”Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli ...”?

VAIN harvat raamatunkohdat ovat saaneet kristikunnan kirkkojen taholta enemmän huomiota kuin Johanneksen 1:1. Se kuuluu monien raamatunkäännösten mukaan: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan [ὁ θεός] tykönä, ja Sana oli Jumala [θεός].” – Kirkkoraamattu.

Monet sellaiset, jotka hyväksyvät kolminaisuusopin, viittaavat tähän raamatunkohtaan oppinsa tueksi. Jotkin raamatunkäännökset kääntävät tämän jakeen kuitenkin toisin, koska alkuperäisessä kreikankielisessä tekstissä paljastuu ero, joka ei edellisen kaltaisissa käännöksissä näy.

Saksalaisen tutkijan Ernst Haenchenin selitysteoksessa Das Johannesevangelium. Ein Kommentar käännetään Johanneksen 1:1 seuraavasti: ”Alussa oli Logos, ja Logos oli Jumalan luona, ja Logos oli jumalallinen.”

Verratessaan 1. Mooseksen kirjan 1:1:tä Johanneksen evankeliumin ensimmäiseen jakeeseen tämä selitysteos huomauttaa: ”Mutta Johanneksen 1:1 kertoo jostakin sellaisesta, mikä oli olemassa jo maailman alussa; hämmästyttävää kyllä, kyse ei ole ’Jumalasta’. – – Logos (saksassa sen enempää kuin englannissakaan ei ole sanaa, joka vastaisi tämän kreikankielisen ilmauksen merkityksen laajuutta) kohotetaan siten sellaisiin korkeuksiin, että se tuntuu melkein loukkaavalta. Ilmaus tulee siedettäväksi vain sen ansiosta, että jatkossa sanotaan: ’Ja Logos oli Jumalan luona’, ts. läheisessä henkilökohtaisessa yhteydessä Jumalaan.”

Kuulostaako tämä siltä, että tutkija Haenchen olisi havainnut kreikan kielessä jonkin eron Jumalan ja Logoksen eli Sanan välillä? Hänen seuraavat sanansa kiinnittävät huomion siihen, että alkukielessä ei käytetä määräistä artikkelia viimeisen lauseen sanan the·osʹ eli jumala yhteydessä. Haenchen selittää:

”Väärinkäsityksen välttämiseksi voidaan tässä mainita, että θεός [the·osʹ] ja ὁ θεός [ho the·osʹ] (’jumala, jumalallinen’ ja ’Jumala’) eivät tässä lauseessa ole sama asia. Filon on siksi kirjoittanut: λόγος [Logos] on vain θεός (’jumalallinen’) eikä ὁ θεός (’Jumala’), sillä logos ei ole Jumala sanan täsmällisessä merkityksessä. – – Samoin myös Origenes selittää: evankelista ei sano, että logos on ’Jumala’ vaan ainoastaan, että logos on ’jumalallinen’. Itse asiassa tämän [Johanneksen 1:1:ssä olevan] hymnin kirjoittajalle, evankelistalle, vain Isä oli ’Jumala’ (ὁ θεός; vrt. 17:3); ’Poika’ oli häntä alempi (vrt. 14:28). Mutta tässä kohdassa siihen vain vihjataan, koska tässä korostetaan keskinäistä läheisyyttä.”

Haenchen huomauttaa sitten: ”Monoteististen [yksijumalaisten] juutalaisten ja kristittyjen oli aivan mahdollista puhua jumalallisista persoonista, jotka olivat Jumalalle alamaisia ja hänen luonaan mutta eivät sama kuin hän. Fil. 2:6–10 osoittaa sen. Tuossa kohdassa Paavali kuvailee juuri sellaista jumalallista persoonaa, josta myöhemmin tuli ihminen Jeesus Kristus. – – Siten ei Filippiläiskirjeessä eikä myöskään Joh. 1:1:ssä ole kyse yhdessä olennossa olevan kahden persoonan välisen suhteen saivartelusta vaan kahden itsenäisen olennon henkilökohtaisesta ykseydestä.”

Sen sijaan että Johanneksen 1:1 siis sanoisi, että Logos (Jeesus) oli Jumalan luona ja oli Jumala, se selittää, että Logos oli Kaikkivaltiaan Jumalan luona ja oli jumalallinen tai oli jumala.