He haluavat auttaa

”KEHOTAMME teitä, veljet: – – puhukaa lohduttavasti masentuneille sieluille.” (1. Tessalonikalaisille 5:14) Näillä Tessalonikan seurakunnalle kirjoittamillaan sanoilla apostoli Paavali osoitti kristillisen seurakunnan olevan tärkeä välikappale, jonka Jumala on antanut masentuneiden tukemiseen. Kuka tahansa kristitty, joka tuntee lannistuvansa kielteisten tunteiden vuoksi, voi saada lohtua ja apua kristittyjen veljiensä keskuudesta.

Opetuslapsi Jaakob kehotti pyytämään seurakunnan nimitetyiltä vanhimmilta apua. Hän sanoi: ”Onko joku keskuudessanne sairas? Hän kutsukoon luokseen seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään voidellen häntä öljyllä Jehovan nimessä. Ja uskon rukous tekee huonovointisen terveeksi, ja Jehova nostaa hänet ylös.” – Jaakob 5:14, 15.

Entä jos jostakusta tuntuu vastenmieliseltä pyytää vanhimmilta apua? Eräästä naisesta, jolla oli vakava ongelma, tuntui siltä, ja hän selittää syyn: ”Ajattelin sisimmässäni, etteivät vanhimmat ymmärtäisi. He ajattelisivat, että se on minun vikani.” Erään vakavan perhekriisin jälkeen hän kuitenkin päätti mennä heidän luokseen. Mitä hän totesi? ”Vanhimmat eivät ole täydellisiä. Mutta he ymmärsivät.”

Muista kuitenkin, että apostoli Paavali kehotti koko seurakuntaa ’lohduttamaan masentuneita sieluja’. Vanhimmat haluavat auttaa. Mutta masentuneet voivat mennä kenen tahansa kypsän henkilön luo, jonka seurassa he tuntevat olonsa levolliseksi. Nuoret haluavat todennäköisesti mennä vanhempiensa luo. Naiset saattavat keskustella mieluiten sellaisten kokeneiden kristittyjen sisarten kanssa, jotka ovat ”hyvän opettajia”. (Tiitus 2:3) Tärkeää on se, että PUHUT JOLLEKULLE.

Mutta miten sinun on meneteltävä, jos masentunut tulee luoksesi pyytämään apua? Tai jos otat aloitteen ja yrität auttaa sellaista henkilöä? On eräitä asioita, jotka sinun tulee muistaa.

Lohdutus ja myötätunto

Muista, ettei sinun tule kärkkäästi arvostella masentuneiden hengellisyyttä. Paavali sanoi, että he tarvitsevat lohdutusta. Meidän on siksi hyvä ilmaista heitä kohtaan sellaisia ominaisuuksia, joista hän puhui kirjoittaessaan flippiläisille: ”Jos siis on jotakin rohkaisua Kristuksessa, jos jotakin rakkauden lohdutusta, jos jotakin hengen osallisuutta, jos jotakin hellää kiintymystä ja sääliväisyyttä, niin tehkää minun iloni täydeksi siten, että olette samaa mieltä ja että teillä on sama rakkaus.” (Filippiläisille 2:1, 2) Rohkaisulla, rakkaudella, lohdutuksella, hengen osallisuudella, hellällä kiintymyksellä ja sääliväisyydellä voi olla hyvin parantava vaikutus masentuneeseen.

Apostoli Pietari lisäsi vielä erään erinomaisen ominaisuuden. Hän sanoi: ”Olkaa kaikki samanmielisiä, myötätuntoisia, veljellistä kiintymystä omaavia, hellän sääliväisiä.” (1. Pietari 3:8) Kenellä tahansa, jolla on ’myötätuntoa’, joka voi asettua toisen asemaan, voittaa hänen luottamuksensa ja puhua hänelle lohduttavasti, on suurenmoinen lahja, jota hän voi käyttää masentuneiden sielujen auttamiseen.

Vakava masennus

Mutta mitä on tehtävä, jos joku seurakuntaan kuuluva kärsii vakavasta masennuksesta? Entä jos häntä vaivaavat syvän arvottomuuden, syyllisyyden, toivottomuuden tai epätoivon tunteet, eikä mikään mitä joku toinen sanoo näytä auttavan häntä? Ensiksi häntä tulee kehottaa kääntymään lääkärin puoleen, koska vakavaan masennukseen on usein fyysinen syy.a Mutta riippumatta siitä, millaista ammattimaista apua hän etsii, seurakunnalla on yhä tärkeä tehtävä.

Seurakunnan jäsenten tulee välttää arvostelemasta masentunutta tai kehottamasta häntä ’ryhdistäytymään’ tai ’nousemaan jaloilleen’. Eräs mies, jonka vaimo kärsii masennuksesta, sanoi vaimon hautoneen itsemurhaa aika ajoin. Miksi? Mies myöntää sen johtuvan osaksi siitä, etteivät hän ja muut ole osoittaneet riittävästi ymmärtämystä häntä kohtaan.

