Gileadin 84. kurssi täyttää odotukset!
SANANLASKUJEN 10:28 sanoo: ”Vanhurskasten odotus koituu iloksi.” Niin kävi maaliskuun 6. päivänä 1988. Kaikille havainnoitsijoille oli ilmeistä, että Jehovan todistajien Jersey Cityn konventtisaliin kokoontuneet 4 360 henkeä odottivat paljon.
Se että käytännöllisesti katsoen koko Brooklynin ja Vartiotornin maatilojen Beetel-perhe sai olla yhdessä sellaisissa kauniissa puitteissa, oli jo sinänsä suuren ilon ja innostuksen aihe! Läsnäolijat odottivat kuitenkin enemmän kuin suurta perhetapahtumaa. Heidän mielessään oli ennen muuta se, minkä he tiesivät olevan merkkitapaus: Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 84. kurssin päättäjäiset.
Gilead-koulu, joka sijaitsee nykyään Jehovan todistajien maailmankeskuksessa Brooklynissa New Yorkissa, perustettiin vuonna 1943 edistämään Jumalan määräämää työtä ’tehdä opetuslapsia’. (Matteus 28:19, 20) Viisi kuukautta kestäneen raamatullista opetusta sisältävän kurssin jälkeen Gilead-koulun käyneet lähetetään, ei hyväpalkkaiseen työhön, vaan maailmanlaajuiselle kentälle lähetystyöntekijöiksi. (Matteus 13:38) On siksi ymmärrettävää, että jokaisella, jolla on ollut etu käydä Gilead, on suuria odotuksia. – Vrt. Luukas 12:48.
Päättäjäisohjelma kohdisti voimakkaasti huomion näihin odotuksiin. George Gangas, hallintoelimen jäsen, aloitti kokouksen palavalla rukouksella. Puheenjohtajana tuona päivänä toimi C. W. Barber, joka kuuluu myös hallintoelimeen. ’Me olemme mukana historian suurimmassa opetusohjelmassa’, sanoi Barber. Lainaten Jesajan 6. lukua hän selitti, että meidän täytyy usein saarnata vihamielisissä olosuhteissa. Ja kuten Jesajan aikana, ehkä vain kuvaannollinen ”kymmenes osa” eli ”jäännös” osoittaa vastakaikua sanomallemme. (Jesaja 6:13; vrt. Roomalaisille 9:27.) Silti meidän ei tulisi koskaan ajatella, että ponnistelemme saarnaamisessa turhaan!
Nämä kannustavat huomautukset antoivat esimakua siitä, mitä oli tulossa seuraavaksi: lyhyiden mutta voimakkaiden puheiden sarja, joka oli kohdistettu Gileadista valmistuneille. Painokomiteaan kuuluva Calvin Chyke aloitti esittämällä kysymyksen: ’Osoittaudutteko te siunaukseksi toisille?’ He olivat saaneet monia siunauksia Gilead-koulussa. Nyt heidän täytyy jakaa siunauksia, antaa ’hengellisiä lahjoja’ toisille. (Roomalaisille 1:11, 12) Silloinkin kun syntyy koettelevia tilanteita, esimerkiksi rahapulan takia, lähetystyöntekijöiden täytyy jatkuvasti ’harjoittaa hengellistä antamista’. (Luukas 6:38) Silloin Psalmin 84:7:n (UM) sanat täyttyvät heissä: ”Opettaja verhoutuu myös siunauksiin.”
David Olson, joka kuuluu palvelusosastokomiteaan, muistutti seuraavaksi lähetystyöntekijöitä maailmanlaajuisesta veljeydestämme. Viiden kuukauden ajan he olivat nauttineet luokkatovereidensa rakkaudesta ja tuesta – vain hajaantuakseen nyt ympäri maapalloa. Olson vakuutti heille, että he tulisivat nauttimaan Markuksen 10:29, 30:n täyttymyksestä, joka lupaa heille uusia ystäviä ja ’perheitä’.
