Itsehillintä – välttämätöntä kristityille
NEW MEXICOSSA Yhdysvalloissa sijaitsevan pienen kaupungin poliisi sai ilmoituksen ampumistapauksesta. Kun miehiä lähetettiin paikalle, niin he näkivät veritahroja erään nuoren pariskunnan keittiön lattialla ja kaikkialla vihreitä herneitä. Nainen oli haavoittunut. Mistä kaikki johtui? Hänen seuralaisensa, jota syytettiin hyökkäyksestä, kerrotaan sanoneen poliisille: ”Eikö teitä sitten raivostuttaisi, jos teidän täytyisi syödä aina vain vihreitä herneitä?”
Onko tätä vaikea uskoa? Ehkä. Silti ihmisiä on jopa tapettu tällaisten vähäpätöisten syiden vuoksi. Tämänkaltaiset tapaukset ovat yleistymässä. Suureksi osaksi se johtuu itsehillinnän puutteesta. Kun ihmiset eivät pysty hillitsemään tunteitaan, he purkavat ne vihanpuuskiin, joiden apostoli Paavali sanoi kuuluvan ”lihan tekoihin”. – Galatalaisille 5:19–21.
Tämä lisääntyvä itsehillinnän puute todistaa osaltaan, että me elämme ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä”, tämän Saatanan hallinnassa olevan vanhan järjestelmän ”viimeisiä päiviä”. Kuvaillessaan näitä aikoja Paavali kirjoitti, että ihmiset olisivat ”haluttomia mihinkään sopimukseen, – – vailla itsehillintää, raivoisia”. (2. Timoteukselle 3:1, 3) Me selvästikin elämme ”viimeisissä päivissä”, ja ne muuttuvat entistä väkivaltaisemmiksi.
Mitä kristittyjen tulisi tämän huomioon ottaen tehdä? Paavali kehotti heitä taistelemaan ”lihan tekoja” vastaan kehittämällä Jumalan hengen hedelmää, johon sisältyy ”itsehillintä”. (Galatalaisille 5:19, 22, 23) Mitä itsehillinnällä tarkoitetaan? Miksi Paavali suosittelee sitä? Mitä hyötyä siitä muun muassa on?
Itsehillintä on määritelty ’omien mielijohteidensa, tunteidensa tai halujensa hillitsemiseksi’. Paavali osoitti, että tällainen itsensä hillitseminen olisi tosi kristityn eräs tunnusmerkki. Itsehillinnän harjoittaminen itse asiassa auttaa kehittämään muita Jumalan hengen hedelmiä, kuten rauhaa, pitkämielisyyttä, huomaavaisuutta, hyvyyttä ja lempeyttä. Se auttaa kristittyä palvelemaan Jumalaa hellittämättä ja vastustamaan niitä paineita, joita Saatana, maailma ja epätäydellinen liha aiheuttavat. Niinpä Paavali kirjoitti galatalaisille: ”Vaeltakaa jatkuvasti hengen mukaan, niin ette pane lainkaan täytäntöön lihallista halua.” – Galatalaisille 5:16.
Tämä on välttämätöntä varsinkin nykyään, koska ajallemme on tunnusomaista yhä lisääntyvä itsehillinnän puute. Esimerkiksi poliisi on monissa maissa havainnut, että yhä useammat autoilijat eivät enää noudata liikennesääntöjä. Tällainen sääntöjen rikkominen johtaa usein vihaisiin sanaharkkoihin, jotka voivat päätyä tappeluihin. Erästä Houstonissa Texasissa sijaitsevan pääkadun osaa kutsutaankin ”kiistakaduksi”, koska juuri tuolla osuudella syntyy monia tappeluita. Harkitsehan myös, mitä on joskus tapahtunut, kun autoilijat ovat esimerkiksi jonottaneet bensiiniä. Itsehillinnän puute on johtanut vihanpuuskiin ja jopa murhiin, kun jotkut autoilijat ovat itsekkäästi yrittäneet etuilla jonossa saadakseen haluamaansa bensiiniä.
Näissä ja muissa samankaltaisissa painetta aiheuttavissa tilanteissa kristitty ei saa missään tapauksessa antaa niiden ihmisten vaikuttaa itseensä, jotka purkavat suuttumustaan toisiin. Hänelle tulisi aina olla tunnusomaista se, että hän säilyttää itsehillintänsä ja lempeytensä.
