansa koskevien vakaumusten summa. Se annettiin ”kerran kaikiksi ajoiksi” ilmeisesti siinä mielessä, että Jeesuksen voidellut seuraajat, ”pyhät”, saivat sen 1 900 vuotta sitten ainoana todellisena hyvänä uutisena. Se on edelleen ”usko”, josta Jehovan todistajat ymmärtävät nykyään olevan välttämätöntä pitää lujasti kiinni, koska todellisuudessa ei ole mitään muuta luottamuksen arvoista hyvää uutista eli pelastuksen sanomaa. (Galatalaisille 1:6–8) Ja huomattava piirre tässä hyvässä uutisessa on se, että Jeesus Kristus kuoli koko ihmismaailman puolesta. Sillä on sen tähden hyvin tärkeä merkitys ”muiden lampaitten” ”suurelle joukolle” meidän aikanamme. – Johannes 10:16; 1. Johannes 2:1, 2; Ilmestys 7:9.
12. Miksi Juudas kirjoitti kehottaakseen toisia uskovia ’ryhtymään ankaraan taisteluun uskon puolesta’?
12 Juudaan päivinä kristillisyyttä tunnustavat väärät opettajat yrittivät esittää Jumalan kansalle väärennettyä hyvää uutista. Sellaiset opetukset saattoivat heidän uskonsa ja pelastuksensa vaaraan. (Matteus 24:13; 2. Korinttolaisille 11:3, 4) Niinpä tällaisen kehityksen vastustamiseksi Juudas pyhän hengen ja rakkauden vaikutuksesta ’havaitsi tarpeelliseksi’ kirjoittaa ja kannustaa uskonveljiään ’ryhtymään ankaraan taisteluun uskon puolesta’.
13. Mitä Jehovan todistajien täytyy tehdä nykyään välttyäkseen petokselta ja pelastuksen menetykseltä?
13 Jotta me nykyajan kristityt Jehovan todistajat pysyisimme uskollisina Jumalalle ja välttyisimme petokselta ja pelastuksen menetykseltä, meidänkin täytyy ’ryhtyä ankaraan taisteluun’ mahdollista väärennettyä hyvää uutista vastaan, vastustaa vakavasti kaikkia sellaisia yrityksiä, joissa pyritään lisäämään jotakin Jehovan puhtaan, henkeytetyn sanan opetukseen tai ottamaan siitä jotakin pois. (5. Mooseksen kirja 4:2; Sananlaskut 30:5, 6; Ilmestys 22:18, 19) Meidän täytyy mitata kaikki uudet tai vieraat opetukset Jumalan koko sanan valossa ja pitää lujasti kiinni siitä uskosta, joka johtaa pelastukseen. – Heprealaisille 1:1, 2; 2:3, 4.)
14, 15. a) Minkä Juudas selitti syyksi kirjeensä tarkoituksen muuttamiseen? b) Miksi väärät opettajat eivät onnistuisi turmelemaan tai saastuttamaan kristillistä seurakuntaa yleensä?
14 Juudas sanoi selittäessään, miksi hän muutti kirjoittamisensa tarkoituksen:
”Syynä on se, että joukkoon on pujahtanut eräitä ihmisiä, jotka Raamattu on kauan sitten määrännyt tähän tuomioon, jumalattomia, jotka vääntävät Jumalamme ansaitsemattoman hyvyyden irstauden puolusteluksi ja osoittautuvat pettymykseksi ainoalle Omistajallemme ja Herrallemme, Jeesukselle Kristukselle.” (Juudas 4)
Ihmiset, jotka olivat ’pujahtaneet’ tosi kristittyjen joukkoon, opettivat salakavalasti vääriä asioita. (Vrt. Galatalaisille 2:4; 1. Johannes 2:19.) Jeesus oli ennustanut vihollisyrityksen, joka oli suunniteltu turmelemaan Jehovan kansaa, sillä hän osoitti, että Panettelija kylväisi ”rikkaruohoja” eli valhekristittyjä ”vehnän” eli Kristuksen aitojen seuraajien joukkoon. (Matteus 13:24–30, 36–43) Myös apostolit olivat varoittaneet luopumuksesta, ja Pietari mainitsi nimenomaan ”väärät opettajat”. – 2. Pietari 2:1; Apostolien teot 20:29, 30; 2. Tessalonikalaisille 2:3.
15 Nuo pahat miehet eivät kuitenkaan onnistuneet turmelemaan tai saastuttamaan seurakuntaa yleensä. ”Kauan sitten”, jo ennen kuin uskollinen Hanok profetoi, sellaiset ihmiset oli määrätty saamaan Jumalan epäsuotuisa tuomio. (1. Mooseksen kirja 3:15; 5:21–24; Juudas 14, 15) ”Tämä tuomio” ilmeisesti selvenee siitä, mitä seuraa Juudaan kirjeessä.
