Laulamisen arvo tosi palvonnassa

VOITKO kuvitella maailmaa ilman laulua? Maailmaa, jossa emme enää kuulisi lasten onnellista laulua emmekä satakielen sointuvaa liverrystä? Emmekä koskaan kuulisi harakan tarttuvaa räkätystä emmekä naurulinnun käheätä hykertelyä. Onneksi näin ei tule koskaan käymään. Mutta tällaisen mahdollisuuden harkitseminen korostaa yhtä niistä monista lahjoista, jotka Jumala on ihmiselle antanut: laulun lahjaa.

Jehova – laulun Jumala

Miksi laulaminen tuottaa meille kaikille mielihyvää ja iloa? Ensinnäkin Jehova itse nauttii ja tuntee mielihyvää kuullessaan luomustensa esittävän hänelle ylistyslauluja. Voitko kuvitella sen tilanteen, jossa kaikki enkelit huusivat ilosta nähdessään Jehovan maallisen luomakunnan suurenmoisuuden? Tai voitko nähdä mielessäsi itsesi seisomassa haltioituneena paimenten joukossa tuona syksyisenä yönä, jona Jeesus syntyi ihmiseksi, ja väriseväsi ihastuksesta kuullessasi valtavan enkelijoukon laulavan: ”Kunnia ylimmissä korkeuksissa Jumalalle”? – Luukas 2:13, 14; Job 38:7.

Jehova osoitti olevansa laulun Jumala muun muassa tekemällä laulamisesta tosi palvonnan osan Israelissa. Myöhemmin Jumala paljasti jälleen laulamisen ja tosi palvonnan välisen läheisen yhteyden apostoli Johannekselle antamassaan Ilmestyskirjan näyssä. Eräässä profeetallisessa näyssä valtava, 144 000 jäsentä käsittävä kuoro laulaa suurenmoista uutta laulua Jumalan valtaistuimen edessä. – Ilmestys 14:3.

Laulaminen esikristillisinä aikoina

Jumalan majesteettisuus ja kunnioitusta herättävät teot saivat myös hänen maalliset palvelijansa puhkeamaan lauluun. Kuvittele, millainen sykähdyttävä vaikutus laululla oli israelilaisiin pian sen jälkeen, kun heidät oli vapautettu ihmeen avulla Egyptin orjuudesta. Mooseksen ja hänen israelilaistovereittensa sydän liikuttui heidän laulaessaan voittolaulua, jossa kerrottiin, mitä Jehova oli tehnyt faraolle ja hänen joukoilleen. – 2. Mooseksen kirja 15:1–21.

Myöhemmin Israelin kansan historiassa koitti se tärkeä päivä, jona liitonarkki piti kuningas Daavidin ohjauksessa tuoda sille erityisesti pystytettyyn telttaan. Mikä historiallinen tapahtuma! Päivän suurenmoisuutta lisäsivät paitsi mahtava laulu, myös sykähdyttävän majesteettinen orkesterisäestys. – 1. Aikakirja 16:4–36.

Koska Daavid rakasti musiikkia ja osasi soittaa hyvin harppua, hän edisti mielellään soittamista ja laulamista tosi palvonnassa. Psalmissa 33:1, 3 (UM) kuulemme hänen pyytävän kiihkeästi Jehovan palvojia laulamaan kuuluvasti Jumalalle koko sydämestään: ”Riemuitkaa Jehovasta, te vanhurskaat. – – tehkää parhaanne soittaen kielillä ilohuudoin.”

Laulaminen kristillisinä aikoina

Varhaiskristillisinäkin aikoina laulamisella oli huomattava osa tosi palvonnassa. Jeesus ja hänen apostolinsa lauloivat yhdessä illallisen jälkeen juuri ennen Jeesuksen kuolemaa. (Markus 14:26) Vankilassa ollessaan Paavali ja Silas lauloivat kuuluvalla äänellä, niin että kaikki voivat kuulla sen. (Apostolien teot 16:25) Daavidin tavoin apostoli Paavali oli innokas laulamaan. Hän kannusti usein uskovia tovereitaan laulamaan ylistyslauluja Jehovalle. – Efesolaisille 5:18, 19; Kolossalaisille 3:16.

