Mikä on profetian tarkoitus?
NE JOTKA väittävät, että heidän erilaiset palvontamuotonsa perustuvat yli-inhimillisistä lähteistä tulleisiin ilmestyksiin, myöntävät samalla, että on olemassa sekä hyviä että pahoja yliluonnollisia voimia. Tämän myöntäminen herättää seuraavia kysymyksiä: Onko jokainen näistä palvontamuodoista peräisin hyvästä lähteestä? Vai onko niillä paha alkuperä? Mikä niistä on tosi Jumalan henkeyttämä?
Ensimmäinen uskonto
Ihmiskunnan tunnustetaan olevan yhtä perhettä, ja tämä on sopusoinnussa Raamatun kertomuksen kanssa yhdestä alkuperäisestä ihmisparista, Aadamista ja Eevasta. Luoja Jehova teki itsensä heille tunnetuksi. Hän paljasti Aadamille ja Eevalle heidän osansa hänen tarkoituksessaan ja heidän todellisen suhteensa häneen. Jumala teki Aadamista ensimmäisen profeettansa, jonka vastuulla oli välittää nämä Jumalalta tulleet paljastukset vaimolleen ja lopulta heidän jälkeläisilleen, toisin sanoen koko ihmiskunnalle. – 1. Mooseksen kirja 1:27–30; 2:15–17.
Tämä oli ainoa Jehova Jumalan paljastama uskonto ja palvontamuoto. Sitä noudatettiin tottelemalla Jumalan tahtoa. Ei tarvittu rituaaleja, uhreja, temppeleitä eikä oraakkeleita.
Väärä uskonto ilmaantuu
Ensimmäinen vastustava ”paljastus” tuli enkeliltä, joka halusi palvonnan osakseen. Hän esitti tosi uskonnolle vaihtoehdon ja taivutti Aadamin ja Eevan liittymään häneen kapinassa Luojaansa vastaan. Tämä teki tuosta enkelistä Saatanan, Jumalan vastustajan. Hänen profetiansa näytti tarjoavan itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden Jumalasta. Sen sijaan se johti Saatanan ja synnin orjuuteen, mikä aiheutti kuoleman. – 1. Mooseksen kirja 3:1–19; Matteus 4:8–10; Roomalaisille 5:12.
Lopulta toiset kapinalliset enkelit eli demonit liittyivät Saatanaan. Epäilemättä nämä kylvivät ympärilleen vääriä uskonnollisia käsityksiä, jotka osaltaan edistivät ihmiskunnan turmeltumista. Aadamin pojanpojan Enoksen päivinä ”ruvettiin avuksi huutamaan Herran [”Jehovan”, UM] nimeä”. Targum of Palestine -teoksen mukaan näin tehtiin halventavalla tavalla sen ajan epäjumalanpalvonnan yhteydessä. – 1. Mooseksen kirja 4:26; 6:1–8; 1. Pietari 3:19, 20; 2. Pietari 2:1–4.
Väärä uskonto pyyhkäistiin pois Nooan ajan vedenpaisumuksessa, niin että jäljelle jäi vain Jehovan profeetan, Nooan, harjoittama oikea palvontamuoto. (1. Mooseksen kirja 7:5–9, 13, 23; 2. Pietari 2:5) Demonit jäivät kuitenkin jäljelle ja panivat uudelleen alulle vääriä profetioita ja uskonnollisia käsityksiä. He saivat Nooan jälkeläiset suututtamaan Jehovan rakentamalla Baabelin kaupungin väärän uskonnon keskukseksi. Mutta Jumala sekoitti heidän kielensä ja ”hajotti heidät sieltä yli kaiken maan”. – 1. Mooseksen kirja 11:1–9.
Mitä me opimme kaikesta tästä? Me olemme kaikki Nooan ja Aadamin jälkeläisiä. Kaikilla kulttuureilla on siis yhteinen alkuperä, ja ne ovat säilyttäneet jonkinlaisen käsityksen Jumalasta tiedonrahtuna, joka on säilynyt aina Nooan päivistä lähtien. Mutta niiltä esi-isiltä perityt uskonnolliset käsitykset, jotka hajaantuivat Baabelista (joka ennallistettiin myöhemmin Babyloniksi) kaikkiin maan osiin, ovat turmelleet tämän peruskäsityksen. Tämä voidaan nähdä kuolleitten henkiin, esi-isien palvontaan, astrologiaan, ennusteluun ja noituuteen liittyvistä yhteisistä taikauskoisista käsityksistä. – Daniel 2:1, 2.
