’Pyrkien kohti päämäärää’
”Unohtaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä, pyrin kohti päämäärää.” – FILIPPILÄISILLE 3:13, 14.
1, 2. a) Miten tarsolainen Saulus sai palvelustehtävän, ja mikä tuo tehtävä oli? b) Miten hän suhtautui tehtäväänsä?
KUN tarsolainen Saulus oli matkalla Damaskokseen aikomuksenaan vainota kristittyjä, taivaasta leimahti valo hänen ympärillään ja hän kuuli äänen sanovan: ”’Saul, Saul, miksi vainoat minua?’ Hän sanoi: ’Herra, kuka olet?’ Hän sanoi: ’Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. Nouse kuitenkin ja mene kaupunkiin, niin sinulle sanotaan, mitä sinun täytyy tehdä.’” – Apostolien teot 9:3–6.
2 Miksi Jeesus aiheutti tarsolaiselle Saulukselle sellaisen kokemuksen? Jeesus selitti sen opetuslapsi Ananiakselle: ”Tämä mies [Saulus] on minulle valittu astia kantamaan minun nimeäni kansoille samoin kuin kuninkaille ja Israelin lapsille.” Tottelevaisesti Ananias meni, pani kätensä Sauluksen päälle ja sanoi: ”Jeesus joka näyttäytyi sinulle tiellä jota olit tulossa, on lähettänyt minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit pyhällä hengellä.” (Apostolien teot 9:15, 17) Heti kun hän sai näkönsä takaisin, hänet kastettiin ja hän alkoi toimia Damaskoksessa olevan kristillisen seurakunnan yhteydessä. Nyt hän rupesi kastettuna kristittynä palvelijana heti ahkeroimaan saarnaten innokkaasti hyvää uutista Jeesuksesta, Jumalan Pojasta, juutalaisten keskuudessa. – Apostolien teot 9:20–22.
3, 4. a) Millaisessa arvossa Paavali piti palvelustaan? b) Miten Paavalin asenne erosi Efesoksen seurakunnan ilmaisemasta asenteesta?
3 Tämä innokas palvelija tunnetaan paremmin apostoli Paavalina. Hän puhui aina hyvin arvostavasti palveluksestaan ja häntä kohtaan osoitetusta ansaitsemattomasta hyvyydestä. ”Olen kiitollinen Kristukselle Jeesukselle, meidän Herrallemme, joka antoi minulle voimaa, koska hän katsoi minut uskolliseksi määräämällä minut palvelukseen, vaikka aikaisemmin olin jumalanpilkkaaja ja vainooja ja röyhkeä mies. Minulle osoitettiin kuitenkin armoa, koska olin tietämätön ja toimin epäuskossa.” (1. Timoteukselle 1:12–14) Hän piti tosiaan palvelustaan suuressa arvossa. – Roomalaisille 11:13; 2. Korinttolaisille 4:7.
4 Sellaiset Paavalin lausunnot ilmaisevat, miten suuresti hän arvosti palvelustaan koko uransa ajan. Hän ei koskaan vaipunut sellaiseen tilaan, joka kerran vallitsi Efesoksen seurakunnassa, jolle Jeesus sanoi: ”Se minulla on sinua vastaan, että olet jättänyt sen rakkauden, joka sinulla ensin oli.” (Ilmestys 2:4) Paavali piti päämääränsä aina mielessään ja säilytti saman innon ja palavuuden palvelusta kohtaan, joka hänellä oli noina ensimmäisinä päivinä Damaskoksessa.
5. Miten voimme rohkaista toisia palveltuamme Jehovaa vuosien ajan?
5 Oltuaan vuosikymmenien ajan uskollinen kristitty palvelija Paavali käytti menneisyyttään ja kokemuksiaan rohkaistakseen Filippin seurakuntaan kuuluvia palvelijatovereitaan, jotteivät he lannistuisi. Etkö olekin huomannut, että yleensä on hyvin kiinnostavaa kuulla, kuinka joku on oppinut totuuden ja tullut palvelijaksi? Kannustatko samoin toisia kertomalla omasta menneisyydestäsi ja vuosista, jotka olet toiminut uskollisesti vihkiytyneenä kristittynä palvelijana?
