Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w83 15/8 s. 4-7
  • Ovatko maanjäristykset lopun tunnusmerkki?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Ovatko maanjäristykset lopun tunnusmerkki?
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1983
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Mitä Jeesus tarkoitti maanjäristyksillä?
  • Nykyajan maanjäristykset
  • Selvästi ”tunnusmerkin” osa
  • Joitakin maanjäristyksiä vuosina 33–70
  • Joitakin suuria maanjäristyksiä vuosina 1914–1982
  • Maanjäristyksissä kuolleita
  • Maanjäristykset vaikuttavat jokaiseen
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1974
  • Voidaanko maanjäristykset ennustaa?
    Herätkää! 1974
  • Suuret maanjäristykset – mitä Raamattu on ennustanut?
    Muita aiheita
  • Maanjäristykset aiheuttavat ahdinkoa
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1987
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1983
w83 15/8 s. 4-7

Ovatko maanjäristykset lopun tunnusmerkki?

JEESUS oli korkealla mäellä ympärillään pahkaisia oliivipuita ja alapuolellaan Jerusalemin kaupunki. Hänen kanssaan oli vain neljä miestä. Nämä olivat ymmällään. Aikaisemmin tuona päivänä he olivat kuulleet Johtajansa Jeesuksen Kristuksen ennustavan, että Jerusalem ja sen temppeli tuhottaisiin, eikä ’kiveä jätettäisi kiven päälle’. He kysyivät hämmästyneinä: ”Milloin nämä tapahtuvat?” Jeesuksen antama vastaus kiinnosti heitä hyvin paljon. Mutta sen tulisi kiinnostaa vielä enemmän meitä nykyään. – Matteus 24:1–3.

Apostolit olivat ensisijaisesti huolissaan Jerusalemin uhkaavasta tuhosta. He eivät uteliaisuudessaan esittäneet kuitenkaan vain tätä yhtä kysymystä vaan he halusivat myös tietää, milloin Jeesus olisi tulevaisuudessa läsnä Valtakunnan kirkkaudessa ja milloin pahan järjestyksen loppua voitaisiin odottaa. He kysyivät: ”Mikä tulee olemaan sinun läsnäolosi ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkki?” Jeesuksen antama vastaus tyydytti hänen seuraajiaan ensimmäisellä vuosisadalla. Hänen ”tunnusmerkkiä” koskeva vastauksensa voi tyydyttää myös hänen nykyään eläviä seuraajiaan, jotka toivovat näkevänsä pahuuden loppuvan, sillä tunnusmerkki täyttyy meidän aikanamme.

Jeesuksen esittämä tunnusmerkki sisältää piirteitä, jotka ovat ilmeisiä ja helppoja havaita kaikkialla. Ne eivät ole epämääräisiä tai vaikeatajuisia. Matteuksen 24:7 kertoo, mitä Jeesus muun muassa esitti vastauksessaan: ”Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee olemaan paikassa toisensa jälkeen.” Kun kansat joutuvat sotaan, ne tuntevat sen. Kun ihmiset näkevät nälkää, he tuntevat sen. Ja kun maanjäristys tärisyttää jalkojen alla olevaa maata, se voidaan totisesti tuntea, sillä maanjäristys on yksi pelottavimmista ihmisen kokemista luonnonilmiöistä. Nämä ja muut hyvin ilmeiset piirteet, jotka kaikki vaivaavat ihmiskuntaa yhden sukupolven aikana, muodostavat ”tunnusmerkin”. (Matteus 24:3, 34) Tarkastelkaamme vain yhtä ”tunnusmerkin” piirrettä – maanjäristyksiä.

Mitä Jeesus tarkoitti maanjäristyksillä?

Jeesus ei ollut seismologi. Hän oli saarnaaja ja opettaja sekä myös profeetta. ”Täynnä pyhää henkeä” ja tämän Jumalan näkymättömän toimivan voiman ohjauksessa Jeesus ennusti maanjäristykset ja muut ”tunnusmerkin” piirteet. – Luukas 4:1; Johannes 8:28.

Täyttyivätkö Jeesuksen sanat ensimmäisellä vuosisadalla? Kyllä täyttyivät. Raamattu ja maallinen historia kertovat lukuisista maanjäristyksistä, jotka sattuivat ennustuksen esittämisvuoden ja Jerusalemin hävitysvuoden välisenä aikana vuosina 33–70. Jerusalemia kohtasi kaksi maanjäristystä Jeesuksen ennustuksen esittämisen aikoihin. (Matteus 27:51; 28:2) Raamatunkirjoittaja Luukas kertoo, että seitsemäntoista vuotta myöhemmin sattui maanjäristys Filippin kaupungissa. (Apostolien teot 16:26) Ei-raamatulliset historioitsijat kertovat lisäksi ainakin kuudesta suuresta maanjäristyksestä, jotka sattuivat siihen aikaan tuossa osassa maailmaa. (Ks. taulukkoa 1.)

