Kaikki sairaudet voidaan parantaa!

IHMISET ovat kautta aikojen yrittäneet kovasti löytää parannuskeinoa kaikkiin sairauksiin. Terveyspalveluihin käytetään vuosittain miljardeja markkoja. Lääketieteellisen tutkimustyön parissa ahertaa maailman lahjakkaimpia kykyjä käyttäen hyväkseen pisimmälle kehitettyä tekniikkaa. Kuitenkin ihmiset kärsivät yhä kaikkialla maailmassa sairauksista, ja tuhoavat taudit raivoavat edelleen keskuudessamme. Tilanne ei ole muuttunut suurestikaan Mooseksen päivistä. Hän kirjoitti yli 3 000 vuotta sitten: ”Meidän elinpäivämme ovat seitsemänkymmentä vuotta taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta; ja parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja turhuus.” – Psalmit 90:10.

Terve alku

Ihmiskunnalla oli kuitenkin täydellinen alku. Aadam ja Eeva elivät puhtaassa, sairauksista vapaassa kauniissa Eedenin puutarhassa. Heillä oli runsaasti terveellistä ruokaa. Heillä oli innostavaa ja antoisaa työtä tehtävänään. Lisäksi he olivat terveitä sekä ruumiiltaan että mieleltään. – Ks. 1. Mooseksen kirja 1:26–30.

Jumala kertoi heille myös, miten he voisivat säilyttää tämän täydellisen tilan. Ensin hän kertoi heille, mitä heidän tulisi tehdä: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi.” Sitten hän kertoi, mitä heidän ei tulisi tehdä: ”Hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.” (1. Mooseksen kirja 1:28; 2:17) Jos he ja lopulta myös heidän jälkeläisensä tottelisivat näitä kahta perusmääräystä, he voisivat säilyttää terveen, onnellisen ja täydellisen tilansa ikuisesti.

Monet ihmiset eivät nykyään pidä kertomusta Aadamista ja Eevasta tieteellisenä, vaan he uskovat sen olevan pelkkä taru. Mutta sen sijaan että sivuuttaisimme nämä asiat kevyesti, tarkastelkaamme niitä hieman lähemmin.

Nykyaikaisin termein ilmaistuna ensimmäinen käsky käski heitä pitämään huolta ympäristöstään. Toinen käsky määräsi heitä pysymään elämäntavassaan Jumalan asettamien rajojen sisäpuolella. Tuntuuko tämä epätieteelliseltä myytiltä vai tähdennetäänkö tässä terveellisen elämän perusedellytyksiä? Huomaa, mitä René Dubos ja Maya Pines sanovat asiasta kirjassaan Health and Disease: ”Yksi vähiten ymmärretyistä sairauksiin vaikuttavista tekijöistä on ympäristö. Sillä, missä joku asuu ja miten hän elää, voi olla suurempi – ja usein arvaamattomampi – vaikutus hänen terveyteensä kuin hänen kohtaamillaan mikrobeilla tai perimillään geeneillä.”

Mitä sairaus on?

Tässä yhteydessä sairaus liittyy hyvin läheisesti siihen, miten me elämme ja miten me kohtelemme ympäristöämme. Nyt meistä tuntuu, että sivistynyt elämäntapamme on suuresti parantanut yleistä terveydentilaa. Mutta huomaa mitä Dubos ja Pines sanovat: ”Australian alkuasukkaat, jotka elävät suhteellisen eristyksissä kivikautisessa kulttuurissa, ovat huomattavan vapaita sairauksista. Itse asiassa vain pisimmälle kehittyneissä yhteiskunnissa alkaa sivistynyt ihminen nykyisen lääketieteen avulla päästä sellaiseen terveyteen, jollaisesta maailman vähiten sivistyneet kansat nauttivat syntymäoikeutenaan.”

Näistä ”vähiten sivistyneistä kansoista” kirjailijat mainitsevat myös Sudanin mabat. ”Mabat ovat niin pitkäikäisiä, että sellainen olisi harvinaista jopa yhteiskunnassa, jossa terveydenhuolto on järjestetty mitä parhaiten. Sitä paitsi heitä eivät vaivaa heidän elämänsä viimeisinä vuosina juuri lainkaan tavanomaiset vanhuuden tuomat rappeuttavat sairaudet. Mabojen harvinaisen hyvä terveys ihmetyttää yhä tiedemiehiä, mutta on lähes varmaa, että heidän tyyni ja rauhallinen ympäristönsä on tärkeä tekijä.” Korostaakseen ympäristön vaikutusta kirjailija jatkoi: ”Kun maba muuttaa kotoaan 1 050 kilometrin päähän Khartumin kaupunkiin, hän saa kohta joukon sairauksia, joita hän ei ole koskaan ennen tuntenut.”