Profetian tarkoitus
Merkitseekö tämä sitä, että nykyiset uskonnot perustuvat yksinomaan tuolta vanhalta ajalta peräisin oleviin käsityksiin? Ei, sillä Saatana ja demonit henkeyttävät yhä vääriä profetioita pettääkseen ja jakaakseen ihmiskuntaa, hämärtääkseen Jumalaa koskevia tosi paljastuksia ja pannakseen alulle vääriä käsityksiä ja uskontoja. (1. Timoteukselle 4:1; 1. Johannes 4:1–3; Ilmestys 16:13–16) Raamatussa sanotaan: ”Kansan keskuuteen tuli myös vääriä profeettoja, niin kuin teidänkin keskuudessanne tulee olemaan vääriä opettajia. Juuri nämä tuovat salavihkaa tuhoisia lahkoja.” – 2. Pietari 2:1.
Toisaalta Jehova on säilyttänyt Eedenissä antamansa tosi uskonnon. Hän on antanut lisää tietoa itsestään ja meidän vastuustamme hänen tarkoituksensa toteutumisessa. Tosi profetiat siis esittävät totuuden Jumalasta, hänen tahdostaan ja moraaliperiaatteistaan. Ne selvittävät ihmisen suhteen häneen, niin että ihmiskunta voi päästä takaisin sopusointuun hänen tarkoituksensa kanssa, mikä johtaa tuon tarkoituksen täydelliseen toteutumiseen. – Jesaja 1:18–20; 2:1–5; 55:8–11.
Ihmisen kapinan alussa Jehova esitti ennustuksen, joka antoi toivoa Aadamin ja Eevan jälkeläisille. Hän paljasti, että ilmaantuisi vapauttaja, ”siemen”, joka tuhoaisi Saatanan ja hänen jälkeläisensä. (1. Mooseksen kirja 3:15) Myöhemmät profetiat auttoivat tunnistamaan tämän luvatun ”siemenen” eli Jumalan ”voidellun” ja paljastivat, että juuri hän näyttelisi pääosaa Jumalan tarkoituksen toteuttamisessa. – Psalmi 2:2; 45:8; Jesaja 61:1.
Profetioitten päätarkoitus oli näin ollen tehdä tunnetuksi Jumalan tarkoitukset ja se ”voideltu” eli ”Kristus”, jonka kautta ne toteutuisivat. Koska tämä valittu osoittautui Jeesukseksi, Jehovan enkeli sanoi: ”Palvo Jumalaa, sillä Jeesuksesta todistaminen innoittaa profetoimista [eli on sen sisin olemus].” (Ilmestys 19:10) Tästä julistuksesta käy ilmi kaksi asiaa. Ensinnäkään kukaan tosi profetian esittäjä ei vaatisi palvontaa osakseen, koska tosi palvonta kuuluu vain Jehova Jumalalle. (Matteus 4:4; Johannes 4:23, 24) Toiseksi kaikkien tosi profetioiden perimmäisen tarkoituksen tulee olla Jeesusta koskevien tapahtumien ja tosiasioitten paljastaminen. Näin tunnustetaan Jehovan hänelle antama päätehtävä Hänen tarkoituksensa toteuttamisessa eli Hänen nimensä pyhittämisessä ja maan palauttamisessa sen oikeaan tilaan Hänen asiainjärjestelyssään. – Johannes 14:6; Kolossalaisille 1:19, 20.
Tästä syystä Jumalalta tulleet henkeytetyt sanomat viittasivat pääasiassa Jeesukseen. Tällaisen tosi profetian koko henki eli tarkoitus oli todistaa hänestä. Lisäksi ennustusten täyttyminen Jeesuksessa todistaa ne kaikki tosiksi. Siksi Raamattu sanoo, että ”totuus tuli olemaan Jeesuksen Kristuksen välityksellä”. ”Sillä olipa Jumalan lupauksia miten paljon tahansa, niistä on tullut ’kyllä’ hänen välityksellään.” – Johannes 1:17; 2. Korinttolaisille 1:20; Apostolien teot 10:43; 28:23.
Miksi israelilaisille?
Jehova aloitti ”Jeesuksesta todistamisen” ennustaessaan luvatun ”siemenen” ilmaantumisen. Myöhemmin Jumala paljasti, että ”siemen” polveutuisi Nooan, Seemin, Aabrahamin, Iisakin (ei Ismaelin) ja Jaakobin kautta. Nämä miehet pysyivät uskollisina tosi uskonnolle todistaen näin olevansa Jehovan uskollisia profeettoja, vaikka väärien jumalien palvonta oli turmellut kaikki kansat. (1. Mooseksen kirja 6:9; 22:15–18; Heprealaisille 11:8–10, 16) Jeesus polveutui edelleen näiden miesten jälkeläisistä – Israelin kansasta ja nimenomaan Israelin huomattavimman kuninkaan, Daavidin, suvusta. – 2. Samuelin kirja 7:12–16.