16. Millä tavalla ”jumalattomat” olivat syyllisiä ’Jumalamme ansaitsemattoman hyvyyden vääntämiseen irstauden puolusteluksi’, ja mitä vikaa heidän ajattelussaan oli?
16 Nuo väärät opettajat olivat ”jumalattomia” eli sellaisia, joilla ”ei ole kunnioitusta Jumalaa kohtaan”. (J. B. Phillipsin kääntämä The New Testament in Modern English) He katselivat Jehovan puhdasta kansaa epäsiveellisin vaikuttimin ja epäpuhtain silmin. Nuo epäkunnioittavat ihmiset päättelivät erheellisesti, että koska Jumala antoi anteeksi entisille haureudenharjoittajille, epäjumalanpalvelijoille, avionrikkojille ynnä muille, niin hän olisi kyllin armollinen antaakseen anteeksi henkilölle, joka tahallisesti halusi sellaista syntiä jälleen. He ajattelivat väärin, että he voisivat rikkoa Jumalan moraalilakeja rangaistuksetta, katua sitten muodollisesti ja pysyä Jehovan kansan keskuudessa, kunnes he seuraavan kerran haluaisivat antaa myöten synnille ja ’houkuttelisivat epävakaita sieluja’ moraalittomuuteen. (2. Pietari 2:14) Siten nuo ”jumalattomat” syyllistyivät ’Jumalamme ansaitsemattoman hyvyyden vääntämiseen irstauden puolusteluksi’. He eivät todellisuudessa arvostaneet eivätkä tunnustaneet sitä, että Jumala oli armollinen pestessään uskovien synnit Kristuksen verellä, jotta nämä voisivat aina sen jälkeen noudattaa vanhurskasta menettelyä. – Roomalaisille 6:11–23; 1. Korinttolaisille 6:9–11.
17. Millä tavalla jotkut saattaisivat ’osoittautua pettymykseksi ainoalle Omistajalleen ja Herralleen’, ja mikä heitä odottaa?
17 Jos jotkut meistä Jehovan vihkiytyneistä todistajista antaisivat periksi jumalattomille ihmisille ja tulisivat synnin orjiksi saadakseen lihalleen itsekästä tyydytystä, me ’osoittautuisimme pettymykseksi’ hänelle, joka osti meidät kalliilla verellään. Me hylkäisimme Jeesuksen Kristuksen olemasta Omistajamme ja Herramme. (1. Korinttolaisille 7:22, 23) Kuinka tärkeää meidän onkaan vastustaa sellaisia jumalattomia ihmisiä, koska siten menetteleviä odottaa tuho!
Voimakasta neuvontaa meidän aikaamme varten
18, 19. a) Mihin syntiseen menettelyyn jotkut kristityiksi tunnustautuvat ovat langenneet? b) Miten joihinkuihin toisiin on vaikutettu? c) Minkä henkeytetyn neuvon pitäisi auttaa uskollisia kristittyjä varustautumaan paremmin, jotta he voisivat ’ryhtyä ankaraan taisteluun uskon puolesta’?
18 Nykyään jotkut Jehovan todistajien seurakunnan yhteyteen tulleet ovat ryhtyneet edistämään väärää opetusta ja irstasta käytöstä. Tällaiset häikäilemättömät yksilöt jättävät huomioon ottamatta Jumalan vanhurskaat mittapuut ja ovat todellinen vaara uskollisille kristityille.
19 Väärä opetus ja irstas käytös voivat valitettavasti vaikuttaa ahkeriin, vanhurskasmielisiin Jeesuksen Kristuksen seuraajiin. Mutta Juudaan voimakkaat neuvot vahvistavat uskollisia, niin etteivät he anna myöten sellaisille Saatanan yrityksille, joiden tarkoitus on tuhota heidän suhteensa Jehova Jumalaan. Ja kun me nyt jatkamme Juudaan henkeytetyn kirjeen tarkastelua, pyrkikäämme varustautumaan paremmin voidaksemme ’ryhtyä ankaraan taisteluun uskon puolesta’.
[Alaviitteet]
a Ks. Jehovan todistajien julkaisemaa kirjaa ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen”, s. 260 ja 261; myös kirjaa Aid to Bible Understanding, s. 978, 979.
Osaatko vastata näihin kysymyksiin?
□ Mitä sellaisia seikkoja Juudaan kirje käsittelee, jotka voivat saattaa aidot kristityt vaaraan?
□ Missä mielessä Juudaan kirjeellä on suuri merkitys meille nykyään?
□ Miksi ne, joille Juudas kirjoitti, tarvitsivat armoa, rauhaa ja rakkautta karttuvassa määrin?
□ Mikä on ’se usko, joka on kerran kaikiksi ajoiksi pyhille annettu’?
□ Mistä syystä Juudas kannusti toisia uskovia ’ryhtymään ankaraan taisteluun uskon puolesta’?
[Kuva s. 21]
Ryhdytkö sinä niin kuin uskolliset kristityt ovat kaikkina aikoina ryhtyneet luottavaisesti ’ankaraan taisteluun uskon puolesta’?