Vanhemmat – miten voitte ’rakentaa’ kotianne?

”Viisaudella huonekunta rakennetaan ja havaintokyvyllä se vahvistetaan.” – SANANLASKUT 24:3, UM.

1. Mitä tarvitaan kestävän perheen rakentamiseksi?

YLI 550:ltä perheiden auttamiseen erikoistuneelta ammattilaiselta kysyttiin äskettäin, mitkä ominaisuudet olivat heidän mielestään yleisimpiä kestävissä perheissä. Luettelon alkupäässä olivat ajatustenvaihto ja kuunteleminen. Tutkimuksen tekijä Dolores Curran selitti miksi: ”Se on energiaa, josta huolehtivaisuus, antaminen, jakaminen ja lujittaminen saavat polttoainetta. Ilman aitoa kuuntelemista ja toisillemme avautumista emme voi tuntea toisiamme. Meistä tulee huonetovereita, jotka pikemminkin huomaamme toistemme tarpeet kuin tyydytämme ne.” Avoin kanssakäyminen on tosiaan elintärkeää kestävälle perheelle.

2, 3. a) Mikä ongelma havaitaan jopa joissakin kristityissä kodeissa? b) Minkä Sananlaskujen 24:3, 4 (UM) ilmaisee voivan auttaa rakentamaan kestävää perhettä? c) Mitkä kysymykset kaipaavat vastausta?

² Läheisyyden puute voi toisaalta johtaa murheellisiin seurauksiin. Esimerkiksi eräältä Vartiotorni-seuran Afrikassa sijaitsevalta haaratoimistolta kysyttiin, miksi jotkut kristityt nuoret hylkäsivät Raamatun moraalin. ”Koko ongelmaan liittyvä pääheikkous” oli vastauksen mukaan se, että ”vanhemmat eivät olleet hyviä kuuntelijoita eivätkä kyenneet perustelemaan asioita lapsilleen. Monilla vanhemmilla ei ole todella läheistä suhdetta lapsiinsa.” Tämä on tietysti vain yksi ongelman puoli – tosin tärkeä. Ensisijaisen tärkeää on nuoren, aivan niin kuin jokaisen muunkin, oma tottelevaisuus ja jumalinen antaumus. (Roomalaisille 14:12; 1. Timoteukselle 6:6) Harkitse myös Sananlaskujen 24:3, 4:ää (UM). Se kuuluu: ”Viisaudella huonekunta rakennetaan ja havaintokyvyllä se vahvistetaan. Ja tiedon avulla täytetään sisähuoneet kaikilla arvokkailla ja mieluisilla kalleuksilla.”

³ Mutta miten voitte käyttää viisautta, havaintokykyä ja tietoa luodaksenne tarvittavan tunneperäisesti läheisen suhteen, varsinkin varttuviin nuoriin? Miten voitte välttyä aiheuttamasta tahattomasti esteitä ajatustenvaihdolle? (Vrt. Sananlaskut 14:1, 12.) Ennen kaikkea miten voitte rakentaa perheen, joka pysyy lujasti tosi palvonnassa? Monien seikkojen vaatiessa aikaanne ja huomiotanne saatatte miettiä, mistä aloittaa. Ensimmäinen ominaisuus, viisaus, voi auttaa teitä asettamaan asiat tärkeysjärjestykseen.

Asettakaa viisaasti asiat tärkeysjärjestykseen

4. Minkä tulisi kristityssä perheessä olla ensi sijalla?

⁴ ”Herran pelko on viisauden alku”, kirjoitti psalmista. (Psalmi 111:10) On tärkeää, että itse tunnette tervettä pelkoa olla miellyttämättä Jumalaa ja että panette hänen palvontansa ensi sijalle. Eräs äiti kertoi, miten hän ja hänen miehensä kasvattivat menestyksellisesti kaksi poikaansa palvelemaan Jehovaa: ”Täytimme elämämme totuudella – kävimme kaikissa konventeissa, valmistauduimme kokouksiin ja kävimme niissä ja teimme kenttäpalveluksesta säännöllisen osan elämäämme.” Hänen miehensä lisää: ”Totuus ei ole vain osa elämäämme, se on elämämme. Kaikki muu pyörii sen ympärillä.” Asetatteko te samoin Jehovan palvonnan tärkeimmälle sijalle kodissanne?