Itsehillinnän hyödyt
Itsehillinnästä on monia etuja, joista jotkin ovat melko ilmeisiä. Jumalan sana tuomitsee esimerkiksi ylensyömisen ja juoppouden. (Sananlaskut 23:20, 21) Apostoli Paavali neuvoo: ”Syöttepä tai juotte tai teette mitä muuta tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.” (1. Korinttolaisille 10:31) Itsehillintä auttaa noudattamaan tätä neuvoa, mistä puolestaan on selvästi terveydellistä hyötyä. Liika alkoholijuomien nauttiminen ja ylensyöminen eivät kuitenkaan ole vain epäterveellisiä tapoja vaan ne voivat johtaa jopa siihen, että kristitty erotetaan kristillisestä seurakunnasta. Näin ollen itsehillintä näillä alueilla auttaa kristittyä pysymään lähellä Jehovaa.
Lisäksi itsehillintä auttaa meitä vastustamaan tämän maailman sallivaista henkeä. (1. Korinttolaisille 2:12) Nykyään julistetaan aivan yleisesti, että haureus, homoseksuaalisuus, aviorikos ja kaikki muut sukupuoliset kieroutumat ovat hyväksyttäviä ja normaaleja. Kristityt miehet ja naiset kuitenkin vastustavat tällaista propagandaa ja taistelevat säilyttääkseen itsensä puhtaina Jumalan silmissä. He tietävät, ”etteivät – – haureelliset, eivät epäjumalanpalvelijat, eivät avionrikkojat, eivät luonnottomia tarkoituksia varten pidetyt miehet, eivät miehet, jotka makaavat miesten kanssa, – – peri Jumalan valtakuntaa”. (1. Korinttolaisille 6:9, 10) Itsehillintä auttaa heitä vastustamaan saastuttavaa moraalitonta ajattelua, jonka mukaan tällaiset asiat olisivat hyväksyttäviä.
Väärä ajattelu leviää nykyään monilla eri tavoilla, mutta varsinkin viihteen välityksellä, onpa sitten kysymys televisio-ohjelmista, elokuvista, musiikista, näytelmistä, romaaneista tai muusta sellaisesta. Kristityn täytyy harjoittaa itsehillintää sen suhteen, kuinka paljon aikaa hän käyttää viihteeseen, ja tajuta, että ihminen tarvitsee vain tietyn ajan itsensä virkistämiseen ja että kun tuo tarve on tyydytetty, niin sen jälkeen viihteestä tulee pelkkää itsensä hemmottelua ja ajanhukkaa. Hänen tulee myös harjoittaa itsehillintää sen suhteen, millaista viihdettä hän harrastaa, ja hänen on tarpeen ymmärtää, että suuri osa nykyajan suositusta viihteestä korostaa moraalittomia asenteita, väkivaltaisia taipumuksia tai viehtymystä okkultismiin. Nämä eivät ole sopivia kristityille. – Efesolaisille 2:1–3.
Itsehillintä auttaa edistymään
Itsehillintä ei ole pelkkä suoja. Se auttaa kristittyä myös edistymään hengellisyydessä ja palveluksessaan. Apostoli Pietari tähdensi tätä, kun hän kirjoitti: ”Lisätkää uskoonne hyvettä, hyveeseenne tietoa, tietoonne itsehillintää.” Hän sanoi, että nämä ominaisuudet yhdessä kestävyyden, jumalisen antaumuksen, veljellisen kiintymyksen ja rakkauden ohella ”estävät teitä olemasta enempää toimettomia kuin hedelmättömiäkään Herramme Jeesuksen Kristuksen täsmällisen tuntemuksen suhteen”. (2. Pietari 1:5–8) Miten itsehillintä auttaa meitä edistymään kristittyinä palvelijoina?
Kristitty käyttää tavallisesti paljon aikaa joka kuukausi Jumalan valtakunnan hyvän uutisen kertomiseen toisille. (Matteus 24:14; 28:19, 20) Jotkut kristityt saattavat kuitenkin osallistua tähän toimintaan vain silloin tällöin, koska toiset asiat vievät heidän aikaansa tai koska heidän kohtaamansa välinpitämättömyys masentaa heitä. Heillä saattaa olla paljon tietoa Jumalan sanasta. Edistymisen sijasta he kuitenkin taantuvat ehkä niin pitkälle, että heistä tulee täysin ’hedelmättömiä’. Mitä heidän tulisi tehdä?