Jehova selitti, miksi hän valitsi Israelin: ”Ei – – sen tähden – –, että olisitte lukuisammat kaikkia muita kansoja, – – vaan sen tähden, että Herra – – tahtoi pitää valan, jonka hän oli vannonut teidän isillenne”, Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille. (5. Mooseksen kirja 7:6–8; 29:13) Luvattu ”siemen” voisi ilmeisestikin polveutua vain yhdestä kansasta. Tosi uskonto ei kuitenkaan rajoittunut pelkästään israelilaisiin. Vaikka totuuden paljastuksia ei annettu muille kansoille, niiden keskuudesta tulleet yksilöt saattoivat liittyä Israelin kansaan palvonnassa, ja joistakuista tuli jopa ”siemenen” esivanhempia. (4. Mooseksen kirja 9:14; Ruut 4:10–22; Matteus 1:5, 6) Erilaisten paljastusten antaminen kullekin kansalle tai rodulle olisi vain saanut aikaan uskonnollista hajaannusta, kun taas Jehovan tahto on yhdistää ihmiskunta yhdenmukaisessa palvonnassa. – 1. Mooseksen kirja 22:18; Efesolaisille 1:8–10; 2:11–16.
Jumalan vaatimukset ovat samat kaikkiin rotuihin kuuluville. Koska hänen moraalimittapuunsa ja tarkoituksensa eivät muutu, se miten hän kohteli Israelia, osoitti, miten hän tulee toimimaan samanlaisissa tilanteissa milloin tahansa. (Malakia 3:6) Israel oli siis malli kaikille kansoille. Sen kautta Jumala näytti toteen tosi palvonnan hyödyllisyyden ja väärän palvonnan mielettömyyden. Kun israelilaiset pysyivät hänelle uskollisina, hän suojeli ja siunasi heitä. Kun he kääntyivät muitten kansojen väärien jumalien puoleen, he joutuivat noiden kansojen sorron alaisuuteen aivan niin kuin Jehova oli heitä varoittanut. – 5. Mooseksen kirja 30:15–20; Daniel 9:2–14.
Israel toimi myös profeetallisena mallina, ja Daavidista tuli profeetallinen esikuva Jeesuksesta, joka peri Jumalan valtakuntaliiton yhdessä Daavidin kanssa. (1. Aikakirja 17:11, 14; Luukas 1:32) Israelille annettu Laki uhreineen ja pappeineen esikuvasi Jeesuksen uhria ja viittasi hänen taivaalliseen Valtakuntaansa ja pappeuteensa. Näin ollen Laista tuli ”kasvattaja, joka johtaa Kristukseen”. – Galatalaisille 3:19, 24; Apostolien teot 2:25–36; Heprealaisille 10:1–10; Ilmestys 20:4–6.
Tosi profetioiden kirja
Tätä elintärkeää tietoa ei voitaisi täsmällisesti säilyttää suullisen perimätiedon avulla tai joillekin kansoille annettujen yksittäisten paljastusten avulla. Se voidaan parhaiten säilyttää ja välittää kaikille kansoille kirjoitetun sanan välityksellä. Ja juuri Raamattu täyttää tämän tehtävän. Se yksin sisältää Jumalan henkeytettyjä paljastuksia, ja siinä on säilynyt sekä historiallinen että profeetallinen kertomus hänen menettelyistään ihmisten suhteen. Raamattu yksin viittaa Jeesukseen Kristukseen Jumalan aikaansaaman pelastuksen Välikappaleena ja sisältää hänen messiaanisen tehtävänsä tulevia aikaansaannoksia koskevat lopulliset profetiat. Raamattu on näin ollen Jumalan täydellinen henkeytetty kirjoitettu sana. – Roomalaisille 15:4; 1. Korinttolaisille 10:11; 2. Pietari 1:20, 21.
Ne jotka Raamatun valmiiksi saamisen jälkeen ovat esittäneet uusia ”profetioita”, perustaneet uusia uskontoja ja lahkoja, eivät ole voineet tehdä näin Jumalan henkeytyksestä. Tosi profetioita ei annettu uusien uskontojen paljastamiseksi. Ne pitäytyivät yhdessä ainoassa olemassa olevassa tosi uskonnossa ja välittivät tietoa Jehovan tarkoituksen tulevista kehitysvaiheista. Niiden täyttymys todistaa Jehovan ainutlaatuisesta jumaluudesta ja voimasta ja osoittaa hänen yksin voivan ennustaa tapahtumia vuosisatoja etukäteen ja saada ne erehtymättömästi toteutumaan. – Jesaja 41:21–26; 46:9–11.
Kaikkien, jotka haluavat tulla tietämään tosi profetioita ja harjoittaa tosi uskontoa, tarvitsee siis kääntyä Raamatun puoleen. Se on Jumalan profetioitten kirja, hänen täydellinen sanomansa ihmiskunnalle. – 2. Timoteukselle 3:16, 17.
[Kuvat s. 5]
Luvatun ”siemenen” polveutuminen
Nooa
Seem
Aabraham
Iisak
Jaakob
Daavid
Jeesus