5. Miksi kristityt vanhemmat tarvitsevat tasapainoa?

⁵ Kenttäpalvelukseen osallistuminen perheenä vetää teitä lähemmäksi toisianne, mutta lasten ainutlaatuiset tarpeet vaativat teitä uhraamaan yksityisaikaanne ja tunne-energiaanne. Siksi tarvitaan tasapainoa sen ratkaisemiseksi, miten paljon aikaa voitte käyttää saarnaamistyöhön tai seurakunnan velvollisuuksiin voidaksenne samalla myös huolehtia hengellisesti, tunneperäisesti ja aineellisesti ”omaisistanne”. Teidän täytyy ’oppia ensin harjoittamaan jumalista antaumusta omassa huonekunnassanne’. (1. Timoteukselle 5:4, 8) Auttaakseen varsinkin isiä saavuttamaan perhevelvollisuuksien ja palvelusvelvollisuuksien välillä tarvittavan tasapainon Vartiotorni (1.12.1959) kehotti: ”Pantakoon – – oikea paino perheen eduille. Jehova Jumala ei suinkaan odota miehen käyttävän kaikkea aikaansa seurakunnan toiminnoissa, veljiensä ja lähimmäistensä auttamisessa saamaan pelastusta ja jättämään toisaalta kokonaan oman huonekuntansa pelastumisesta huolehtimisen syrjään. Miehen vaimo ja lapset kuuluvat etusijassa hänen vastuulleen.”

6. Mitä vaaraa vanhempien täytyy välttää ja miten tämä voidaan tehdä?

⁶ Tästä velvollisuudesta huolehtiminen ei välttämättä merkitse useiden tuntien viettämistä lastenne kanssa, vaan sitä, että käytätte täysin hyödyksi heidän kanssaan viettämänne ajan. Ikävä kyllä jotkut vanhemmat ovat niin uppoutuneita seurakunnan asioihin, haastavaan työhön tai aineellisen hankkimiseen, että silloinkin kun he ovat lastensa kanssa, heidän mielensä on jossakin muualla. Vasta jokin perheessä tapahtunut murhenäytelmä on saanut heidät näkemään tarpeelliseksi korjata arvoasetelmaansa. ”Ylhäältä tuleva viisaus on – – järkevä, altis tottelemaan.” (Jaakob 3:17) Sellainen taivaallinen viisaus auttaa teitä jakamaan aikanne ja tunteenne oikein, niin että tottelette kaikkia Jehovan käskyjä.

Vitsa ja ojennus antavat viisautta

7. Miten Sananlaskujen 29:15:tä (UM) voidaan soveltaa tehokkaasti?

⁷ Se, että olette lujia oikeiden periaatteiden puolesta osoittaen samalla huomaavaisuutta, kertoo lapsillenne, että te välitätte heistä. Sallivaisuus synnyttää nuorissa turvattomuutta ja rikollisuutta. ”Vitsa ja ojennus antavat viisautta.” (Sananlaskut 29:15, UM; 22:15) Jotta ”vitsa ja ojennus” tehoaisivat, niihin täytyy yhdistyä rakkaus. Liian ankara tai vihanpuuskassa annettu kuri voi riistää lapsen itsetunnon. ”Te isät, älkää ärsyttäkö lapsianne, jotteivät he masentuisi.” (Kolossalaisille 3:21) Kurituksen ”vitsaan” sisältyy sopiva rankaiseminen, mutta jos esitätte kohtuuttomia vaatimuksia, olette liian arvostelevia ja nöyryytätte lasta, se on tämän ”vitsan” väärinkäyttöä ja saattaa horjuttaa lapsen luottamusta sekä itseensä että teihin. Hän voi ’masentua’.