Mitä erikoista ensimmäisen vuosisadan maanjäristyksissä oli? Ja oliko tieto uudesta maanjäristyksestä poikkeuksellinen ensimmäisen vuosisadan kristityille? Noihin kysymyksiin vastaaminen voi auttaa meitä ymmärtämään oman aikamme maanjäristysten merkityksen.

Maan täriseminen ei ollut epätavallista tuolla alueella ensimmäisellä vuosisadalla eläneille, sillä maankuori Välimeren ja myös Jerusalemin seudulla kuuluu melko aktiiviseen maanjäristysvyöhykkeeseen jossa maankuori on epävakaa. Esimerkiksi Jordanin ja Kuolleenmeren suuri hautavajoama sekä Galilean ja Samarian välisen Esdrelonin tasangon poikittaissiirrokset olivat maanjäristysalueita jo ennen ensimmäistä vuosisataa. – Aamos 1:1; Sakarja 14:5.

Maanjäristyksillä ei itsessään olisi mitään erityistä merkitystä Jerusalemin lähestyvää loppua koskevan Jeesuksen esittämän profeetallisen ”tunnusmerkin” yhteydessä sen enempää kuin korkea kuumekaan olisi osoitus jostakin nimenomaisesta sairaudesta, jos muita oireita ei olisi havaittavissa. Siksi maanjäristyksiä koskevan Jeesuksen ennustuksen tekee merkitykselliseksi se, että se mainittiin yhdessä kaikkien muiden ”tunnusmerkkiin” liittyvien piirteiden kanssa. Ensimmäisen vuosisadan kristityt saattoivat nähdä tämän ennustettujen tapahtumien yhteismerkin ja toimia sen mukaisesti.

Nykyajan maanjäristykset

Täyttyykö maanjäristyksiä koskeva Jeesuksen ennustus tällä 1900-luvulla? Toisin sanoen, onko tänä aikana ollut suuria maanjäristyksiä, jotka osoittavat, että me elämme ”asiainjärjestelmän päättymisessä”? Tosiasiat osoittavat, että maanjäristykset ovat olleet tämän vuosisadan vitsauksena. Maaperässä tapahtuu vuosittain yli 1 000 000 maanjäristystä, joista 1 000 aiheuttaa vahinkoa.

Jotkut seismologit uskovat, että maalla on nyt aktiivinen maanjäristysten kausi. Esimerkiksi professori Keiiti Aki (Department of Earth and Planetary Sciences, Massachusetts Institute of Technology) sanoo, että ”kuluneiden sadan vuoden aikana on ollut selvä aalto suurten maanjäristysten voimakkuudessa ja esiintymistiheydessä”, vaikka hän mainitsee myös ajanjakson vuosina 1500–1700 olleen aktiivinen.

Geo Malagoli huomautti italialaisessa Il Piccolo -lehdessä 8. lokakuuta 1978:

”Sukupolvemme elää voimakkaan seismisen toiminnan vaarallista aikaa, kuten tilastot osoittavat. Tosiasiassa 1 059 vuoden aikana (vuodesta 856 vuoteen 1914) luotettavat lähteet kertovat vain 24 suuresta maanjäristyksestä, joissa kuoli 1 973 000 henkeä. Kuitenkin viimeaikaisten tuhojen suhteen huomaamme, että 1 600 000 ihmistä on kuollut vain 63 vuodessa 43 maanjäristyksen uhrina vuosina 1915–1978. Tämä dramaattinen lisäys tähdentää edelleen erästä hyväksyttyä tosiasiaa: sukupolvemme on huono-onninen monilla tavoilla.”

Jeesus ennusti, että ”asiainjärjestelmän päättymiselle” olisivat tunnusomaisia ”maanjäristykset – – paikassa toisensa jälkeen” ja Luukkaan kertomuksen mukaan ”suuret maanjäristykset”. (Matteus 24:3, 7; Luukas 21:11) Onko sukupolvi, joka eli vuonna 1914 ja josta on yhä monia elossa, nähnyt tämän tapahtuvan? Tosiasiat vastaavat: kyllä on! (Ks. taulukkoa 2.) Ja eivät vain tuosta sukupolvesta elossa säilyneet vaan myös historian suurin ihmisjoukko voi yhä todistaa näin olevan. (Matteus 24:34) Nykyajan ihmiset ovat myös tietoisempia maanjäristysten lisääntyneestä esiintymistiheydestä maapallolla ja niiden vaikutuksista kuin ihmiset millään aikaisemmalla vuosisadalla.

Mikä tekee maanjäristyksestä ”suuren”? Sen suuruusko Mercallin tai Richterin asteikolla mitattuna? Vai sen sijaan sen huomattavuus ja sen aiheuttama tuho? Kuten oheinen taulukko 3 osoittaa, maanjäristyksissä menetettyjen ihmishenkien määrä on lisääntynyt valtavasti vuodesta 1914 lähtien. Jotkut voimakkaimmista maanjäristyksistä ovat sattuneet syvällä valtamerten pohjalla. Vain harvat ovat tulleet tietämään niistä, eivätkä ne ole aiheuttaneet paljoakaan, jos lainkaan, omaisuusvahinkoja tai ihmishenkien menetyksiä. Jeesuksen ennustuksen nykyisen täyttymyksen määrittämiseksi meidän tulisi kuitenkin kiinnittää huomiomme siihen, kuinka paljon järistysten johdosta on menetetty omaisuutta ja ihmishenkiä, eikä vain maanjäristysten voimakkuuteen Richterin tai jonkin muun vastaavan asteikon mukaan.

