Mitä rehellisyydelle on tapahtunut?
MUUAN yhdysvaltalainen liikeyritys joutui lopettamaan toimintansa. Se oli yli 60 vuotta myynyt puutarhakasvien siemeniä. Sen edustajina toimivat nuoret pojat ja tytöt, jotka tilasivat siemeniä kirjeitse, myivät ne naapureilleen ja lähettivät osan rahoista takaisin yritykselle. Miksi tuo yritys joutui sitten lopettamaan toimintansa? Koska sen lapsiedustajat olivat epärehellisiä. Liian monet heistä jättivät siemenet palauttamatta tai pitivät rahat, jotka he saivat siementen myynnistä.
Mitä sinä päättelisit siitä, että lasten rehellisyydestä riippuvainen yritys saattoi toimia 60 vuotta, mutta on nyt joutunut lopettamaan toimintansa? Eikö vaikutakin siltä, etteivät lapset ole enää yhtä rehellisiä kuin ennen? Lapset eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka ovat tulleet epärehellisemmiksi. Keski-ikäiset ihmiset muistavat yhä ajan, jolloin he saattoivat luottavaisesti jättää talonsa etuoven lukitsematta lähtiessään ulos tai jättää polkupyöränsä jalkakäytävälle pelkäämättä että se varastettaisiin. Näin ei voi tehdä enää kovinkaan monissa paikoissa.
Erään aikakauslehden (Psychology Today) tutkimuksessa useimmat tuhansista vastanneista myönsivät syyllistyneensä epärehellisyyteen, joko pienemmässä tai suuremmassa mitassa. 93 % heistä myönsi ajaneensa silloin tällöin ylinopeutta. 68 % oli pihistänyt toimistotarvikkeita tai jotain vastaavaa. 67 % oli luntannut tutkinnoissa tai kokeissa, jos se oli ollut mahdollista. 45 % oli pettänyt aviopuolisoaan. Ja monet olivat palauttaneet vilpillisesti täytetyn veroilmoituksen, jättäneet ilmoittamatta tullattavaa tavaraa, soitelleet asiaankuulumattomia kaukopuheluita yhtiön puhelimella tai käyttäneet väärin edustustiliä.
Mistä kaikki tämä epärehellisyys johtuu?
Epärehellisyyteen on esitetty useita syitä. Joitakin niistä ovat:
Vanhempien esimerkki: Kun siemeniä myynyt yritys kirjoitti vanhemmille, joiden lapset olivat velkaa yritykselle, se sai usein seuraavanlaisia kirjeitä: ’Te olette iso yhtiö; ette te tarvitse niitä rahoja, ja te yritätte vain petkuttaa lastani.’ Ei ole vaikea ymmärtää, miksi nuo lapset oppivat olemaan epärehellisiä.
Koska se on helppoa: Vastatessaan edellä mainittuun tutkimukseen muuan nuori opiskelija kirjoitti: ”Aina on olemassa paine olla muita etevämpi ja saada korkeat arvosanat, ja vaikka olisinkin valmistautunut tenttiin, saatan silti luntata. – – Opiskelijat lunttaavat avoimesti ja täysin silmiinpistävästi, mutta monet opettajat eivät puutu siihen juuri lainkaan. Lyhyesti sanottuna: teen niin, koska en jää kiinni.”
Köyhyys: Epäilemättä köyhyys – tai sen pelko – on usein syynä varkauksiin ja pettämiseen, vaikka yleisesti ottaen ihmiset näyttävät olleen rehellisempiä toista maailmansotaa edeltäneenä suuren lamakauden aikana, silloin vallinneesta yleisestä köyhyydestä huolimatta. Lisäksi monet epärehelliset ihmiset eivät suinkaan ole köyhiä. Ajattelepa tapausta Japanista: Erään miesryhmän havaittiin petkuttavan rautatieyhtiötä. He olivat keksineet keinon päästä hiukan vaadittua halvemmalla kotiinsa pelattuaan päivän golfia. Petkuttivatko he siksi, että olivat köyhiä? Tuskinpa vain. Yksi näistä petkuttajista oli nimittäin erään yhtiön toimitusjohtaja!
Ahneus: Erään sanomalehden kolumnisti kirjoitti: ”Tämä silkka rahanhimo on useimpien kansan moraalisten ongelmien takana.”
Huono esimerkki: Sama kolumnisti kirjoitti: ”Vilkaisepa vain johtajiamme. Luopuessaan toimestaan, jota kongressin jäsenet itse mielellään kutsuvat ’yhteiskunnalliseksi toiminnaksi’, he ovat lahjuskassojen ja valikoitujen ’luontaisetujensa’ ansiosta rikastuneet kohtuuttomasti ja saavat sen lisäksi tukevan eläkkeen. Entä sitten suuret teollisuuspamppumme? Rosvoritarit eivät ole kuolleet sukupuuttoon. Tuskin on yritysruhtinasta, joka ei olisi saanut lahjusrahoja myymällä Amerikkaa halvalla.”
Epärehellisyyden ilmapiiri: Erään aikakauslehden selonteossa todettiin: ”Monet niistä amerikkalaisista, jotka äänekkäästi valittavat valkokaulusrikollisuudesta, ovat todellisuudessa itse pikkurikollisia. Köyhät amerikkalaiset petkuttavat sosiaalihuoltoa, ja samalla tavoin keskiluokka sekä suurituloiset kansalaiset käyttävät edustustilejä huijatakseen rahaa ja jättävät ilmoittamatta osan veronalaisista tuloistaan viranomaisille. ’Tässä yhteiskunnassa jokainen on osasyyllinen.’” – Newsweek.
Olivatpa epärehellisyyden syyt sitten millaisia tahansa, miten sinä suhtaudut siihen? Onko sinusta hauskaa, jos sinulle valehdellaan tai jos sinua petkutetaan? Oletko tyytyväinen joutuessasi maksamaan korkeampia vakuutusmaksuja yleistyneiden vakuutuspetosten takia tai korkeampia hintoja, joilla katetaan myymälävarkaudet ja työntekijöiden suorittama varastaminen. Antaisitko hyväksymyksesi sille, että vaimosi tai miehesi pettäisi sinua? Luultavasti et. Mutta kaikkea tätä tapahtuu nykyään, ja se vaikuttaa meihin kaikkiin tavalla tai toisella. Keneen tällaisessa maailmassa voi luottaa? Täytyykö asioiden olla näin?