8. Selitä, miksi ”ojennus” merkitsee enemmän kuin rankaisemista.

⁸ Sekä ”vitsaa” että ”ojennusta” tarvitaan. Ojennus vaatii muutakin kuin rankaisemista; siihen sisältyy tosiasioiden esittäminen toisen saamiseksi vakuuttuneeksi.a ”Ojennusta” merkitsevä heprealainen sana käännetään myös ’vastatodisteeksi’. (Psalmi 38:15, UM) Ojentaminen merkitsee siksi todellisuudessa halua ja kykyä esittää tosiasioita niin, että lapsenne voi ymmärtää menettelynne syyt. Vartiotorni-seuran julkaisuissa on aineistoa, josta osa on kirjoitettu etupäässä nuorille ja joka voi auttaa teitä esittämään lapsellenne järkeviä syitä siihen, miksi jokin menettelytapa on väärä. Käytättekö täysin määrin hyväksenne tätä aineistoa?

Havaintokyky synnyttää empatiaa

9. Mitä havaintokyky on, ja miksi se on tärkeää?

⁹ Ajatustenvaihdossa tarvitaan välttämättä myös havaintokykyä. Alkukielinen heprealainen sana tulee juurisanasta, joka merkitsee ’havaita ero jonkin välillä’ tai ’erottaa’. Tällainen läpitunkeva tarkkanäköisyys menee syvemmälle kuin siihen, mikä on ilmeistä, ja on siksi sukua ymmärrykselle, empatialle ja myötätunnolle. – 1. Pietari 3:8.

10. Miten se, että eräästä tilanteesta otettiin selvää pintaa syvemmältä, esti vihamielisyydet Raamatun aikoina?

¹⁰ Yksi Raamatun esimerkki, joka osoittaa havaintokyvyn arvon, on merkitty muistiin Joosuan 22:9–34:ään. Ruubenilaiset, gaadilaiset ja toinen puoli Manassen sukukuntaa, joille oli annettu perintömaa Jordanin itäpuolelta, rakensivat alueelleen valtavan alttarin. Koska muut sukukunnat pitivät tätä luopumuksena, ne valmistautuivat rankaisemaan näitä sukukuntia, jotka näyttivät tahallaan rikkovan Jumalan lakia. (3. Mooseksen kirja 17:8, 9) Ennen toimiin ryhtymistä he lähettivät valtuuskunnan keskustelemaan näiden kahden ja puolen sukukunnan kanssa. (Sananlaskut 13:10) Keskustelussa paljastui, ettei alttaria ollutkaan rakennettu uhrien uhraamiseen vaan ”yhdestä huolestuneina”. Koska Jordan erotti nämä kaksi ja puoli sukukuntaa muista, niihin kuuluvat olivat syvästi huolissaan siitä mahdollisuudesta, että heidän tulevat sukupolvensa joutuisivat eroon Jehovan palvonnasta. Alttari olisi jatkuvana muistutuksena, ”todistajana” siitä, että hekin kuuluivat Jumalan kansaan. Millaisen muutoksen tämä selitys saikaan aikaan! Se saattoi aivan eri valoon sen, mikä oli näyttänyt röyhkeältä synniltä. Olemalla hitaita vihaan nuo muut sukukunnat pystyivät saamaan selville todellisen tilanteen, ja se sai aikaan ymmärtämystä. – Sananlaskut 14:29.

11. Miten eräs isä osoitti havaintokykyä?

¹¹ Kun lapsellanne on jokin ongelma, yritättekö käyttää havaintokykyä? Esimerkiksi yksi erään kristityn avioparin pojista alkoi jatkuvasti koulusta kotiin tullessaan olla ’raivoissaan koko maailmalle’. ”Hän kieltäytyi kertomasta, miksi hän oli niin vihainen”, selitti isä. ”Ensin ajattelin, että hän oli vain kapinallinen, mutta sitten panin merkille, että hän vaikeni kysellessäni koulusta. Keskustelimme pitkään, ja sain selville, että toiset lapset kiusasivat häntä koulussa siksi, että hän oli pieni ikäisekseen. Vakuutettuani hänelle, että ymmärsin, kuinka vaikeaa sellainen kohtelu oli, esitin hänelle joitakin käytännöllisiä ehdotuksia, jotka auttaisivat häntä selviytymään tilanteesta.” Pojan asenne parani nopeasti.

