Riittääkö usko Jumalaan?

”USKOTKO Jumalaan tai maailmankaikkeuden henkeen?” kysyi tunnettu mielipidetutkimusten tekijä George Gallup nuorempi. Ehkä joidenkuiden yllätykseksi 95 prosenttia sekä aikuisista (yli 30-vuotiaista) että teini-ikäisistä haastatelluista vastasi myöntävästi. Mutta missä määrin tuo usko vaikuttaa tekoihin? Ilmeisesti ei paljoakaan, sillä Gallup kertoo, että kun joiltakuilta nuorilta aikuisilta kysyttiin: ”Missä määrin uskonnolliset vakaumuksesi vaikuttavat jokapäiväiseen ajatteluusi tai toimintaasi?”, niin vain 26 prosenttia vastasi niiden vaikuttavan ”hyvin paljon”.a – George Gallup nuorempi ja David Poling, The Search for America’s Faith.

Pelkkä usko Jumalaan ei siis ilmeisestikään riitä. Opetuslapsi Jaakob kirjoitti: ”Sinähän uskot, että on yksi Jumala? Teet varsin hyvin. Sen demonitkin uskovat ja vapisevat. – – usko ilman tekoja on toimeton.” (Jaakob 2:19, 20) Raamattu kertoo toisaalta yksilöistä, jotka tekivät enemmän kuin vain uskoivat. Esimerkiksi Hanok ’vaelsi Jumalan yhteydessä’. (1. Mooseksen kirja 5:24) Hanok ja Jumala tulivat toisilleen niin läheisiksi, että he ikään kuin vaelsivat yhdessä! Mutta miksi Hanokia suosittiin tällä ainutlaatuisella suhteella? Ensiksikin Hanok noudatti vanhurskasta elämäntapaa, vaikka hän elikin rappeutuneessa uskonnollisessa ilmapiirissä, jossa järkyttävät ”jumalattomat teot” olivat yleisiä. Hän paljasti pelottomasti ja suorasukaisesti aikalaistensa pahat menettelyt esittäen seuraavan ennustuksen: ”Katso! Jehova tuli kymmeninetuhansine pyhineen panemaan tuomion täytäntöön kaikkia vastaan ja todistamaan kaikki jumalattomat syyllisiksi kaikkiin jumalattomiin tekoihinsa, joita he tekivät jumalattomalla tavalla, ja kaikkiin niihin järkyttäviin asioihin, joita jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet.” – Juudas 14, 15.

Vaeltaessaan Jumalan kanssa Hanok asetti itsensä suureen vaaraan. Hänen vihollisensa olivat ilmeisesti suunnitelleet murhata hänet salaa ja lopettaa hänen ärsyttävän profetoimisensa. Jumala, jonka kanssa hän vaelsi, puuttui kuitenkin tilanteeseen. Raamattu kertoo: ”Uskon vaikutuksesta siirrettiin Hanok pois, niin ettei hän näkisi kuolemaa, eikä häntä löytynyt mistään, koska Jumala oli siirtänyt hänet pois.” Tosiaankin ’Jumala otti hänet pois’ kuolemaan ilmeisesti säästääkseen hänet väkivaltaiselta kuolemalta vihollistensa käsissä. – Heprealaisille 11:5, 13; 1. Mooseksen kirja 5:24; vrt. Johannes 3:13.

Myös Nooa ”vaelsi Jumalan yhteydessä”. Hanokin tavoin ”Nooa oli aikalaistensa keskuudessa hurskas ja nuhteeton mies”. (1. Mooseksen kirja 6:9) Tämä piti paikkansa hänestä siitäkin huolimatta, että hänen aikanaan irstas käytös oli yleistä ja väkivalta rehotti. Nooa osoitti kuitenkin jumalanpelkoa ja erottui muista ”vanhurskauden saarnaajana”. Siksi Jumala säilytti hänen ja hänen perheensä hengen tuottaessaan vedenpaisumuksen tuolle muinaiselle maailmalle! – 2. Pietari 2:5; Heprealaisille 11:7; 1. Mooseksen kirja 6:5, 11.

Kutsuuko Jumala yhä ihmisiä vaeltamaan kanssaan? Kyllä varmasti! Apostoli Paavali sanoi, että Jumala ”ei ole kaukana meistä kenestäkään”, jos me vain ’hapuilemme häntä ja todellakin löydämme hänet’. (Apostolien teot 17:27) Mutta miten voimme tehdä sen? Ja mitä Jumalan kanssa vaeltamiseen todella sisältyy?

[Alaviitteet]