Spiritismi – miksi kiinnostus siihen kasvaa?

FRANS on paikallisen protestanttisen kirkon tukipilari. Kun kirkon hyväksi pitää tehdä jokin työ, hän on ensimmäisenä ojentamassa auttavaa kättään. Myös Wilhelmina on Jumalaa pelkäävä. ”Kirkossa täytyy käydä”, hän sanoo, ja hän käy siellä. Estherkin käy kirkossa säännöllisesti eikä anna päivänkään kulua lukematta rukouksiaan. Kaikilla kolmella on vielä yksi yhteinen piirre: he ovat lisäksi meedioita.

Näiden kolmen surinamilaisen kaltaisia on paljon. Kiinnostus spiritismiin kasvaa kaikkialla maailmassa. Harkitsehan seuraavaa: yksistään Yhdysvalloissa noin 30 lehteä, joiden yhteislevikki ylittää 10 miljoonaa kappaletta, on omistautunut yliluonnollisten ilmiöitten eri piirteisiin. Englannissa arviolta 2 miljoonaa ihmistä on kiinnostunut samasta aiheesta. Alankomaissa äskettäin tehty tutkimus osoitti, että yliluonnollisiin tapahtumiin uskovia tapaa mm. suurkaupunkien asukkaitten, korkeasti koulutettujen sekä nuorten keskuudesta. Lisäksi kuten Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan asukkaat voivat todistaa, spiritismistä on useissa maissa tullut olennainen osa jokapäiväistä elämää. Ei ihme, että John Weldon ja Clifford Wilson päätyvät seuraavaan johtopäätökseen okkultismia käsittelevässä kirjassaan: ”Hyvin monenlaiset kommentaattorit tuntuvat olevan sitä mieltä, että elämme okkultismin ennen kuulumatonta uuden kukoistuksen aikaa.” – Occult Shock and Psychic Forces.

Todellakin kaikilta elämän aloilta olevia ihmisiä kiinnostaa spiritismi ja okkultismi niiden eri muodoissa, joita ovat astrologia, hypnotismi, parapsykologia, yliaistillinen havaitseminen, taikuus, unien tulkitseminen jne. Mistä se johtuu?

Ensinnäkin jotkin kristikunnan kirkot suvaitsevat ja jopa hyväksyvät spiritismin. Niiden mukaan yhteyden ottaminen henkiin on vain yksi tapa vetäytyä lähemmäksi Jumalaa.

Ottakaamme esimerkiksi Izaak Amelo, 70-vuotias surinamilainen kauppias. Hän oli seitsemän vuoden ajan samanaikaisesti kunnioitettu kirkkoneuvoston jäsen ja tunnettu meedio. Hän muistelee: ”Joka lauantai koko kirkkoneuvostomme kokoontui kylän ulkopuolelle kysymään neuvoa hengiltä. Jatkoimme istuntoa läpi yön. Seuraavana aamuna diakoni piti silmällä kelloaan ja viiden maissa viittasi meitä lopettamaan. Sitten menimme kylpyyn, vaihdoimme vaatteet ja lähdimme kirkkoon – juuri ajoissa sunnuntaiaamun jumalanpalvelusta varten. Kaikkina noina vuosina pastori ei sanonut koskaan ainuttakaan moitteen sanaa.”

Tutkittuaan spiritismin ja kirkkojen välistä yhteyttä Surinamissa hollantilainen professori R. van Lier vahvistaa sen, että monet pitävät spiritismiä ”uskonnon täydennyksenä”. Leidenin yliopiston äskettäin julkaisemassa tutkimuksessa hän lisäksi huomauttaa, että spiritismin tunnustetaan olevan ”osa laajaa uskonnollista järjestelmää, jossa se seisoo kristillisyyden rinnalla”.

Saatat kuitenkin pohtia seuraavia seikkoja: Onko se, että kristikunnan kirkot hyväksyvät spiritismin, vakuus siitä, että Jumala hyväksyy sen? Vetääkö yhteydenotto henkiin sinut lähemmäksi häntä? Mitä Raamattu sanoo spiritismistä?

[Kuva s. 3]

Izaak Amelo muistaa koko kirkkoneuvoston osallistuneen spiritistisiin istuntoihin