12. Miksi teini-ikä on useimmille nuorille vaikeaa, ja mitä vanhemmilta vaaditaan?

¹² Olisitteko te osoittaneet samanlaista kärsivällisyyttä lastanne kohtaan? Sellaisilla asioilla kuin koululla, ulkonäöllä, sukupuolihaluilla ja toisten hyväksynnällä voi olla suuri vaikutus nuoriin, varsinkin teini-ikäisiin. ”Kaikista ihmisen kehitysvaiheista nuoruusikä on vaikein”, sanoi Adolescence-lehti. ”Itseään arvostelevat ja kokemattomat nuoret tuntevat itsensä vajavaisiksi kilpailuhenkisessä ja tunteettomassa maailmassa. Sen sijaan että he hyväksyisivät nöyryytyksen ja epäonnistumisen, he tuntevat niiden vuoksi syvää mielipahaa ja huolta.” Tällaiset piinalliset tunteet voivat vaikuttaa lapsen käytökseen. (Vrt. Saarnaaja 7:8a, UM.) Vain kehittämällä läheiset viestintäyhteydet lapseenne ymmärrätte todellisen ongelman ja voitte löytää parhaan tavan auttaa.

13. a) Muun muassa mitkä seikat ehkäisevät ajatustenvaihtoa? b) Miksi vanhempien täytyy soveltaa hellittämättä Sananlaskujen 20:5:tä? Valaise.

¹³ Monien nuorten on vaikea pukea pelkojaan sanoiksi. Siksi kun lapsenne alkaa avautua, varokaa esittämästä sellaisia ajattelemattomia, piikikkäitä huomautuksia kuin: ’Siinäkö kaikki? Luulin, että se olisi jotakin tärkeää.’ ’Sinussa on se vika – –.’ ’Miten saatoit tehdä tällaista minulle?’ ’Mitä oikein odotat? Sinähän olet vasta lapsi.’ (Sananlaskut 12:18) Joskus asiaa on jonkin verran kaiveltava esiin, varsinkin jos nuoren ongelma on arkaluonteinen. ”Ymmärtäväinen mies” tai nainen pyrkii sinnikkäästi ’ammentamaan’ esiin sellaiset tunteet. (Sananlaskut 20:5) Eräs kristitty aviopari pani merkille, että perheen tytär vetäytyi perheen toiminnoista erilleen. Vanhemmat yrittivät tuloksetta ottaa selvää asiasta. He eivät antaneet periksi. ”Lopulta istuuduin eräänä päivänä vuoteelle hänen viereensä, kiedoin käteni hänen ympärilleen ja kysyin jälleen, mikä oli vikana”, kertoi äiti. ”Kyyneleet silmissä hän sanoi minulle, että hänestä tuntui, että me ja muut emme pitäneet hänen seurastaan, joten hän pysytteli mahdollisimman paljon erillään. Minun teki ensimmäiseksi mieleni sanoa: ’Sehän on aivan naurettavaa’, mutta hillitsin itseni ja kuuntelin, kun hän purki sydäntään.” Vanhemmat vakuuttivat hänelle, että he välittivät hänestä hyvin paljon, ja yrittivät sen jälkeen saada hänet tuntemaan olonsa kotoisaksi perhepiirissä. Hän voitti ongelman ja palvelee nyt onnellisena kokoaikaisena evankelistana.

14. Miksi se, että perheessä vallitsevat tunneperäisesti läheiset suhteet, ei riitä?

¹⁴ Kiinteän perhesuhteen luominen on tärkeää, ja jopa jotkin maailmalliset perheet ovat onnistuneet siinä. Mutta on eri asia luoda hengellismielinen perhe, joka pysyy lähellä Jehovaa ja joka on yhdistynyt hänen Sanansa ympärille. Sen aikaansaamiseksi vaaditaan enemmän kuin vain olemista tunneperäisesti lähellä lapsianne.