Jotkut ovat havainneet hyödylliseksi puhua masentuneille asioista, jotka he aikoinaan tiesivät, mutta joihin heidän on ehkä nyt vaikea uskoa, koska masennus on hämmentänyt heidän mielensä. Puhu Jehovasta, ”hellän armon Isästä ja kaiken lohdutuksen Jumalasta”. (2. Korinttolaisille 1:3) Muistuta henkilöä siitä, että Jehovalla on ”paljon anteeksiantamusta”. (Jesaja 55:7) Puhu Jehovan luomakunnan kauneudesta ja muistuta häntä hänen siinä suhteessa mahdollisesti saamistaan miellyttävistä kokemuksista. Puhu onnellisesta toveruudesta, josta hän on nauttinut seurakunnassa, ja siitä, miten paljon hän rakastaa perhettään ja hänen perheensä rakastaa häntä. Korosta hänelle, että vaikket voikaan täysin ymmärtää, miten pahalta hänestä tuntuu, niin toisten kokemus osoittaa, että tilanne korjaantuu. Ole halukas kuuntelemaan ’veljellistä kiintymystä ja hellää sääliväisyyttä’ osoittaen mitä tahansa hänellä on sanottavana, riippumatta siitä, miten epäloogiseksi hänen tunneperäinen ahdistuksensa voi tehdä hänet.

Jos hän puhuu itsemurhasta, suhtaudu siihen vakavasti. Ja vaikka hän ei mainitsekaan itsemurhaa, niin jos sinulla on syytä ajatella hänen hautovan sitä, älä pelkää ottaa aihetta esiin. Saatat haluta sanoa jotakin seuraavaan tapaan: ”Tiedän, että sinusta tuntuu juuri nyt kovin pahalta, pahemmalta kuin luultavasti pystyn koskaan ymmärtämäänkään. Tuollaisessa tilanteessa ihmiset joskus alkavat ajatella, että olisi parasta lopettaa kaikki. Onko sinusta koskaan tuntunut siltä?” Jos hän myöntää niin olevan, niin koko tuo aihe tulee avoimesti esiin, ja keskustelu auttaa häntä vapautumaan sellaisten ajatusten mukanaan tuomasta syyllisyydestä.

’Kone joka ei toimi oikein’

Eräs lääkäri, joka on myös kristitty vanhin, toteaa: ”Joskus vertaan tilannetta taskulaskimeen. Jos paristot kuluvat loppuun, se ei anna luotettavia vastauksia, painatpa mitä numeroita tahansa. Siksi sanon vakavasta masennuksesta kärsivälle, että hänen ’paristonsa’ ovat tilapäisesti kuluneet loppuun. Hänen mieleensä tulee outoja ajatuksia ja hän tekee kummallisia johtopäätöksiä. Mutta sitä kestää vain niin kauan kuin häiriö jatkuu. Kun ongelma ratkeaa, tilanne korjaantuu.”

Sama lääkäri jatkaa: ”Tällaisessa tilassa oleville ihmisille ei sillä mitä sanomme ole aina merkitystä. Heidän kristittyinä tovereinaan yritämme parhaan kykymme mukaan osoittaa heitä kohtaan myötätuntoa. Vanhimmat voivat kyetä löytämään jonkun, jolla on paljon elämänkokemusta ja joka voi istuutua keskustelemaan heidän kanssaan tai vain kuunnella heitä. Olen monesti havainnut masentuneen saaneen eniten apua iäkkäältä kristityltä sisarelta, joka on itse kärsinyt vakavasta masennuksesta. Hän saattaa vain istuutua siitä kärsivän viereen ja taputtaa häntä olkapäälle sanoen: ’Tiedän miltä sinusta tuntuu.’”

Heitä voidaan auttaa

Kielteisistä tunteista kärsivälle niiden voittaminen voi tuntua suunnattomalta ponnistukselta. Ja ponnisteleminen voi masentuneesta tuntua kaikkein vaikeimmalta. Mutta itsemurha ei ole ratkaisu. Eräs nainen oli masentunut pitkän aikaa. Hän ei halunnut syödä, hän ei pystynyt nukkumaan, hänellä ei ollut voimaa, hän oli hermostunut ja jännittynyt ja halusi kuolla. Nyt hän kirjoittaa: ”Rohkaise mielesi. Oletpa kärsinyt kuinka kauan tahansa ja onpa ongelmasi mikä tahansa, Jehova voi ja haluaa auttaa sinua. Minä olen todiste siitä.” – Filippiläisille 4:13.

Me voimme tehdä vielä jotakin muuta masentuneiden sielujen auttamiseksi. Me voimme rukoilla heidän puolestaan ilmaisten apostoli Paavalin ajatuksia: ”Herramme Jeesus Kristus itse ja Jumala, meidän Isämme, joka on rakastanut meitä ja antanut ikuisen lohdutuksen ja hyvän toivon ansaitsemattoman hyvyyden välityksellä, lohduttakoon sydämiänne ja tehköön teidät lujiksi jokaisessa hyvässä teossa ja sanassa.” – 2. Tessalonikalaisille 2:16, 17.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 10]

Suunnitteleeko joku tuttavasi itsemurhaa?

Näin voi olla, jos hän on syvästi masentunut ja jos hänellä on seuraavan kaltaisia oireita:

● Hän puhuu itsemurhasta tai ajattelee sitä.

● Hän menettää mielenkiintonsa elämään, perheeseen ja ystäviin.

● Hän ei pysty nukkumaan.

● Hän on haluton sukupuolisuhteisiin.

● Hän tyyntyy äkillisesti huomattavan järkytyksen jälkeen.

● Hänellä ei ole ruokahalua.

● Hän järjestää asiansa, muuttaa elämäntyylinsä tai laiminlyö itseään.

● Hän masentuu, kun sukulainen tai ystävä kuolee tai tekee itsemurhan.

● Hänellä on vakava fyysinen sairaus.

● Hän menettää työpaikkansa tai joutuu eroon perheestään.

Perustuu Medical Tribune -lehdessä ilmestyneeseen luetteloon.