Elämmekö viimeisiä päiviä?
Vartiotorni julkaisee tästä numerosta lähtien kahdeksanosaisen sarjan viimeisistä päivistä
KENEN elämään sota ei olisi vaikuttanut? Kuka ei ole tuntenut kahden tällä vuosisadalla käydyn maailmansodan jälkivaikutuksia: koko ihmiskunnalle koittanutta väkivallan, turvattomuuden ja pelon aikakautta? Kuka on säästynyt kokemasta tästä johtuvia taloudellisia vaikeuksia, kasvavaa taloudellista rasitusta sotaretkien ja sotilaallisen valmiuden kustannusten peittämiseksi? Kenen elämää ei yhäti kasvava ydinsodan uhka parhaillaan vaarantaisi?
Ovatpa sodat olleet hyökkäys- tai puolustussotia, onpa niitä käyty oikeudenmukaisista tai epäoikeudenmukaisista syistä, ne ovat olleet kirous sivistyneelle maailmalle. Niiden vuoksi henkensä menettäneiden määrä on ollut pöyristyttävä. Norjan tiedeakatemia laski vuonna 1969, että maailma on nähnyt vuodesta 3 600 eaa. lähtien vain 292 rauhanvuotta, mutta tuona aikana on käyty 14 531 sotaa.
Meidän vuosisataamme ja varsinkin sen sitä osaa, joka alkoi ensimmäisestä maailmansodasta vuonna 1914, on kutsuttu ”väkivallan ajaksi”. James Reston kirjoitti siitä: ”Tämä on ollut ihmissuvun historian verisin vuosisata. Sen aikana on käyty 59 kansojen välistä sotaa, joiden taisteluissa on kaatunut yli 29 miljoonaa ihmistä, ja 64 sisällissotaa, joissa on ollut melkein 6 miljoonaa kuolonuhria – sen lisäksi surmansa saaneista kymmenistä miljoonista siviileistä puhumattakaan. Tätä sota merkitsee.” – New York Times, 30. 5. 1982.
Uuden maailmansodan mahdolliset seuraukset ovat niin hälyttäviä, että maailmanjohtajat ja tiedemiehet ovat toistuvasti puhuneet siitä Harmagedonina. (Ilmestys 16:14, 16) He pitävät sitä yksinkertaisesti ihmisten aikaansaamana suurtuhona, kun taas Raamattu yhdistää Harmagedonin ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan”. Se on hänen sotansa, jonka hän käy vapauttaakseen maan pahuudesta ja perustaakseen rauhaa rakastaville ihmisille vanhurskaan uuden järjestyksen.
Tämä Jumalan antama vanhurskaan uuden järjestyksen toivo on elähdyttänyt uskon miehiä muinaisista ajoista saakka. (Heprealaisille 11. luku) He ovat odottaneet hartaasti aikaa, jolloin Jumala muistaisi heitä ja herättäisi heidät ikuiseen elämään. (Job 14:13, 14; Psalmit 37:29) Nuo vanhurskaat ihmiset luottivat siihen, että Jumalalla on voimaa herättää heidät kuolleista puhdistetun maapallon päälle, josta ”hän lopettaa sodat maan ääriin saakka”. – Psalmit 46:10.
Mutta he eivät tienneet, milloin näin tapahtuisi. Aikaa, jolloin Jumala ryhtyisi toimintaan, sanottiin yksinkertaisesti ”lopun ajaksi” tai ”aikojen lopuksi”. (Daniel 11:40; Jesaja 2:2) Ei ole siksi ihme, että Jeesuksen opetuslapset tulivat hänen luokseen yksityisesti ja kysyivät: ”Milloin nämä tapahtuvat, ja mikä tulee olemaan sinun läsnäolosi ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkki?” – Matteus 24:3.
Aivan ensimmäiseksi lähestyvän lopun enteistä Jeesus mainitsi: ”Te tulette kuulemaan sotia ja sanomia sodista.” (Matteus 24:6) Voisiko se, että me elämme ”ihmissuvun historian verisintä vuosisataa”, täyttää tämän Jeesuksen esittämän tunnusmerkin? Elämmekö tosiaan viimeisiä päiviä?