’Lisätkää tietoonne itsehillintää’, neuvoi Pietari. Tämä saattaa tarkoittaa itsehillintää sen suhteen, paljonko aikaa käytetään rentoutumiseen, seuranpitoon tai jopa ansiotyöhön. Tai itsehillintää täytyy ehkä kehittää siinä, että vahvistaa itseään säännöllisesti kestämään ihmisten välinpitämättömyyden. Tällaista itsehillintää voi kehittää säännöllisen henkilökohtaisen Raamatun tutkimisen sekä kristillisissä kokouksissa käymisen avulla.
Itsehillintä auttaa kristittyä edistymään myös suhteissaan toisiin. Kun hän kehittää itsehillintää, hän voi työskennellä menestyksellisemmin toisten kanssa seurakunnassa, minkä vuoksi seurakunnassa vallitsee iloinen ja rauhaisa henki. (Efesolaisille 4:3) Itsehillinnän ansiosta jokainen yrittää välttää kompastuttamasta toisia seurakunnassa. – Filippiläisille 1:9, 10.
Itsehillintään sisältyy varsinkin kielen hallinta. Tämä on välttämätöntä, jos aiomme välttää kompastuttamasta toisia. Mutta se ei ole helppoa. Opetuslapsi Jaakob kirjoitti: ”Jos joku ei kompastu sanassa, niin hän on täydellinen mies.” (Jaakob 3:2) Jaakob kuitenkin kannusti kaikkia kristittyjä ponnistelemaan kielensä hillitsemisessä, niin että he voisivat käyttää sitä toisten siunaamiseen. (Jaakob 3:5–12) Niinpä hän kirjoitti: ”Rauhaa rakentaville kylvetään rauhallisissa olosuhteissa vanhurskauden hedelmän siemen.” – Jaakob 3:18.
Itsehillinnän säilyttäminen saarnaamistyössä
Kristitty voi joskus saarnaamistyössä ollessaan tavata ihmisen, joka ei ilmaise lainkaan itsehillintää. Sellaisissa tilanteissa kristityn tulee hillitä itsensä hyvin. Hänen tulee pysyä tyynenä eikä maksaa samalla mitalla takaisin sen enempää sanoin kuin teoinkaan. Muuan kristitty nainen antoi tästä hämmästyttävän esimerkin. Eräänä lauantaiaamuna, kun hän kenttäpalveluksessa ollessaan meni kolmanteen taloon, siellä oleva nainen avasi oven ja alkoi ampua häntä. Tuo evankeliuminpalvelija pysyi kuitenkin tyynenä. ”Te ammuitte minua”, hän sanoi. ”Niin ammuin”, vastasi ovenavaaja ja jatkoi sitten ampumista. Todistaja kertoo: ”Minulla oli kaksi luodinreikää takissani, kaksi laukussani ja yksi jalassani. Yksi luoti suhahti jalkojeni välitse. Tunsin ruudin polttavan sääriäni yrittäessäni päästä pois hänen verannaltaan.”
Tämä kristitty nainen pystyi epätavallisen hyvin hillitsemään itsensä tässä koettelevassa tilanteessa. Hän rukoili Jehovaa auttamaan häntä pääsemään seuraavaan taloon kaatumatta matkalla. Hän pääsi perille ja nousi portaat käsiensä varassa. Asukas kuuli koputuksen, tuli avaamaan ja saatuaan tietää, että sisarta oli ammuttu, auttoi hänet ystävällisesti sisään. Tuo nainen ja hänen vanhempi tyttärensä, joka on sairaanhoitaja, antoivat hänelle ensiapua samalla kun eräs toinen tytär hälytti poliisin ja ambulanssimiehet. Tämän kristityn evankeliuminpalvelijan itsehillintä teki suuren vaikutuksen ensinnäkin poliiseihin ja lisäksi ambulanssimiehiin sekä siihen ihmisjoukkoon, joka kokoontui paikalle, ja lopulta vielä sairaalan henkilökuntaan.
Yleensä kristittyjä evankeliuminpalvelijoita ei kylläkään ammuta. Mutta heidän täytyy usein tulla toimeen ihmisten kanssa, jotka ovat kovin poissa tolaltaan ja vihaisia. Heidän tulisi muistaa, että ”leppeä vastaus taltuttaa kiukun”. (Sananlaskut 15:1) Jeesus on heidän mallinsa. Pietari kirjoitti hänestä: ”Kun häntä herjattiin, hän ei ryhtynyt herjaamaan takaisin. Kun hän kärsi, hän ei ryhtynyt uhkailemaan, vaan jätti aina itsensä sen huomaan, joka tuomitsee vanhurskaasti.” (1. Pietari 2:23) Itsehillintä on todellakin kristityn evankeliuminpalvelijan erinomainen suositus.
