Onko pelko lopun tunnusmerkki?
ELÄMMEKÖ me epävarmuuden ja levottomuuden aikakauden iltahämärässä, jolloin ”ihmiset tulevat voimattomiksi pelosta ja sen odotuksesta, mikä kohtaa asuttua maata”? Pikainen katsaus maailman tapahtumiin ja pelon aiheisiin vuodesta 1914 lähtien virkistää muistiamme ja auttaa meitä näkemään, lähestymmekö ennustettua ”loppua”. – Luukas 21:9, 25, 26.
Pelko ja sodat
Ranskassa ensimmäisen maailmansodan aikana kaatuneitten muistomerkkeihin on kirjoitettu sanat ”la Grande Guerre” (’suuri sota’). Sotaa, josta me nykyään käytämme nimeä ensimmäinen maailmansota (1914–1918), nimitettiin todellakin alun perin suureksi sodaksi. Se tuotti niin paljon ja niin hirvittävällä tavalla kuolemaa ja tuhoa, että sitä sanottiin toiveikkaasti sodaksi, joka lopettaa sodat. Ajateltiin, että niin kammottavan opetuksen jälkeen kukaan sivistynyt ihminen ei varmastikaan ’enää opettelisi sotimaan’. (Jesaja 2:4) Tuo harhakuva särkyi vain 18 vuoden kuluttua, kun syttyi kauhea Espanjan sisällissota (1936–1939), jossa kuoli yli puoli miljoonaa espanjalaista. Saksalaiset ja italialaiset ottivat osaa tuohon selkkaukseen, joka oli harjoitusta sodalle, jota myöhemmin kutsuttiin toiseksi maailmansodaksi (1939–1945). Tuo maailmanlaajuinen katastrofi päättyi Hiroshiman ja Nagasakin suurtuhoihin.
Noiden Japanin yllä räjäytettyjen atomipommien myötä maailma sai uuden pelon ja levottomuuden aiheen: atomisodan pelon. Professori Albert Einsteinin vuoden 1945 joulukuussa lausumat sanat pitävät todella paikkansa: ”Maailmalle luvattiin pelosta vapautumista, mutta tosiasiassa pelko on lisääntynyt valtavasti sodan päättymisen jälkeen!” Sitten hän lisäsi: ”Sodanjälkeisen maailmamme kuva ei ole kovinkaan kirkas.”
Miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa osoittavat tuon pelon lisääntyneen, kun he osoittavat mieltään ydinaseita vastaan. Papistokin joutuu mukaan tähän kiistakysymykseen. Ydinaseet ovat todella muuttaneet maailman politiikkaa ja sotilaallista strategiaa. Historioitsija E. P. Thompson totesikin äskettäin julkaistussa kirjassaan: ”Nämä aseet toimivat politiikassa, ideologiassa ja strategiassa; niitä pidetään uhkaavina ja niiden on tarkoitettukin olevan sellaisia; ne synnyttävät pelkoa ja samanaikaisesti ne sekä lisäävät että ehkäisevät aggressiivisuutta.” – Beyond the Cold War, kursivointi meidän.
Ydinsodan pelko on maailmanlaajuinen ilmiö. Eräässä äsken julkaistussa neuvostoliittolaisessa kirjasessa todettiin: ”Neuvostoliiton käsityksen mukaan ydinsota olisi maailmanlaajuinen katastrofi, joka mitä todennäköisimmin merkitsisi sivistyksen loppua. Se saattaisi tuhota koko ihmiskunnan.” Tällä hetkellä kaksi suurinta aatteellista ryhmittymää ovat vastakkain epävarmassa umpikujatilanteessa, joka johtuu ”molemminpuolisen varmistetun tuhon” pelosta. Ei sen vuoksi ole mikään ihme, että ihmisten keskuudessa vallitsee ’pelko ja sen odotus, mikä kohtaa maata’ – niin kuin Jeesus ennusti.
Pelko ja rikollisuus
On myös olemassa toisenlainen, jokapäiväisempi pelonaihe. Mikä se on? Omaa lähiympäristöäsi vitsaavan rikollisuuden pelko. Aikoinaan varkaat ja ryöstäjät ottivat vain arvoesineitä. Nyt he ottavat myös hengen. Poliiseista ei ole paljoakaan vaaraa, ja monissa tapauksissa rikollisuus kannattaa aika mukavasti. Sen vuoksi suurissa kaupungeissa ja vaurailla esikaupunkialueilla vallitsee todellinen ja voimakkaasti vaikuttava pelko. Esimerkiksi New Yorkin maanalaisen käyttäjien määrä on alhaisempi kuin koskaan sitten vuoden 1917. Miksi? Suurimpia syitä on ryöstön tai murhan kohteeksi joutumisen pelko. Seuraava lausunto kertoo Ison-Britannian tilanteesta: ”Rikollisuuden pelko saa monet ihmiset pysyttelemään kotonaan, mikä puolestaan heikentää kipeästi kaivattua yhteenkuuluvuuden tunnetta.” Jopa Espanjan Barcelonan kaltaisissa aiemmin turvallisissa kaupungeissa vahvistettujen ovien myynti on lisääntynyt, ja monien asuntojen ovissa on nykyään vähintään kaksi tai kolme lukkoa ja salpaa. Yhdysvalloissa monet naiset opettelevat käyttämään käsiaseita itsepuolustuksekseen. Erään tutkimuksen mukaan 52 prosentilla amerikkalaisista perheistä on aseita! Tuo sama raportti varoittaa: ”Rikollisuuden pelko on hitaasti lamaannuttamassa amerikkalaisen yhteiskunnan.”