Laulamisella on huomattava osa myös nykyajan kristillisessä palvonnassa. Vuonna 1905 julkaistiin kirja Hymns of the Millennial Dawn (Tuhatvuotissarastuksen hymnejä). Nimisivulla kuvaillaan sen 333 laulun olevan ”valikoima psalmeja ja hymnejä ja hengellisiä lauluja Jumalan kansan auttamiseksi laulamaan ja soittamaan sydämessään Herralle”.

Sitten vuonna 1928 (suom. 1938) saatiin tarkistettu laulukirja, jossa oli 337 laulua (suomalaisessa laitoksessa oli 136 laulua). Sen nimi oli Ylistyslauluja Jehovalle, ja sen esipuheessa sanottiin: ”Nämä laulut ovat sopusoinnussa niiden jumalallisten totuuksien kanssa, jotka on nyt määrä ymmärtää.” Kuitenkin kun vuodet kuluivat ja totuuden valo lisääntyi, kävi selväksi, että joissakin lauluissa oli väärästä uskonnosta peräisin olevan ajattelun vaikutusta. Lisäksi tarvittiin hyvän uutisen saarnaamiseen kannustavia Valtakunnan lauluja julkisen julistamisen astuessa enemmän etualalle. – Matteus 24:14; Heprealaisille 13:15.

Vuonna 1944 saatiin Valtakunnan palveluksen laulukirja, jossa oli 62 laulua. Sitten pari vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 1966 (suom. 1969), julkaistiin kirja Laulakaa ja soittakaa sydämessänne. Se sisälsi 119 Valtakunnan laulua, jotka käsittivät kristillisen elämän ja palvonnan kaikki puolet, myös toisille todistamisen ja Jehova Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen ylistämisen.

Jälleen kului lähes kaksi vuosikymmentä, joiden aikana totuuden valo edelleen kirkastui. (Sananlaskut 4:18) Nähtiin tarpeelliseksi valmistaa taas uusi laulukirja. Niinpä äskettäin, vuonna 1984 (suom. 1986), saimme uuden laulukirjan, jonka nimi on Laulakaa ylistystä Jehovalle. Siinä on 225 Valtakunnan laulua, joiden sanat ja melodiat ovat kaikki eri puolilta maailmaa kotoisin olevien Jehovan vihkiytyneitten palvelijoiden käsialaa.

Osallistu teokraattiseen laulamiseen täysin määrin

Tuoreimman laulukirjamme takakannen sisäaukeamalla oleva kuva kannustaa meitä osallistumaan täysin määrin teokraattiseen laulamiseen kristillisissä kokouksissa. Kuvassa näkyvät opetetut temppelilaulajat selvästikin korottavat sydämestään äänensä Jumalalle esitettyyn lauluun. – 1. Aikakirja 25:7.

Me voimme laulaa samalla tavoin kristillisissä kokouksissamme: avata suumme kunnolla ja laulaa sydämestämme. Me kaikki emme kuitenkaan tee niin. Ehkäpä ylpeys saa meidät jäämään paitsi siitä ilosta, joka tulee siitä, että laulaa Jehovalle tuntematta häpeää, onpa lauluäänemme millainen tahansa. Saatamme olla liian huolissamme siitä, millaisen vaikutuksen teemme lähellämme seisoviin. Mooseksella oli samantapainen ongelma – ei laulamisen vaan puhumisen suhteen. Jehovan hänelle antama vastaus saattaa auttaa meitä, jos olemme taipuvaisia olemaan laulamatta huonon laulutaidon vuoksi. Jehova kysyi Moosekselta: ”Kuka on antanut ihmiselle – – suun? Enkö minä, Herra?” (2. Mooseksen kirja 4:11) Jehova kuuntelee varmasti mielellään meitä, kun käytämme sitä taitoa, jonka hän on meille antanut, hänen ylistämiseensä ääneen laululla!