Tiedon lisääminen

15. Millainen tieto on elintärkeää ja miksi?

¹⁵ ”Tiedon avulla täytetään sisähuoneet kaikilla arvokkailla ja mieluisilla kalleuksilla.” (Sananlaskut 24:4, UM) Nämä arvokkaat kalleudet eivät ole aineellisia aarteita, vaan niihin sisältyy hengellinen turvallisuus, uhrautuva rakkaus, jumalinen pelko ja Jumalan tuntemukseen perustuva usko. Nämä tekevät perhe-elämän rikkaaksi. (Sananlaskut 2:5; 15:16, 17; 1. Pietari 1:7) Tällainen tieto antaa lapsille sisäistä voimaa, niin että he voivat vastustaa Saatanan oveliakin menetelmiä, sillä Sananlaskujen 24:5 (UM) sanoo: ”Vahvuudessa viisas on miehinen mies, ja tietomies saa lisää voimaa.” Teidän täytyy kuitenkin juurruttaa tätä tietoa heidän sydämeensä. – 5. Mooseksen kirja 6:6, 7; 1. Johannes 2:14.

16. a) Mitä teiltä vaaditaan voidaksenne juurruttaa Jumalan tuntemusta lapsenne sydämeen? b) Mikä on tarpeen, jotta lapset todella hyötyisivät?

¹⁶ Parhaita apuneuvoja Jumalan sanan juurruttamiseen lapsiinne on johtaa säännöllisesti perhetutkistelua, joka kannustaa heitä omaksumaan totuuden. ”Perhetutkistelu luo oikean mielialan, niin että lapsen mieli on vastaanottavainen opetukselle”, selittää eräs menestyksellinen neljän lapsen isä. Hän lisäsi: ”Kun lapsia alkaa oikaista, saa automaattisesti ’vihamielisen kuulijakunnan’. Mutta kun aineistosta voidaan keskustella sellaisena ajankohtana, jolloin vihamielisyyttä ei ole, esimerkiksi perhetutkistelussa, esitettävät asiat voivat tunkeutua syvemmälle.” Mutta jotta lapset todella saisivat hyötyä, täytyy jäljitellä apostoli Paavalia, joka kirjoitti: ”Kaipaan nähdä teitä voidakseni antaa teille jonkin hengellisen lahjan, jotta lujittuisitte.” (Roomalaisille 1:11) Lahjaa arvostetaan erityisen paljon silloin, kun vastaanottaja voi käyttää sitä ja kun sillä on todellista arvoa hänelle. Ota siksi aineistosta esiin jotakin sellaista, mikä koskettaa lapsen elämää.

17. a) Mikä voi auttaa tekemään perhetutkistelusta sekä kiinnostavan että opettavan? b) Onko sinulla lisäehdotuksia?

¹⁷ Vanhempien tulisi myös varmistautua siitä, että kaikki perheenjäsenet tietävät tutkisteluajan ja sen, mitä aineistoa käsitellään. Jotkut käyttävät havaintovälineitä, esimerkiksi karttoja ja taulukoita, lisätäkseen aineiston kiinnostavuutta. Toiset vanhemmat tarjoavat virvokkeita joko ennen tutkistelua tai sen jälkeen. He saattavat keskustella tutkistelun jälkeen päivän tai viikon aikana eteen tulleista ongelmista. (Ks. oheisesta kehystetystä osasta lisäehdotuksia.) Ennen kaikkea johtakaa tätä raamatuntutkistelua säännöllisesti! Monet vanhemmat ovat ponnistelleet kovasti antaakseen lapsilleen ravinnon ja suojan, mutta on vieläkin tärkeämpää antaa ”sanan väärentämätöntä maitoa”, jotta lapsemme ’sen avulla kasvaisivat pelastukseen’. – 1. Pietari 2:2; Johannes 17:3.