6. Millainen tausta Paavalilla oli juutalaisena?
6 Kirjoittaessaan filippiläisille Paavali saattoi kertoa aktiivisena juutalaisena viettämästään elämästä. Hän sanoi: ”Jos joku toinen ajattelee, että hänellä on syytä luottaa lihaan, niin vielä enemmän minä: ympärileikattu kahdeksantena päivänä, Israelin sukujuurta, Benjaminin sukukuntaa, heprealaisista syntynyt heprealainen, lakiin nähden fariseus, intoon nähden seurakuntaa vainoava, laista tulevaan vanhurskauteen nähden moitteettomaksi osoittautunut.” – Filippiläisille 3:4–6.
7. Miksi Paavali jätti kaiken tuon taakseen, ja mitä hän voitti siten tehdessään?
7 Paavali olisi voinut sellaisen menneisyyden avulla saada monia aineellisia etuja juutalaisten yhteydessä. Kuitenkin hän jatkoi sanoen: ”Niitä asioita, jotka olivat minulle voittoja, olen pitänyt tappiona Kristuksen vuoksi. Minähän muuten pidänkin kaikkea tappiona Herrani Kristuksen Jeesuksen tuntemuksen verrattoman arvon vuoksi. Hänen takiaan olen menettänyt kaiken ja pidän sitä paljona roskana, – – niin että tuntisin hänet ja hänen ylösnousemuksensa voiman ja osallisuuden hänen kärsimyksiinsä, alistuen hänen kuolemansa kaltaiseen kuolemaan nähdäkseni, pääsisinkö mitenkään varhaisempaan ylösnousemukseen kuolleista.” (Filippiläisille 3:7–11) Nuo sanat osoittavat täydellistä uskoa Kristukseen Jeesukseen ja Jehova Jumalan tekemiin järjestelyihin. Oletko Paavalin kaltainen siinä, ettet anna huomattavan aseman tai aineellisen voiton halun hallita elämääsi?
Oikea mielen asenne
8. a) Mitä Paavali sanoi päämäärästään suoritettuaan kauan palvelusta? b) Miten 1. Korinttolaiskirjeen 9:24–27:ssä olevat Paavalin sanat voivat pitää paikkansa meidän tapauksessamme?
8 Saattoiko Paavali hellittää päämääräänsä pyrkimisessä palveltuaan Jumalaa kymmeniä vuosia? Hän kirjoitti filippiläisille: ”Veljet, en minä vielä katso ottaneeni sitä haltuuni, mutta on yksi asia: unohtaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä, pyrin kohti päämäärää saadakseni palkinnon: Jumalan kutsun ylös Kristuksen Jeesuksen välityksellä.” (Filippiläisille 3:13, 14) Hän oli jo rakentanut hyvän maineen kristillisessä palveluksessa ja kestänyt paljon. Hän kirjoitti filippiläisille nämä sanat ollessaan Roomassa vankilassa, mutta hänen palveluksensa ei ollut vieläkään päättynyt. Saadakseen palkan, joka oli tarjolla ensimmäisen vuosisadan kristillisessä seurakunnassa palvelleille, nimittäin ”Jumalan kutsun ylös Kristuksen Jeesuksen välityksellä”, hänen piti edelleen pyrkiä päämääräänsä. Tämä on oikea asenne, jonka kaikki kypsät kristityt säilyttävät, onpa heidän toivonsa saada tuleva elämä taivaassa tai maan päällä. Meidän jokaisen on hyvä tutkia asennettamme ja ajattelutapaamme nähdäksemme, arvostammeko tosiaan meille Jumalan järjestelyn alaisuudessa uskottua palvelusta.
9. Millainen kypsä mielen asenne meillä voi olla?
9 Paavali ilmaisee, millainen on kypsä kristillinen asenne, sanoessaan: ”Olkoon meillä siis, niin monta kuin meitä on kypsää, tämä mielen asenne, ja jos olette jossain suhteessa mieleltänne taipuvaisia toisaanne, niin Jumala paljastaa teille edellä olevan asenteen.” (Filippiläisille 3:15) Kypsä kristillinen asenne johtaa menestykseen. Siihen sisältyy Kristuksen Jeesuksen askelissa kulkeminen, hänen joka saattoi menestyksellisesti loppuun hänelle määrätyn palveluksen maan päällä. Jeesus saattoi rukoilla Isäänsä: ”Minä olen kirkastanut sinut maan päällä vietyäni päätökseen sen työn, jonka olet antanut minun tehtäväkseni. Kirkasta siis nyt, Isä, minut rinnallasi sillä kirkkaudella, joka minulla oli rinnallasi, ennen kuin maailma olikaan.” – Johannes 17:4, 5.