Tämän vastakohtana meidän ”sivistynyt” elämäntapamme on saastuttanut ilmaa ja vettä, hävittänyt metsiä, aiheuttanut liikakansoitusta ja vajaaravitsemusta suurelle väestönosalle. Se että ihminen on kohdellut ympäristöään piittaamattomasti, on aiheuttanut vakavia vaaroja hänen terveydelleen ja uhkaa nyt koko hänen olemassaolonsa jatkumista maan päällä. – Ks. Ilmestys 11:18.

Ei ole siksi yllättävää, että sairaus on joskus määritelty ”sivistyneen elämäntavan sivutuotteeksi”. Me pidämme itseämme sivistyneinä, koska me emme elä enää villeinä. Me saatamme sen sijaan elää kaupungeissa läheisessä kosketuksessa toisiimme, ellemme peräti kirjaimellisesti toistemme päällä. Itse asiassa monissa kielissä sana ”sivistynyt” juontuu latinalaisesta juurisanasta, joka merkitsee kaupunkilaista tai kaupungin asukasta. Mutta mistä koko ajatus kaupungissa asumisesta on peräisin?

Ensimmäinen maininta siitä on 1. Mooseksen kirjan 11:4:ssä: ”Ja he sanoivat: ’Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen, ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan’.” Tuo Nimrodin päivinä tehty ehdotus oli ristiriidassa Jumalan Aadamille esittämän tarkoituksen kanssa, jonka mukaan ihmisten piti ’täyttää maa ja tehdä se itselleen alamaiseksi’. Voidakseen tehdä näin heidän oli määrä hajaantua kun heidän määränsä lisääntyisi. Koska Nimrod kieltäytyi tästä, ja myös muista syistä, hän tuli tunnetuksi ’Jehovaa vastustavana’. (1. Mooseksen kirja 10:9, UM) Tämä uhitteleva menettely Eedenin puutarhassa tapahtuneen kapinan lisäksi joudutti ihmiskunnan vajoamista alas rappion, sairauksien ja kuoleman tielle.

Nykyäänkin useimmat hyvinvointivaltioiden asukkaita vaivaavista taudeista ovat seurausta heidän omasta elämäntavastaan.

Terveyden tavoittelu

Viranomaiset tajuavat nyt, ettei ihmiskunnan terveysongelmia ratkaista vain sillä, että saadaan lisää lääkkeitä, lääkäreitä tai sairaaloita, vaikkakin nämä epäilemättä toisivat tilanteeseen lyhytaikaista parannusta. Ihmisten tulee sen sijaan tehdä radikaaleja muutoksia elämäntavassaan ja siinä, miten he kohtelevat ympäristöään. Esimerkiksi WHO:n (Maailman terveysjärjestön) pääjohtaja Halfdan Mahler kirjoitti seuraavasti 7. huhtikuuta 1983 vietettyä maailman terveyspäivää käsittelevässä kirjoitelmassaan:

”Mitä ihmiset voivat tehdä terveytensä suhteen? Muutamia esimerkkejä mainitakseni he voivat ryhtyä yksilöllisiin ja yhteiskunnallisiin toimiin taatakseen sen, että he saavat riittävästi oikealaatuista ruokaa. He voivat liittyä yhteen käyttääkseen parhaalla mahdollisella tavalla hyödykseen kaiken saatavissa olevan puhtaan veden ja varmistaakseen, että sitä suojellaan saastumiselta. He voivat pitää yllä hyväksyttävää hygieniatasoa kotonaan ja kotinsa ympäristössä, toreilla ja kaupoissa, kouluissa, tehtaissa, ruokaloissa ja ravintoloissa. He voivat opetella säätelemään sitä, kuinka usein he haluavat saada lapsia, niin että he voivat taata kullekin lapselle hyvät eloonjäämismahdollisuudet, kohtuullisen koulutuksen ja kunnollisen elämänlaadun.”

Nämä ovat epäilemättä askeleita kohti hyvää terveyttä. Mutta tästä herää luonnostaan joitakin kysymyksiä: Miten kehitysmaissa asuvat köyhät ihmiset voivat saada riittävästi ruokaa, puhdasta vettä ja saavuttaa tyydyttävän hygieniatason? Mistä he saavat näiden perustarpeiden tyydyttämiseen tarvittavat varat ja taidon?