Selvästi ”tunnusmerkin” osa

Vuoden 1980 heinä-elokuun Europe-aikakauslehti sanoo: ”Maanjäristykset ovat vaatineet tällä vuosisadalla noin 1 600 000 ihmisen hengen, joista yksistään Euroopassa on kuollut 120 000.” Kun siksi katsomme maailman tilannetta ja vertaamme sitä Jeesuksen sanoihin, voimme olla yhtä mieltä siitä, että ”maanjäristyksiä” ja jopa ”suuria maanjäristyksiä” on ollut ”paikassa toisensa jälkeen”. Onko mikään mennyt sukupolvi kokenut sellaista maanjäristysten aiheuttamaa hirveää tuhoa, kuin se tuho, joka on kohdannut ihmiskuntaa vuodesta 1914 lähtien? Tilastot antavat kielteisen vastauksen.

Jotkut kuitenkin sanovat: ”Se johtuu siitä, että maapallolla on nykyään enemmän ihmisiä.” On totta, että ihmiskunta on moninkertaistunut, mutta se ei tee tyhjäksi Jeesuksen ennustusta. Se pikemminkin korostaa sen tärkeyttä ja antaa meille vielä enemmän syytä kiinnittää huomiota hänen sanoihinsa. Miksi? Koska 2 000 000 000 ihmistä eli noin puolet maailman asukkaista elää maanjäristysalttiilla alueilla. Lisäksi nopea tietoliikenne ja monimutkaiset seismografit ovat pitäneet ihmiset ajan tasalla maanjäristysten suhteen paremmin kuin koskaan aikaisemmin, sellaisetkin ihmiset, jotka eivät ole koskaan henkilökohtaisesti kokeneet järistyksen voimaa. Maanjäristykset koskevat siksi useampia ihmisiä, ja useammat kuin koskaan aikaisemmin ovat niistä tietoisia. Ja sen, että he näkevät muiden ”tunnusmerkin” piirteiden täyttyvän yhden sukupolven aikana, tulisi saada heidät toimimaan. Kuka voi siis olla välittämättä Jeesuksen ”läsnäolon ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkistä”?

Oletko havainnut, että maanjäristykset ovat vaatineet enemmän ihmishenkiä vuodesta 1914 lähtien? Ja oletko pannut merkille samanaikaiset muut ”tunnusmerkin” piirteet, kuten sodat, nälänhädän ja lisääntyneen laittomuuden? Jos olet, haluat epäilemättä tietää enemmän siitä, mitä Jeesus ennusti lähitulevaisuudesta. Jehovan todistajat auttavat sinua mielellään tutkimaan näitä tärkeitä asioita.

[Taulukko s. 6]

Taulukko 1

Joitakin maanjäristyksiä vuosina 33–70

VUOSI PAIKKA

33 Jerusalem

33 Jerusalem

n. 46 Kreeta

n. 50 Filippi

51 Rooma

53 Apameia

60 Laodikea

63 Pompeji

n. 67 Jerusalem

[Taulukko s. 7]

Taulukko 2

Joitakin suuria maanjäristyksiä vuosina 1914–1982

VUOSI PAIKKA KUOLLEITA

1915 Avezzano, Italia 29 970

1920 Gansu, Kiina 200 000

1923 Kanto, Japani 142 800

1932 Gansu, Kiina 70 000

1934 Bihar, Intia 10 700

1935 Quetta, Pakistan 60 000

1939 Chillán, Chile 30 000

1939 Erzincan, Turkki 30 000

1950 Assam, Intia 20 000

1960 Agadir, Marokko 12 000

1962 Luoteis-Iran 12 230

1968 Koillis-Iran 11 500

1970 Pohjois-Peru 66 700

1972 Managua, Nicaragua 10 000

1976 Guatemala, Guatemala 23 000

1976 Tangshan, Kiina 800 000

1978 Koillis-Iran 25 000

Muita suuria maanjäristyksiä ilmoitettiin tapahtuneen noin 33 paikassa

[Taulukko s. 7]

Taulukko 3

Maanjäristyksissä kuolleita

(Arvio perustuu 1 122 vuoteen)

Vuoteen 1914 mennessä: 1 800 uhria vuodessa

Vuodesta 1914 lähtien: 25 300 uhria vuodessa

[Kartta s. 5]

(Ks. painettu julkaisu)

Maailman maanjäristysvyöhykkeet

AFRIKKA

EUROOPPA

AASIA

POHJOIS-AMERIKKA

ETELÄ-AMERIKKA

AUSTRALIA

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa