Vapauden rajat

”Toivottomimmassa orjuudessa ovat ne, jotka luulevat väärin olevansa vapaita.” – Goethe.

VAPAUS! Millainen sointi tuolla sanalla onkaan! Mutta mitä se merkitsee sinulle? Merkitseekö vapaus sitä, että sinulla on luovuttamaton oikeus tehdä mitä haluat, milloin ja missä haluat, muista ihmisistä välittämättä? Ei tietenkään! Lainlaatijat asettavat toimillesi rajoja suojellakseen toisten oikeuksia ja etuja. Eikö tämä olekin tuiki tarpeellista silloin, kun ihmiset elävät yhdyskuntana toistensa kanssa?

Sinulla saattaa esimerkiksi olla vapaus matkustaa, mutta voit käyttää ajoneuvoasi vain lain sallimissa rajoissa. Näitä rajoja eli lakeja ei ole asetettu vain toisten suojaksi, vaan myös sinun omaksi suojaksesi. Todellinen vapaus ei siksi merkitse kaikkien rajoitusten, kurin ja uhrausten puuttumista; se ei myöskään merkitse oikeiden ja hyödyllisten lakien puuttumista. On kiinnostavaa, että eräs sanakirja määrittelee vapauden seuraavasti:

”Vapaana olemisen tila – – jossa ei ole muita esteitä, rajoituksia eikä kieltoja kuin ne, joita yhteiskuntaelämän oikeudenmukaiset ja tarpeelliset lait ja velvollisuudet saattavat vaatia.” – Black’s Law Dictionary.

Voidaksemme nauttia vapaudesta meidän täytyy elää kahdenlaisten rajojen sisäpuolella – luonnonlakien ja moraalilakien.

Fysiikan lait rajoittavat ihmistä

Kenenkään ihmisen ei ole mahdollista saada täydellistä vapautta, ei edes eristäytymällä pienelle saarelle keskelle suunnatonta valtamerta. Hänen elimistönsä luontaiset vaatimukset ja hänen riippuvaisuutensa ympäristöstä asettaisivat rajoituksia hänen vapaudelleen. Luoja, Jehova Jumala, on asettanut nämä luonnolliset rajat, ja lakiensa ja periaatteittensa välityksellä hän on asettanut muita rajoituksia. – Apostolien teot 17:26–28.

Jumala asetti voimaan fysiikan lakeja, jotka pitävät kaikkeuden suurenmoisessa sopusoinnussa. Nämä lait vaikuttavat meidän hyväksemme. Tuntuuko sinusta esimerkiksi siltä, että Jumalan asettama luonnonlaki, painovoima, tyrannisoi sinua? Ei tietenkään! Se on tarpeellinen voima, joka pitää kaikkeuden koossa ja estää sinua sinkoutumasta pois maan päältä.

Mutta mitä jos tahallaan jättäisit huomiotta painovoimalain ja hyppäisit 100 metrin korkuiselta jyrkänteeltä? Saisit surmasi tai loukkaantuisit vakavasti. Seurauksena ei olisi vapaus, vaan rajoitusten lisääntyminen. Me emme voi laiminlyödä fysiikan lakeja rangaistuksetta. Mutta niiden rajoissa toimiminen saa aikaan hyödyllisiä tuloksia.

Käyttäytymistä rajoittavia lakeja

Noin 300 vuotta sitten englantilainen filosofi John Locke teki yhteenvedon siitä, mitä sinäkin olet saattanut havaita vapaudesta ja ihmisten säätämistä laeista. Hän kirjoitti: ”Siellä missä ei ole lakia, ei ole vapautta. Vapauden täytyy nimittäin olla vailla toisten aiheuttamien pakotteiden ja väkivallan kahleita, ja tämä ei onnistu ilman lakia; vapaus ei merkitse sitä, että kuten sanotaan, ’jokaisella olisi vapaus tehdä mitä tahtoo’. Sillä kuka voisi olla vapaa ollessaan kenen tahansa muun ihmisen oikkujen armoilla?”

Nuo sanat sopivat erittäin hyvin vahingollisen käytöksen kieltäviin ihmisten lakeihin. Jos ihminen näkee tarpeelliseksi ohjailla lain avulla ihmisten yhteiselämää, eikö myös hänen Luojansa olisi ymmärtänyt sen tarpeellisuutta? Onko meidän pääteltävä, että Jumala saattaisi voimaan fysiikan lakeja, mutta jättäisi ihmiskunnan vaille sen käytöstä ohjaavia lakeja? Ei suinkaan. – Matteus 6:8.

Luojan ihmiskuntaa varten laatimat lait on kirjoitettu muistiin ja säilytetty, niin että voimme tietää parhaan tavan asioidemme hoitamiseen. (2. Timoteukselle 3:16, 17) Psalmeissa sanotaan niiden korkeasta laadusta: ”Herran laki on täydellinen; se virvoittaa sielun. Herran todistus on vahva, se tekee tyhmästä viisaan. Herran asetukset ovat oikeat, ne ilahuttavat sydämen. Herran käskyt ovat selkeät, ne valaisevat silmät.” – Psalmit 19:8, 9.

Ihminen joka yrittää elää ilman mitään sopivia moraalisia rajoja, on kuin laiva, joka on menettänyt sekä kompassin että peräsimen. Tuollaisen tuuliajolla olevan ihmisen samoin kuin laivankin täytyy löytää turvallinen reitti, tai muuten edessä on tuhoisia seurauksia. Tästä herääkin vakava kysymys: voimmeko ohjailla turvallisesti elämäämme riippumattomina Jumalasta?