10. Mitä muuta voidaan sanoa siitä esimerkillisestä mielen asenteesta, joka Kristuksella oli Jehovan palvelusta kohtaan?
10 Voidaksemme miellyttää Jehova Jumalaa ja näin saada ikuisen elämän palkinnon meillä täytyy olla sama mielen asenne kuin Kristuksella Jeesuksella oli. Koska Paavali tiesi tämän, hän kehotti: ”Säilyttäkää itsellänne tämä mielen asenne, mikä oli myös Kristuksella Jeesuksella, joka, vaikka hän oli olemassa Jumalan muodossa, ei harkinnut lainkaan anastusta, nimittäin sitä, että hänen tulisi olla Jumalan vertainen. Ei, vaan hän tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Vielä enemmänkin: kun hän totesi itsensä olemukseltaan ihmiseksi, hän nöyrrytti itsensä ja tuli tottelevaiseksi kuolemaan saakka, aina kidutuspaalussa kuolemaan saakka. Juuri siksi Jumala korottikin hänet ylempään asemaan ja antoi huomaavaisesti hänelle nimen, joka on jokaisen muun nimen yläpuolella.” (Filippiläisille 2:5–9) Miten suurenmoinen asenne Jeesuksella olikaan! Voimmeko me jäljitellä häntä? Se, että pyrkii aina nöyrästi tekemään Jumalan tahdon, johtaa siunauksiin. Tehtävän loppuun suorittaminen saa aikaan hyvää.
11. Mitä hengellisesti vahvojen ja kypsien tulisi tehdä?
11 Paavalin kirjoituksesta ilmenee, että joidenkuiden Filippin seurakunnassa olevien piti ilmeisesti yhä ponnistella saavuttaakseen kypsän kristillisen asenteen. Paavali otti aloitteen rohkaistakseen ja auttaakseen heitä. Useimmissa seurakunnissa on nykyään toisia, jotka ovat vahvempia uskossa, ja toisia, joilla on jokin heikkous. Vahvempien tulisi Paavalin tavoin kannustaa muita. Kristus Jeesus teki paljon vahvistaakseen niitä, joilla oli hengellisiä tarpeita, ja hän antoi kristityille esimerkin noudatettavaksi. ”Mutta meidän, jotka olemme vahvoja, pitää kantaa niiden heikkouksia, jotka eivät ole vahvoja, eikä miellyttää itseämme. Miellyttäköön kukin meistä lähimmäistään siinä, mikä on hyvää hänen rakennuksekseen. Suokoon nyt Jumala, joka varaa kestävyyttä ja lohdutusta, että teillä olisi keskuudessanne sama mielen asenne, joka oli Kristuksella Jeesuksella, jotta te yksimielisesti yhdestä suusta kirkastaisitte Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää.” – Roomalaisille 15:1, 2, 5, 6.
12. Millainen näkemys meillä tulisi olla siitä palkasta, jonka Jumala antaa?
12 Vahvistaessaan roomalaisten uskoa Paavali osoitti, että ”Jumalan antama lahja on ikuinen elämä Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, välityksellä”. (Roomalaisille 6:23) Jeesuksellakin oli palveluksensa aikana paljon sanottavaa ikuisesta elämästä. Se on suurenmoinen palkinto, jonka Jumala tarjoaa palvelijoilleen. Jumala haluaa palvelijoittensa kohdistavan silmänsä palkintoon, sillä se kannustaa heitä olemaan uskollisia. Kun menettelemme näin, osoitamme lujaa uskoa hänen lupauksiinsa. Kristillisissä kokouksissamme meillä on tilaisuus puhua usein siitä palkinnosta, jonka Jehova antaa uskollisille palvelijoilleen.
Palveluksemme vaikeuksista huolimatta
13. Millainen vaikutus Raamatulla on oikeaan mielen asenteeseemme?
13 Oikean näkemyksen eli mielen asenteen säilyttäminen osoittautuu verrattoman arvokkaaksi suorittaessamme palvelustamme näinä viimeisinä päivinä. Vaikka jotkut voivat menettää sen rakkauden, joka heillä ensin oli, niin päättäkäämme ettei meille koskaan käy niin. Raamattu itsessään auttaa meitä siinä. (Roomalaisille 15:4) Tutkimalla sitä saamme toivoa. Tunnetko syvää kiitollisuutta Jehovaa kohtaan Raamatusta ja monista sen kertomuksista, jotka koskevat apostoli Paavalin kaltaisia Jehovan uskollisia palvelijoita?