Eräässä WHO:n virallisessa julkaisussa, World Health -lehdessä, olleessa kirjoituksessa julistettiin kiintoisasti: ”Kuvitelkaa ihannemaailmaa, jossa kaikki kekseliäisyys, varallisuus ja inhimilliset ja aineelliset voimavarat, jotka nykyään syydetään aseistukseen, omistettaisiin sen sijaan maailman terveydentilan parantamiseen!” Mitä se merkitsisi? Tuossa artikkelissa arvioitiin, että asevarustelun ylläpitäminen maksaa maailmalle noin 4 000 miljardia markkaa vuodessa eli lähes 7 miljoonaa markkaa minuutissa. Kuitenkin ”vuosina 1967–1980 käyty 14 vuotta kestänyt kampanja yhden tappajataudin, isorokon, poispyyhkäisemiseksi maksoi maailmalle vain 300 miljoonaa dollaria [n. 2 miljardia markkaa]”. Niinpä artikkelissa todetaan lopuksi: ”Jos edes osa niistä voimavaroista, jotka nykyään sijoitetaan sotilaallisiin menoihin, voitaisiin sen sijaan siirtää terveydenhuollon piirissä tapahtuvaan ennaltaehkäisyyn, parantamiseen ja tutkimustyöhön, maailma pääsisi selvästikin aimo askeleen eteenpäin kohti tavoitetta: Terveyttä kaikille vuonna 2000.”

Entä sitten teollisuusmaissa asuvat ihmiset? He saattavat olla jossain suhteessa paremmassa asemassa, mutta tri Mahlerin mukaan heidänkin ”täytyy kasvaa vastuuseen terveydestään, syödä viisaasti, juoda kohtuullisesti, olla tupakoimatta, ajaa varovaisesti, liikkua tarpeeksi, oppia elämään kaupunkielämän aiheuttamien paineiden alaisuudessa ja auttaa toinen toistaan tekemään niin”.

Niinpä me kysymme: Ovatko valtiot valmiita muuttamaan politiikkaansa ja antamaan etusijan terveyden tavoittelulle? Ovatko ne halukkaita hylkäämään poliittiset eroavuutensa ja yhdistämään voimavaransa ja ponnistelunsa sairauksien voittamiseksi? Ja muuttavatko ihmiset elämäntapansa terveellisemmäksi? Järkevästi ajatellen meidän on pakko myöntää, että tämä on varsin epätodennäköistä. Kaikkien sairauksien parantaminen ei toteudu koskaan, jos meidän täytyy odottaa sitä ihmisten taholta.

Parannus on käsillä!

Keneltä me sitten odotamme sitä? Palauttakaamme mieleen iäkkään apostoli Johanneksen näkemä näky. Hän kuvaili sitä tällä tavoin:

”Hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta kaupungin valtakadun keskustaa pitkin. Ja virran tällä puolen ja tuolla puolen oli elämän puita, jotka tuottivat kaksitoista hedelmäsatoa antaen hedelmänsä joka kuukausi. Ja puiden lehdet olivat kansojen parannukseksi.” – Ilmestys 22:1, 2.

Kuvaannollisen ”elämän veden virran” nähdään juoksevan ”Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta”. Näin ollen meidän täytyy selvästikin kääntää katseemme kohti Jehova Jumalaa ja hänen Poikansa messiaanista Valtakuntaa, kun odotamme ’kansojen parantamista’. Eikö tämä ole johdonmukaista? Jumala on luonut ihmisruumiin ja maan. Hän tietää paremmin kuin kukaan lääkäri tai tiedemies, miten asiat voidaan parhaiten hoitaa, niin että sairaudet voidaan voittaa. Jumalan valtakunnan hallinnon alaisuudessa ihmiskunta vapautuu meitä nykyään vaivaavasta sairauksia ja kuolemaa aiheuttavasta saastumisesta. Puhtaan, kristallinkirkkaan ”elämän veden” ja ”elämän puitten” hedelmien ja lehtien – siis ikuisen elämän saamiseksi tehdyn koko Jehovan järjestelyn – ylläpitämä ja ravitsema ihmiskunta parannetaan pysyvästi kaikista sairauksista, sekä hengellisistä että fyysisistä.a Ihmiset saatetaan jälleen siihen onnelliseen, terveeseen ja täydelliseen tilaan, josta heidän esivanhempansa, Aadam ja Eeva, alussa nauttivat.

Aika, jolloin Jumalan valtakunta ryhtyy toimiin ’saattaakseen turmioon ne, jotka turmelevat maan’, on käsillä. (Ilmestys 11:18) Silloin monet Raamatun ennustusten piirteet tulevat olemaan todellisuutta ennallistetussa paratiisissa. (Jesaja 33:24; 35:5, 6) Tämä on hyvä uutinen kaikille, jotka haluavat hyvää terveyttä Jumalan tavalla. Pian Johanneksen näkemä ”uusi maa” on täällä, maa jossa ”kuolemaa [ei] ole enää oleva, eikä surua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva”. – Ilmestys 21:1, 4.

Oletko sinä niiden joukossa, jotka säilyvät elossa tämän saastuneen ja rappeutuvan asiainjärjestelmän lopusta tuohon puhtaaseen ”uuteen maahan”? Jos käytät viisaasti vielä jäljellä olevan ajan oppiaksesi lisää Jumalan valtakunnasta ja tehdäksesi sen, mitä hän vaatii, saat elää ja nähdä sen päivän, jolloin kaikki sairaudet on parannettu.

[Alaviitteet]