”Heidän maailmansa tuhoutui”

Jehovan todistajat ovat Raamatun perusteella vakuuttuneita siitä, että me olemme eläneet ”viimeisiä päiviä” käänteentekevästä vuodesta 1914 lähtien. (2. Timoteukselle 3:1–5; Matteus 24:3–14)a Myös monet historioitsijat ja tutkijat ovat todenneet, että vuosi 1914 oli eräs ihmishistorian käännekohta. Esimerkiksi lehtimies Joe Chapman totesi Hamiltonissa Ontariossa Yhdysvalloissa ilmestyvässä The Spectator -lehdessä julkaisemassaan kirjoituksessa, jonka otsikko kuului ”Suuri sota”, seuraavaa:

”Elokuussa vuonna 1914 maailma oli todella viaton ja autuaan tietämätön.

”Kuitenkin ensimmäinen maailmansota ansaitsee monessa suhteessa, ainakin jonkinlaisessa karmeassa merkityksessä, laatusanan ’suuri’.

”Se oli ensimmäinen sota, jota voidaan aiheellisesti sanoa maailmanselkkaukseksi, sillä lähes kaikki merkittävät valtiot liittyivät siihen ja taisteluja käytiin useilla rintamilla pohjoisnavan autiomaista läkähdyttäviin viidakoihin saakka.

”Se oli ensimmäinen ’totaalinen’ sota, johon kokonaiset kansakunnat upposivat korviaan myöten, kun koko siviilielämän koneistosta tehtiin olennainen osa sotaponnisteluja.

”Se oli ensimmäinen sota, jossa tekniikalla oli niin suuri merkitys. Missään muussa sodassa ei ole otettu käyttöön yhtä monia uusia laajassa mitassa käytettäviä aseita: konekivääreitä, panssarivaunuja, lentokoneita, sukellusveneitä, myrkkykaasuja, moottoroitua huoltoa, puhelimia ja muita välineitä. Myös tykistöä käytettiin silloin todella suuressa määrin. Lyhyesti sanottuna se oli ensimmäinen uudenaikainen sotamme.”

Lehtimies Chapman huomautti myös, että ”tuo sota oli käännekohta muutenkin kuin sotilaallisessa ja teknologisessa mielessä. Se oli yhteiskunnan ja kulttuurin vallankumous, jossa entinen elämäntapa pirstoutui täysin.” Mainittuaan ”maailman ennen vuotta 1914” ja sen jälkeen tapahtuneet muutokset hän totesi ensimmäisen maailmansodan vaikuttaneen yhteiskuntaan seuraavasti:

”Ei edes toinen maailmansota, johon kansallissosialistit lisäsivät uusia julmuuden ulottuvuuksia, eikä atomipommin aikaansaama joukkotuho tunnu vaikuttaneen meihin samalla tavoin kuin ensimmäinen maailmansota.

”Olimme jotenkin tottuneet totaalisen sodan ajatukseen ja historia oli turruttanut meidät, niin etteivät Hiroshiman eivätkä Dresdenin tapahtumat vaikuttaneet meihin samalla tavoin kuin länsirintaman hirvittävä verilöyly.

”Ehkä siitä syystä tuon aiemman sodan veteraanit vaikuttivat aivan erilaisilta miehiltä, joiden oli paljon vaikeampi sopeutua uuteen maailmaan kuin vuoden 1945 veteraanien. Mikään heidän elämässään ei ollut valmistanut heitä kohtaamaan taisteluhautojen todellisuutta, eikä mikään ole sen jälkeen vetänyt vertoja heidän kokemuksilleen.”

Kuvatessaan sitten niiden luottavaisuutta, jotka joutuivat sotaan vuonna 1914, Chapman totesi:

”Kaikki oli kuin jonkinlaista pilaa, mutta todellisuuteen herääminen oli jo ovella, eivätkä he eikä heidän maailmansa olisi sen jälkeen enää koskaan samanlaisia. Heidän maailmansa tuhoutui tosiaankin monessa mielessä 65 vuotta sitten. Meiltä muilta on kestänyt hiukan kauemmin, ennen kuin olemme alkaneet tajuta sen.”

[Alaviitteet]