14. Miten Paavali säilytti myönteisen asenteensa kohdatessaan vaikeita kokemuksia?
14 Mitä tekisimme, jos meillä olisi senkaltaisia kokemuksia, joista Paavali kertoo 2. Korinttolaiskirjeen 11:23–28:ssa? Miksi Paavali ei antanut periksi? Koska hänellä oli mielessään päämäärä. Me voimme kokea samanlaista. Siitä huolimatta meidän täytyy pyrkiä jatkuvasti kohti päämääräämme sen palkinnon saavuttamiseksi, jonka Jumala tarjoaa meille. Kun Paavali kirjoitti filippiläisille, hänen hyvä ajatustapansa ilmeni siitä, että hän mainitsi olevansa vankilakahleissa hyvän uutisen puolustamisen vuoksi. (Filippiläisille 1:7, 16) Hän ymmärsi, miksi hän oli siellä. Se on tärkeää, kun joudumme sellaiseen koetukseen. Lisäksi tiedämme, että Jehova voi käyttää meitä antaakseen todistusta hänen ylistyksekseen.
15. a) Miksi Filippin seurakunta tarvitsi kannustusta, ja mitä Paavali sanoi heille heidän rakennuksekseen? b) Miten Rooman seurakunta oli suhtautunut Paavalin vangitsemiseen?
15 Filippiläisillä oli samanlaisia koetuksia kuin Paavali kohtasi Roomassa. Hän kirjoitti: ”Teillä on sama taistelu, jonka näitte minun tapauksessani ja josta nyt minun tapauksessani kuulette.” (Filippiläisille 1:30) Noissa olosuhteissa Paavali saattoi kirjoittaa heille rohkaisun sanoja. Hän sanoi, että hyvä uutinen oli tullut tunnetuksi pretoriaanikaartin keskuudessa. Ilmeisesti kristillinen sanoma oli tunkeutunut itse keisarin huonekuntaan ja jotkut siihen kuuluvista olivat tulleet vihkiytyneiksi kristityiksi. Rooman seurakunta suhtautui tilanteeseen hyvin antamatta Paavalin vankeuden lannistaa, masentaa tai pelottaa itseään. He ahersivat sen sijaan työssä, jonka Jehova halusi tehtävän, ja osoittivat yhä suurempaa rohkeutta puhua Jumalan sanaa pelottomasti. – Filippiläisille 1:12–14; 4:22.
16. Mitä meidän on erityisen tarpeellista tehdä, kun herää vastustusta?
16 Vastustuksen herätessä on erittäin hyödyllistä säilyttää kristillisen seurakunnan ykseys. Paavali korosti ykseyttä. (Filippiläisille 1:27–2:4) Sellaisina aikoina on tarpeellista lausua toisilleen uskon sanoja, jottemme luopuisi päämäärään pyrkimisestä. Silloin on aika säilyttää rakkaudellinen ja nöyrä asenne ja tehdä hyvää toinen toisilleen etsien toinen toisensa etuja. – Vrt. Filippiläisille 2:19–21.
Esteitten voittaminen
17. Miksi meidän ei tulisi luopua päämääräämme pyrkimisestä, kun syntyy terveysongelmia?
17 Eräs apostoli Paavalin läheinen seuralainen oli Epafroditus. Herran työn vuoksi hän joutui hyvin lähelle kuolemaa, mutta mikään ei osoita hänen terveysongelmansa saaneen häntä menettämään näkyvistään hänen edessään olevaa päämäärää. (Filippiläisille 2:25–30) Paavali mainitsi 2. Korinttolaiskirjeen 12:7:ssä omasta kokemuksestaan, että hänellä oli ”piikki lihassa”, millä hän mahdollisesti tarkoitti jotakin silmävaivaa. Hän rukoili, että se poistettaisiin hänestä, mutta hänen pyyntöönsä ei suostuttu. Fyysisistä vaivoista huolimatta Paavalia auttoi pyrkimään kohti päämäärää se, että hän piti jatkuvasti tuon päämäärän mielessään. Heikkouksistaan huolimatta hän onnistui Kristuksen Jeesuksen avulla ratkaisemaan ongelmansa. – 2. Korinttolaisille 12:9.