Miten kehittää itsehillintää
Koska itsehillintä on Jumalan pyhän hengen hedelmä, me tarvitsemme tuota henkeä voidaksemme kehittää itsehillintää. Paavali kirjoittikin: ”Vaeltakaa jatkuvasti hengen mukaan.” (Galatalaisille 5:16, 22, 23) Kaikkien kristittyjen tulee tutkia innokkaasti Jumalan sanaa, joka itsessään on pyhän hengen tuote. Tuon Sanan säännöllinen tutkiminen ja oppimamme soveltaminen elämäämme auttaa meitä valvomaan ajatuksiamme ja ’vangitsemaan jokaisen ajatuksen tehdäksemme sen tottelevaiseksi Kristukselle’. (2. Korinttolaisille 10:5; Roomalaisille 12:2) On siis tärkeätä, että kristitty oppii ajattelemaan Jeesuksen ja Jehova Jumalan tavalla.
Jumalan hengen tulee jatkuvasti vaikuttaa myös sydämeen, vaikuttimien tyyssijaan, sillä itsensä hillitsemiseen sisältyy sydämestä lähtevien tunteitten ja halujen hillitseminen ja valvonta. (Matteus 15:19) Muista siis seuraava hyvä neuvo: ”Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.” (Sananlaskut 4:23) Anna Jumalan hengen koskettaa sydäntäsi oppiessasi Raamatun periaatteita. Yritä jos mahdollista oppia ulkoa Raamatun neuvoja, jotka voit palauttaa mieleesi kohdatessasi koettelevia tilanteita.
Myös toisten kristittyjen hyvä seura auttaa kehittämään itsehillintää. (Heprealaisille 10:23–25) Kristillisen seurakunnan eri kokoukset on suunniteltu auttamaan kaikkia kristittyjä kasvamaan raamatullisessa tiedossa ja kyvyssä tuottaa Jumalan hengen hedelmää. Pyri lisäksi etsimään sellaisten seuraa, jotka antavat hyvän esimerkin itsehillinnän säilyttämisessä. Siten sinäkin saat kannustusta tämän ominaisuuden kehittämisessä. – Sananlaskut 13:20; 27:17.
Eräs seikka, jota ei tule koskaan laiminlyödä, on säännöllinen kanssakäyminen Jehovan kanssa rukouksessa. Kristityn täytyy jatkuvasti pyytää hänen apuaan itsehillinnän kehittämisessä. Pyydä hänen henkeään avuksesi. Ja jos havaitset epäonnistuneesi itsehillinnän osoittamisessa jossakin asiassa, ano nöyrästi ja hartaasti Jehovan anteeksiantoa. Jeesus opetti meitä rukoilemaan: ”Äläkä saata meitä kiusaukseen.” Paavali kannusti kristittyjä ’olemaan hellittämättömiä rukouksessa’. Lähesty siis Jehovaa ”lakkaamatta” pyytäen hänen apuaan, kun pyrit kehittämään elämässäsi itsehillintää. – Matteus 6:13; Roomalaisille 12:12; 1. Tessalonikalaisille 5:17.
Itsehillintä on todella oivallinen kristillinen ominaisuus! Jatka sen kehittämistä. Niin tekevillä on enemmän itsekunnioitusta. He nauttivat suuremmasta rauhasta ja onnellisuudesta perheessään ja suhteissaan toisiin seurakunnan jäseniin samoin kuin paremmista suhteista toisten kanssa jokapäiväisessä elämässä. Ja mikä kaikkein tärkeintä, itsehillintä auttaa heitä varmistamaan hyvän suhteen Luojaan ja auttaa osaltaan tunnistamaan heidät Jumalansa Jehovan tosi kristityiksi palvelijoiksi.
[Tekstiruutu s. 24]
Tutkimistasi varten
Tämä on viides suomeksi ilmestynyt ”hengen hedelmää” käsittelevä kirjoitus. Voit löytää edelliset kirjoitukset seuraavista Vartiotornin numeroista: 15. 9. 85, 15. 10. 85 ja 15. 11. 85. Saatat haluta kerrata tätä oivallista raamatullista aineistoa tutkiessasi henkilökohtaisesti.