Henkeytetyt raamatunkirjoittajat tiesivät, että tällaiset äärimmäisyyksiin menevät olosuhteet koittaisivat lopun aikana. Apostoli Paavali varoittikin: ”Mutta tiedä tämä, että viimeisinä päivinä on oleva kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä. Sillä ihmiset tulevat olemaan itserakkaita, rahaa rakastavia, suuriluuloisia, kopeita, jumalanpilkkaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, uskottomia, vailla luonnollista kiintymystä, haluttomia mihinkään sopimukseen, panettelijoita, vailla itsehillintää, raivoisia, vailla hyvyyden rakkautta.” (2. Timoteukselle 3:1–3) Hyvin monet rikokset saavat todella alkunsa apostolin edellä luettelemista piirteistä. Myös jatkuvasti kasvava rikollisten määrä levittää pelkoa laajalti.
Pelko ja työttömyys
Eräs pelkoa ja levottomuutta herättävä tekijä tällä 1900-luvulla on myös maailman talouden epävakaisuus, jonka vuoksi suhteellisen hyvinvoinnin ajat, korkeasuhdanteet, vuorottelevat lamakausien kanssa, joiden aikana miljoonat ihmiset ovat vailla työtä. Nekin, joilla on työpaikka, tuntevat itsensä usein turvattomiksi. Heitä kalvaa kysymys: ’Kuka joutuu seuraavaksi pellolle?’ Koska monet ihmiset elävät nykyään luotolla, tämä todellinen ongelma synnyttää päivittäistä levottomuutta. Yksistään länsimaissa on yli 30 miljoonaa työtöntä. Eräs tarkkailija jopa esitti synkän varoituksen, että monet työttömät eivät ehkä koskaan enää saa tehdä työtä!
Kansainväliset pankkiirit pidättävät hengitystään nähdessään valtion toisensa jälkeen käytännöllisesti katsoen tekevän vararikon. Guardian-lehdessä todettiinkin: ”Kolmen viime vuoden aikana kaikkiaan noin 25 maan on täytynyt pyytää pankeilta ja hallituksilta lisäaikaa velkojensa maksamiseen, ja useimmat niistä ovat toistaneet tuon pyynnön useammin kuin kerran.” Taloudellinen tilanne on näin ollen jälleen yksi piirre, joka täyttää Jeesuksen sanat, joiden mukaan ”ihmiset tulevat voimattomiksi pelosta ja sen odotuksesta, mikä kohtaa asuttua maata”.
Pelko ja avaruus
Ihmisten pelon ja levottomuuden aiheet eivät pohjaudu pelkästään maallisiin ongelmiin. Vuodesta 1914 lähtien taivaalta on tippunut uhkaa ja tuhoa kahdessa maailmansodassa ja monissa muissa suurissa selkkauksissa. Nyt uhka kuitenkin tulee pilvienkin takaa – se väijyy avaruudessa. Espanjalaisessa El País -päivälehdessä nähtiin hiljattain otsikko ”Avaruutta ollaan muuttamassa sotatoimien näyttämöksi”. Kirjoituksessa todettiin edelleen: ”Sekä Yhdysvallat että Neuvostoliitto ottavat siten jälleen yhden askeleen avaruuskilvassa, jonka sotilaallista puolta on huomattavasti tähdennetty viime kuukausien aikana. Voidaan sanoa, että avaruuden voimaperäisen aseistamisen aikakausi on alkanut.”
Tuon avaruudesta uhkaavan vaaran todellisuutta vahvistaa lausunto, jonka Yhdysvaltain avaruusosaston apulaiskomentaja kenraaliluutnantti Richard C. Henry esitti. Hän sanoi: ”Avaruus ei ole käsite, se on paikka. Se on operaatioiden näyttämö. Meidän on nyt aika suhtautua siihen niin kuin operaatioiden näyttämöön.” Myös kenraali Robert T. Marsh, Yhdysvaltain ilmavoimien komento-osaston komentaja, vahvisti tämän: ”Avaruussukkula muuttaa toimintatapojamme. Siitä riippuu käytännöllisesti katsoen kaikkien maamme sotilaallisten hyötykuormien [lue tässä: sotilaallisten varusteitten] sijoittaminen.” Nämä huomautukset osoittavat, ettei avaruutta voida enää pitää vaarattomana tyhjiönä. YK:n pääsihteeri varoittikin: ”Meidän täytyy voimakkaasti vastustaa lisääntynyttä avaruuden aseistamista. Meillä on aikaa – mutta hyvin vähän.” Vain aika näyttää, mitä muita pelkoa ja odotusta herättäviä tunnusmerkkejä tulee ilmaantumaan ”auringossa ja kuussa ja tähdissä”. – Luukas 21:25.