18. Mikä auttaa ’rakentamaan’ kotianne?

¹⁸ Hengellisesti vahvan perheen rakentaminen vaatii taitoa ja aikaa. Päättäkää kehittää tarpeellista ajatustenvaihtokykyä pysyäksenne tunneperäisesti lähellä lapsianne. Älkää antako minkään estää teitä omistamasta tarvittavaa aikaa perheenne vahvistamiseen viisauden, havaintokyvyn ja tiedon avulla. Rukoilkaa lastenne puolesta ja heidän kanssaan tietäen, että vain Jehova voi kruunata ’rakennus’-ponnistelunne menestyksellä. – Psalmi 127:1.

[Alaviitteet]

Muistatko?

□ Miten viisaus vahvistaa kotia, ja mikä voi auttaa lapsia kehittämään sitä?

□ Miksi havaintokyky auttaa luomaan perheessä hyvät viestintäyhteydet?

□ Miksi Jumalan tuntemus on välttämätöntä?

□ Miten perhetutkistelusta voidaan tehdä kiinnostava ja opettava?

[Kuva s. 24]

TEHOKAS PERHETUTKISTELU

Miten tutkistelua tulisi johtaa?

Säilytä rentoutunut, mutta kuitenkin kunnioittava ilmapiiri. Vältä mekaanista, liian muodollista käsittelytapaa. Esitä lisäkysymyksiä, ja käytä kuvauksia pannaksesi tutkijat ajattelemaan ja saadaksesi kaikki mukaan. Yksinkertaista tarpeen mukaan aineistoa. On parempi olla käyttämättä tutkimisaikaa lasten moittimiseen. Tarpeellinen ojennus voidaan ehkä antaa yksityisesti.

Mitä tulisi tutkia?

Valitse se perheen tarpeiden mukaan. Ole joustava. Voidaan kenties valmistautua kyseisen viikon Vartiotornin tutkisteluun. Saattaa olla tarpeen keskustella nimenomaisista kysymyksistä, esimerkiksi nuorten koulussa kohtaamista ongelmista, seurustelusta vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa, kouluajan ulkopuolisesta järjestetystä vapaa-ajan toiminnasta, urheilusta ja moraalittomista taipumuksista. Käytä kirjoituksia tai julkaisuja, jotka käsittelevät niitä. Tutkisteluaika voidaan jakaa eri aiheiden käsittelemiseksi.

Milloin tulisi tutkia ja kuinka kauan?

Perheenpää voi ratkaista sen keskusteltuaan perheenjäsenien aikataulusta ja ottaen huomioon heidän rajoituksensa. On arvioitava lasten iän ja keskittymiskyvyn mukaan. Jos lapset ovat pieniä, voidaan haluta tutkia useita lyhyitä jaksoja viikon aikana. Jotkut ovat käyttäneet tutkimiseen aikaa heti aterian jälkeen ruokapöydässä. Tärkeää ei ole ajan pituus, vaan yhdessä käytetyn ajan laatu.

Miten voit varmistautua siitä, että tavoitat lapsen sydämen?

Kannusta lasta vastaamaan omin sanoin. Käytä tahdikkaasti mielipidettä koskevia kysymyksiä saadaksesi selville, mitä lapsi tosiaan ajattelee asiasta. Voisit kysyä: ”Mitä lapset koulussa ajattelevat tästä asiasta? Onko heidän käsityksensä mielestäsi järkevä?” Tai: ”Miten selittäisit luokkatoverillesi, miksi me emme harjoita haureutta? Onko tämä mielestäsi tosiaan hyväksi sinulle? Miksi?” Varo kiivastumasta mielipidettä koskeviin kysymyksiin annetuista vastauksista, jotta lapsi voisi tuntea voivansa vapaasti ilmaista ajatuksensa rehellisesti. Anna jokaiselle riittävästi aikaa esittää ajatuksensa varmistautuaksesi siitä, että jokainen ymmärtää tärkeät asiat oikein.