Julistakaa vapautus!

MAAILMAN viidennen miljardinnen ihmisen sanotaan syntyneen 7. heinäkuuta 1986. Millainen tulevaisuus tämän viidennen miljardinnen ihmisen, ja tosiaankin kaikkien ihmisten, täytyy kohdata? Onko mitään mahdollisuutta, että miljardit ihmiset voisivat jonain päivänä nauttia todellisesta vapaudesta? Luottavaisina vastaamme myöntävästi. Mutta mitä meidän tulisi ymmärtää ”vapaudella”? Merkitseekö se vapautta tehdä mitä tahansa mikä meitä miellyttää? Ei, sillä kuten 1800-luvulla elänyt englantilainen kirjailija Charles Kingsley kirjoitti: ”On kahdenlaista vapautta, väärää vapautta, jolloin on vapaa tekemään mitä haluaa, ja oikeaa vapautta, jolloin on vapaa tekemään mitä pitääkin tehdä.”

Ihminen saavuttaa todellisen vapauden ainoastaan tekemällä sitä, ”mitä pitääkin tehdä”. Ja mitä sitten pitäisi tehdä? Kun Jeesus oli täällä maan päällä, hän sanoi yksinkertaisesti, että on olemassa kaksi suurta käskyä – ensinnäkin: tulee rakastaa Jumalaa kaikesta sydämestään, sielustaan, mielestään ja voimastaan, ja toiseksi: tulee rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään. (Markus 12:29–31) Ainoastaan ne, jotka todella ilmaisevat sellaista aitoa rakkautta – rakkautta Jumalaa ja lähimmäisiään kohtaan – saavuttavat todellisen vapauden. – Johannes 8:31, 32.

Osoittaako maailma nykyään tuollaista rakkautta? Valitettavasti ei. Ilman rakkautta vallitsee vääränlainen vapaus. Maailmassa hengitetään itsekästä, riippumatonta henkeä. Maailma haluaa tehdä ’oman päänsä mukaan’ ja jättää Jumalan ja lähimmäisen huomiotta. Tämä henki ulottuu yksilöistä yhteiskuntiin, rotuihin ja kansakuntiin. Niin kauan kuin tällainen itsekeskeinen asenne pysyy vallalla, kaikenlaisen vapauden, rauhan ja onnellisuuden perusta on epävakaalla pohjalla. Muista, että Jeesus sanoi: ”Sinun tulee rakastaa lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Tällainen lähimmäisenrakkaus on välttämätöntä, jotta voitaisiin nauttia todellisesta vapaudesta.

Yhdistyneiden kansakuntien järjestö muodostettiin vapauttamaan ihmiskunta siten, että se korvaisi sodan vitsauksen ”rauhalla ja turvallisuudella”. 40. vuosipäivänään YK julisti vuoden 1986 kansainväliseksi rauhanvuodeksi. Mutta onko se merkinnyt vapautuksen julistamista ja varmoja takeita rauhasta? Onko kauhistuttavia aseistukseen käytettäviä kuluja (jotka nousevat nykyään yli 5 000 miljardiin markkaan vuodessa) vähennetty? Ovatko terroriteot ja autopommi-iskut vähentyneet? Onko uskontoon perustuva teurastus Pohjois-Irlannissa, Lähi-idässä ja Aasiassa tyyntynyt? Uskonnolliset johtajat sekaantuvat politiikkaan ja puhuvat paljon rauhasta. Mutta todellisen rauhan kyyhkynen näyttää lentäneen kauas pois YK:n ja maailman uskontojen ulottuvilta.

Onko nykyään yhtään ryhmää, joka on kääntynyt maailman väkivallan ja itsekeskeisyyden tieltä? Kyllä on! Ennustettu ”Rauhanruhtinas”, Jeesus Kristus, on koonnut rauhaa rakastavat ’kaikista sukukunnista, kielistä, kansoista ja kansakunnista’. (Jesaja 2:3, 4; 9:5, 6; Ilmestys 5:9; 7:9) He iloitsevat siitä, että Kristuksen hallitsema Jumalan valtakunta on pyyhkimäisillään pois kaiken pahuuden ja tuomassa maailmanlaajuisen rauhan paratiisin, missä vallitsee todellinen vapaus. Tämä ryhmä tunnetaan Jehovan todistajina. (Daniel 2:31–35, 44; Jesaja 43:10, 12; 65:17–25) Nämä kristityt ottavat yksimielisinä osaa riemulliseen julistukseen, josta muinaisen Israelin riemuvuosijärjestelyyn liittyvät piirteet antoivat ennakkovälähdyksen. Jokaisessa niistä yli 200 maasta ympäri maapalloa, joissa heitä on, he tottelevat iloisina Jumalan käskyä: ”Julistakaa vapautus maassa kaikille sen asukkaille.” (3. Mooseksen kirja 25:10) Oletko sinä kuullut tuon riemuhuudon ja vastannut siihen?