Mitä Jumala on tehnyt hyväksesi?

”EI MITÄÄN!” saattaisivat jotkut sanoa. ”Minun on tehtävä kovasti töitä ja pidettävä huolta itsestäni.” Jos sinusta tuntuu tällaiselta, niin pysähdyhän hetkeksi miettimään. Miten selität oman olemassaolosi?

Noin yhdeksän kuukautta ennen syntymääsi kaksi häviävän pientä solua yhtyi äitisi sisällä. Yhdessä niistä muodostui uusi, ainutlaatuinen elävä kokonaisuus.

Äidin tuottama munasolu oli näistä kahdesta suurempi. Pienempi – siittiösolu – oli saatu isältä. Siittiösolu eli siittiö on niin pieni, että jos kaikki ne siittiöt, joilla kaikki ihmiset maailmassa on tuotettu, pantaisiin vieretysten, ne ”peittäisivät alleen noin kuuden neliösentin suuruisen alan”, todetaan Sheila Kitzingerin kirjassa The Experience of Childbirth. Isäsi siittiön tunkeuduttua äitisi munasoluun sait kaikki perintötekijäsi, ja siitä alkoi sinun elämäsi yksilönä.

Siitä alkoivat monimutkaiset kehitysprosessit. Ne olivat ”niin mutkikkaita ja vaikeaselkoisia, että tiedemiehet eivät ole toista sataa vuotta jatkuneiden tutkimusten jälkeen vielä lähelläkään sitä, että he pystyisivät antamaan niille selityksen”, kirjoittaa Andrea Dorfman aikakauslehdessä Science Digest.

Samainen kirjoittaja ottaa yhden esimerkin kehityskulusta, joka yhä on tiedemiehille arvoitus: ”Kasvunsäätely on yhtä mutkikas kysymys. Esimerkiksi vasen ja oikea käsi kehittyvät kumpikin täysin itsenäisesti millimetrin mittaisista kudossilmuista, ja silti niistä lopulta tulee samanpituiset. Mistä niiden solut ”tietävät”, milloin tulee lopettaa lisääntyminen? – – Kullakin elimellä näyttää olevan omat sisäiset kasvunsäätelykeinonsa.” Emmekö olekin iloisia siitä, että tällainen säätely on olemassa?

Mikä aiheuttaa ja säätelee kasvua kaikissa eliöissä? Jokin järjetön voimako, jota nimitetään luonnoksi? Vai sokeasti poukkoileva prosessi, jota nimitetään evoluutioksi? Eikö olekin ilmeistä, että kaikki ne hämmästyttävän monimutkaiset, valtavan moninaiset ja kauniit elämänmuodot, joita tällä ihastuttavalla planeetalla on, voivat olla ainoastaan kaikkivoivan Luojan aikaansaannoksia? Eikö meidän näin ollen pitäisi tuntea syvää kiitollisuutta sen johdosta, mitä hän on tehnyt hyväksemme?

Loputtomasti todisteita luomisen ihmeistä

Joka päivä – jopa joka hetki – me hyödymme luomisen ihmeistä. Mitä esimerkiksi tapahtuu meidän nukkuessamme? Henkinen toiminta ja lihasten jänteys heikkenevät automaattisesti. Tämä ei tapahdu tahdonvoimastamme, sillä usein me vaivumme uneen huomaamattamme. Ja miten virkistävä hyvin nukuttu yö voi ollakaan! Jotkut voivat kestää viikkokaupalla nälkää, mutta niille, jotka valvovat yhteen menoon kauemmin kuin kolme vuorokautta, tulee vaikeita ajatus-, näkö- ja kuulohäiriöitä.

Herättyäsi aamulla joku saattaa tuoda sinulle kahvia, johon on pantu sokeria. Sokeri on joskus ollut harvinaista ja kallista, mutta nykyään sokeria on niin runsaasti, että me harvoin edes ajattelemme sitä. Mutta miten sokeri on saatu? Sitä syntyy kasveissa fotosynteesin tuloksena. Fotosynteesissä yhdistyvät vesi ja hiilidioksidi auringonenergian avulla. Samalla vapautuu happea, joka on elintärkeää ihmisille ja eläimille. Fotosynteesi on erittäin monimutkainen ilmiö, jota tiedemiehet eivät vielä täysin tunne. ”Miten – – fotosynteesi tapahtuu?” kysytään eräässä kasveja käsittelevässä kirjassa. ”Se on samaa kuin jos kysyisimme, miten elämä on saanut alkunsa – me emme yksinkertaisesti tiedä sitä.” – The Plants (Life Nature Library).

Kahvia juodessasi mieleesi palautuu kenties edellisenä iltana näkemäsi televisio-ohjelma. Voit sielusi silmin jälleen nähdä kuvaruudun tarjoamat mielenkiintoiset näkymät. Miten ne olivat siirtyneet aivoihisi ikään kuin kuvat filmirullalle, jota myöhemmin auki kelatessasi pystyt kertomaan toisille, mitä niissä näkyy? Ihmeellistä, eikö olekin? Mistä ihminen on saanut älynlahjansa kaikkien niiden hämmästyttävien asioiden tekemiseen, joihin hän pystyy? Ei varmastikaan eläimiltä. Eivätkö ihmisaivot herätäkin pelonsekaista kunnioitusta?

Päivämme on tuskin vielä alkanut. Miten paljon meillä silti onkaan jo sellaista, mistä voimme kiittää Luojaamme! Mutta on vielä paljon muutakin.