18. Miten Paavali osoitti suhtautuvansa hyvin tasapainoisesti aineelliseen omaisuuteen?
18 Filippiläiskirjeessä (4:11–13) mainittiin myös elämän välttämättömyydet. Puutteen kärsiminen voi koetella kristittyä sen suhteen, luopuuko hän päämääräänsä pyrkimisestä. Vai suhtautuuko hän tuohon ongelmaan kypsällä tavalla ja osallistuuko hän yhä palvelukseen? (Vrt. Apostolien teot 18:1–4.) Olipa Paavalilla vähän tai paljon aineellista, hän piti palveluksensa ensi sijalla. Kun hänellä oli runsaasti aineellista, hän ei käyttänyt tilaisuutta hyväkseen kuluttaakseen paljon aikaa nautintojen tavoittelemiseen, vaan hän pyrki jatkuvasti kohti päämääräänsä, palkintoa.
19. Mitä Filippiläiskirjeen 4:6, 7 neuvoo meitä tekemään, kun tarvitsemme apua? Mihin se johtaa?
19 Paavali ei maininnut erikseen kaikkia mahdollisia kokemuksia, jotka saattoivat tulla eteen kristityn elämässä. Mutta kun meille tapahtuu sellaista, mikä saattaisi häiritä palvelustamme, niin meidän tulisi kypsinä kristittyinä kääntyä Jehovan puoleen rukouksessa, kuten Filippiläiskirjeen 4:6, 7 suosittelee. Silloin Jehova antaa meille mielenrauhan ja auttaa meitä ajattelemaan asiaa selkeästi ja voittamaan ongelmat samalla, kun pysymme hänen uskollisina palvelijoinaan. Rukoileminen auttaa meitä säilyttämään uskomme ja jatkamaan kohti päämääräämme pyrkimistä.
20. a) Miten uskollisten, totuudessa vanhempien veljien ja sisarten esimerkit kannustavat meitä? b) Mitä meidän tulisi tehdä? Miksi?
20 Seurakuntien yhteydessä on nykyään monia, jotka ovat palvelleet Jehovaa kymmeniä vuosia. He kaikki ovat läpäisseet koetuksia suorittaessaan palvelustaan. Mutta Jehova on auttanut heitä, ja siksi he jatkavat pyrkimistä kohti päämäärää, palkintoa. Me olemme kiitollisia Jehovalle, että samoin kuin ensimmäisellä vuosisadalla niin nykyäänkin on veljiä ja sisaria, jotka ovat esimerkillisen kestäviä ja uskollisia Valtakunnan palveluksessaan ja kohdistavat jatkuvasti katseensa palkintoon. Nuoret ja ”Tiellä” uudemmat hyötyvät tarkastelemalla apostoli Paavalin ja nykyajan seurakunnan uskollisten palvelijoitten elämää ja sitä, miten he ovat selviytyneet ongelmistaan. (Apostolien teot 9:2; Heprealaisille 13:7) Käyttäkäämme hyväksemme kaikki tilaisuudet kannustaaksemme toisiamme voidaksemme kestää uskollisesti palveluksessa, jonka olemme ottaneet suorittaaksemme, ja voidaksemme edelleen yksimielisesti pyrkiä kohti päämäärää, jonka Jehova on asettanut eteemme. Silloin odotteemme on palvella Jehova Jumalaa ikuisesti nauttien uskollisten ystäviemme onnellisesta seurasta. – Filippiläisille 3:13–16.
Mielessä pidettäviä ydinkohtia
◻ Millainen oli Paavalin menneisyys, ja miten hän käytti sitä kannustaakseen veljiään?
◻ Miten Kristuksen Jeesuksen ja Paavalin esimerkit ilmaisevat meille, millainen on kypsän kristityn asenne?
◻ Miten voimme ilmaista ykseyttämme, kun kohtaamme vastustusta?
◻ Miksi meidän täytyy jatkuvasti pyrkiä kohti päämäärää?
[Kuva s. 12]
Kristus Jeesus teki paljon vahvistaakseen niitä, joilla oli hengellisiä tarpeita