Ajattele myös, miten Paavali ja Silas lauloivat kuuluvalla äänellä ollessaan vankilassa. He eivät tunteneet häpeää, eikä heillä ollut edes orkesterisäestystä tuekseen sen enempää kuin laulukirjaakaan, josta seurata. Kuvittelehan tuo tilanne: ”Mutta keskiyön vaiheilla Paavali ja Silas rukoilivat ja ylistivät Jumalaa lauluin; niin, vangit kuuntelivat heitä.” (Apostolien teot 16:25) Lauloivatko he sen vuoksi, että joko Paavalilla tai Silaalla oli valmennettu lauluääni? Ei välttämättä. Mutta se ei ollutkaan heidän pääasiallinen huolenaiheensa. He lauloivat kuuluvalla äänellä ja koko sydämestään! Mikä on meidän pääasiallinen huolenaiheemme laulaessamme ylistyslauluja?

Me kaikki voimme edistyä

Muusikko Daavidin neuvo on tässä yhteydessä sopiva: ”Tehkää parhaanne soittaen kielillä ilohuudoin.” (Psalmi 33:3, UM) Juuri tätä Jehova odottaa kaikilta palvelijoiltaan – ei enempää eikä vähempää kuin että ’teemme parhaamme’. Jos teemme juuri niin, voimme odottaa Jehovan siunaavan ponnistelumme, ja iloksemme – ja joskus yllätykseksemmekin – alamme todennäköisesti edistyä laulamisessa.a

Seuraavassa on joitakin käytännöllisiä ehdotuksia, jotka voivat auttaa sinua parantamaan laulamisesi laatua: Yritä kuunnella usein uudempia Valtakunnan melodioita käyttäen äänitettyjä musiikkikasetteja tai äänilevyjä, milloin se vain on mahdollista. Jotkut ovat havainneet hyödylliseksi ja myös miellyttäväksi laulaa lauluja kotona tai pienissä yhteenkokoontumisissa toisten uskovien kanssa. Seurakunnankokouksissa on tärkeää, että laulujen säestys soitetaan tarpeeksi kovaa, niin että kaikki kuulevat sen. Näin melodiaa on helpompi seurata ja laulajat tuntevat itsensä luottavaisemmiksi. Sen, joka ilmoittaa laulun numeron, pitäisi sanoa myös sen teema ja ehkä mainita sen sopivuudesta kokouksen aineistoon eikä siis vain pelkkää numeroa.

Vanhemmat, kannustatteko lapsianne laulamaan Valtakunnan lauluja innokkaasti ja sydämestään? Perheet, jotka ovat kannustaneet nuoriaan laulamaan sydämestään ja kiinnittämään huomiota sanoihin, ovat monesti havainneet tämän edistävän nuorten hengellistä kasvua.

Monia hyötyjä

Kokosydämisestä kuuluvalla äänellä laulamisesta on monia hyötyjä. Osallistumme siten voimakkaammin julkiseen palvontaan. Lähellämme seisovat saavat rohkeutta laulaa kuuluvammin, kun he kuulevat meidän laulavan ujostelematta. Myös koko seurakunta hyötyy, sillä kun jotkut laulavat kuuluvasti, toisetkin korottavat ääntään!

Lisäksi kuuluvalla äänellä laulaminen antaa hyvän todistuksen niille, jotka tulevat kokoukseen ensimmäistä kertaa. Reipas laulamisemme tekee vaikutuksen valtakunnansalimme ohi kulkeviin samoin kuin lähellä asuviin naapureihin, aivan kuten Paavalin ja Silaan laulaminen teki vaikutuksen toisiin vankeihin. On jopa käynyt niin, että jotkut lauluamme kuunnelleet ovat halunneet perehtyä syvemmin totuuteen.

Tärkeintä on kuitenkin se, että kun laulamme paremmin, tuotamme enemmän ylistystä Jehovalle, musiikin ja laulun Luojalle, Hänelle, joka ansaitsee tulla ylistetyksi lauluin enemmän kuin kukaan muu.

[Alaviitteet]