Erilainen kuin edelliset sukupolvet?
Jotkut ovat taipuvaisia vähättelemään Raamatun varoituksia ja sanovat, että aiemmat sukupolvet ovat kokeneet samanlaisia kriisejä ja että nykyinen pelko ja levottomuus eivät ole osa Jeesuksen ennustamaa lopun tunnusmerkkiä. Pitää tosiaankin paikkansa, että edelliset sukupolvet ovat kohdanneet onnettomuuksia. 1300-luku oli mustan surman aikaa, jolloin ihmiset kaikkialla Euroopassa elivät kulkutautien, nälänhädän ja sotien pelossa. Vertaa sitä kuitenkin tapahtumien mittasuhteisiin meidän vuosisadallamme.
Tiedemies René Dubos kirjoitti äskettäin: ”Nykyisten yhteiskunnallisten, teknologisten ja ympäristöön liittyvien kriisien luomat tuhannet epäkohdat vaivaavat minua yhtä paljon kuin kaikkia muitakin. – – Ymmärrän myös, että useat nykyisen maailman ongelmien piirteet tekevät niistä määrällisesti ja laadullisesti erilaisia kuin aiemmat ongelmat. Esimerkiksi: – – Nykyajan ongelmat eivät ole enää erillisiä, eivätkä ne rajoitu pieniin väestöryhmiin.” (Kursivointi meidän.) Hän luetteli myös mm. radioaktiivisuuden, happamien sateitten ja tuholaismyrkkyjen maailman laajuiset vahingolliset vaikutukset. Valtiot ovat lisäksi entistä riippuvaisempia toisistaan, joten sellaiset kriisit kuin esimerkiksi öljyn hinnan nousemisen synnyttämä kriisi vuonna 1973 vaikuttavat kaikkiin. Näin ei tapahtunut menneiden sukupolvien aikana.
Sen vuoksi ei kerta kaikkiaan ole totta, että menneet sukupolvet ovat kärsineet samalla tavoin pelosta ja levottomuudesta samoista syistä kuin ne jotka Jeesus esitti Luukkaan 21. luvussa. Yksikään sukupolvi ei ennen vuoden 1914 sukupolvea ole kokenut maailmansotaa, kahdesta puhumattakaan. Yksikään aiempi sukupolvi ei ole joutunut vastakkain sen mielettömän asetelman kanssa, että ydinaseet takaavat ”molemminpuolisen varmistetun tuhon”. Yksikään menneistä sukupolvista ei ole turmellut maapalloa saastuttamalla ja pilaamalla sitä yhtä laajalti. – Ilmestys 11:18.
Yksi erittäin tärkeä piirre on myös se, ettei yhdenkään aiemmin eläneen sukupolven aikana ole saarnattu yhtä laajalti ’tätä valtakunnan hyvää uutista koko asutussa maassa todistukseksi’. (Matteus 24:14) Jehovan todistajat saarnaavat sitä parhaillaan tehokkaasti yli 200 maassa kaikkien niiden kansakuntien keskuudessa, joiden parissa Jumala on tehnyt saarnaamisen mahdolliseksi. Tämä on yksi syy siihen, että voit parhaillaan lukea tätä lehteä. Jumalan toivon ja tuomion sanoma julistetaan ajallaan. Se on yksi varma tunnusmerkki siitä, että lopun täytyy pian koittaa. Mitä sitten jää jäljelle? Jeesus vastaa: ”Kun näette näiden tapahtuvan, tiedätte Jumalan valtakunnan olevan lähellä.” – Luukas 21:29–33.
Jos haluat saada lisätietoja tästä mielenkiintoisesta aiheesta, voit vapaasti kirjoittaa tämän lehden julkaisijoille tai ottaa yhteyttä paikkakuntasi Jehovan todistajiin heidän valtakunnansalissaan. Kysymyksiisi vastataan, eikä sinulle aseteta mitään velvoitteita.
[Huomioteksti s. 6]
”Avaruuden voimaperäisen aseistamisen aikakausi on alkanut”
[Kuva s. 5]
Erään tutkimuksen mukaan 52 prosentilla amerikkalaisista perheistä on aseita
[Kuva s. 7]
’Avaruus ei ole käsite – se on operaatioiden näyttämö’