Onko uskonto tyydyttänyt tarpeemme?

MARIA oli ollut roomalaiskatolinen nunna 21 vuoden ajan. Hän oli varttunut erittäin uskonnollisessa ympäristössä. Jo lapsena hänellä oli tapana nousta yöllä rukoilemaan toisten puolesta. Vaikka uskonto on ollut vaikuttamassa tuhansia vuosia, köyhyys, kärsimykset ja epäoikeudenmukaisuus ovat silti vaivanneet ihmisiä, ja se sai hänet lopulta miettimään: ’Onko uskonto tosiaankin tyydyttänyt tarpeemme?’

Useimmat uskonnot puoltavat jaloja ihanteita ja moraaliperiaatteita. Mutta usein uskonnon katsotaan aiheuttavan ongelmia ja lisäävän vaikeuksiamme, sen sijaan että se tyydyttäisi tarpeemme. Harkitsehan esimerkiksi seuraavia uskonnon näyttämöä tarkkailleiden esittämiä kommentteja: ”Epäinhimillisen raakuuden pohjimmainen syy löytyy uskonnosta.” (National Review) ”Sodan päävaikuttimena ei ole enää ahneus vaan uskonto.” (Toronto Star) ”Viime sotien aikaisen juutalaisten kansanmurhan ’toteuttajat olivat kaikki kastettuja kristittyjä’.” – The Tampa Tribune.

Onko mikään ihme, että ihmiset hylkäävät uskonnon väitteet siitä, että se kykenee tyydyttämään tarpeemme? He ovat nähneet sen hedelmät. Esimerkiksi ”šintolaisuus, Japanin kansallisuskonto, ei ainoastaan tukenut sotakoneistoa kaikin voimin, vaan myös tarjosi sodalle hyväksyttävän tuntuiset lähtökohdat”, sanotaan The Christian Century -lehdessä. Miten monet uskonnot ovatkaan tehneet aivan samoin – ’tukeneet sotakoneistoa kaikin voimin’! Ajattele niitä joukkomurhia ja kostohyökkäyksiä, joihin buddhalaiset ja hindut ovat syyllistyneet Sri Lankassa, niitä murhia ja kauhutekoja, joihin katolilaiset ja protestantit ovat sekaantuneet Irlannissa – luettelo näyttää loputtoman pitkältä. ”Hindut, muslimit, sikhit ja muut lahkot ovat vuosisatojen ajan vuodattaneet toistensa verta Intiassa”, valitettiin U.S.News & World Report -sanomalehdessä.

Toiset eivät ehkä näe uskontoa pahaan johtavana voimana, mutta eivät he pidä sitä merkittävänä hyvään johtavana voimanakaan. National Catholic Reporter -lehti puhui siitä, että ”perinteinen kirkko ei kykene tyydyttämään riittävästi ihmisten toiveita ja tarpeita”. Ja Liberty-aikakauslehdessä sanottiin, että yhteiskunta näyttää pitävän pappia ”yhtaikaa siunaajana, pyhittäjänä ja hyväntekijänä”, joka astuu esiin ainoastaan juhlatilaisuuksissa. Lehdessä todettiin lisäksi: ”Monien ihmisten mielessä pappi on vallitsevan olotilan edustaja.” Onko uskonto sinun mielestäsi ollut tällainen – että se ei todennäköisesti aiheuta meille vahinkoa, mutta ei todennäköisesti tee meille paljoa hyvääkään?

Uskonto on nykyään paljolti samanlaista kuin se oli Jeesuksen Kristuksen ollessa maan päällä. Hän sanoi aikansa uskonnollisten johtajien kunnioittaneen Jumalaa vain huulillaan. Toiminnallaan he lisäsivät ihmisten taakkoja, sen sijaan että olisivat tyydyttäneet heidän tarpeensa. ”He sitovat kokoon raskaita kuormia ja panevat ne ihmisten hartioille”, hän sanoi. (Matteus 23:4) Nykyään uskonto lupaa paljon, mutta näyttää antavan hyvin vähän. Onko sitten mitään syytä uskoa, että uskonto voi tyydyttää tarpeemme?