Hallintoelimeen kuuluva Daniel Sydlik tähdensi oppilaiden tarvetta ’kehittää suuria odotuksia’. Jehova on luonut meidät sellaisiksi, että meillä on odotuksia, toiveita ja unelmia. Eikö sitten lähetystyöntekijöillä tulisi olla suuria odotteita itselleen? ’Asettakaa itsellenne jokin tavoite, vaatikaa itseltänne!’ kehotti Sydlik. ’Opetelkaa hallitsemaan määrämaanne kieli. Lukekaa jokainen Vartiotorni- ja Herätkää!-lehden numero äidinkielellänne säilyttääksenne hengellisyytenne.’ Sydlik jatkoi: ’Kun opetatte toisia, odottakaa heiltäkin paljon. Tehkää heille selväksi, että heidän odotetaan olevan läsnä kokouksissa ja valmistautuvan tutkisteluihin etukäteen.’
Seuraavat puhujat jatkoivat samaa linjaa. Lyman Swingle, joka myös kuuluu hallintoelimeen, muistutti oppilaita: ’Jeesus Kristus lähettää teidät. Hänet itsensäkin lähetettiin vieraalle alueelle tänne maan päälle.’ Jeesuksen tavoin lähetystyöntekijöiden tulisi suhtautua tehtäväänsä vakavasti. He eivät kuitenkaan saa suhtautua itseensä liian vakavasti. ’Säilyttäkää kyky nauraa itsellenne, kun teette jotakin tyhmää’, sanoi Swingle. ’Saarnaajan 3:4 muistuttaa meitä, että on ”aika nauraa”.’
Koulun kahdella varsinaisella opettajalla oli nyt tilaisuus antaa oppilailleen joitakin loppukehotuksia. Jack Redfordin teema oli ’Älä koskaan unohda lähetystehtävääsi!’ Kristikunnan papisto on menettänyt lähetyshenkensä monien sekaannuttua maailmalliseen politiikkaan. Jeesus Kristus suoritti kuitenkin tehtävänsä saarnata eikä se, mitä Saatanan maailmalla oli tarjottavana, saanut häntä koskaan sivuun tuosta tehtävästä. Lähetystyöntekijöiden täytyy siksi aina muistaa, miksi heidät on lähetetty – ruokkimaan hengellistä nälkää näkevää ihmiskuntaa. (Vrt. Matteus 9:36.) Heidän täytyy siksi varoa sellaisia ansoja kuin materialismia ja moraalittomuutta. Keskittymällä saarnaamistehtäväänsä he voivat odottaa nauttivansa monista hyvistä kokemuksista lähetysalueellaan!
Sen jälkeen oli vuorossa U. V. Glass, ja hän esitti kuvauksen lasillisesta vettä ja helminauhasta. Monissa maissa veden puhtaus on kyseenalaista. Yhtä epäilyttävää voi olla helminauhan aitous. ’Miten on teidän uskottavuutenne laita?’ kysyi Glass. ’Uskottavuuden puutetta on kutsuttu ”suhteiden hiljaiseksi tuhoajaksi”.’ Miten oppilaat voivat säilyttää uskottavuutensa? Glass sanoi: ’Puhukaa totta värittämättä tai muokkaamatta totuutta. Nuhteettomuus on uskottavuuden perustus.’ – Efesolaisille 4:25.
Aamun kohokohta oli Vartiotorni-seuran 94-vuotiaan presidentin F. W. Franzin pitämä loppupuhe. Yhä lujalla ja voimakkaalla äänellä Franz loi silmäyksen Gileadin historiaan. Toisen maailmansodan aikana hallintoelin ymmärsi, että ’toinen maailmansota ei johtaisi Harmagedoniin. Se loppuisi ja sitä seuraisi rauhan kausi.’ Gilead perustettiin, jotta tästä välissä olevasta ajanjaksosta saataisiin täysi hyöty – ja se on ollut täydessä toiminnassa siitä lähtien! ’Me elämme mitä suotuisimpia aikoja!’ huudahti Seuran presidentti. Kuulijat ilmaisivat myrskyisin suosionosoituksin arvostuksensa tämän Jehovan pitkäaikaisen palvelijan esittämää kannustusta kohtaan!
Nyt esirippu avataan, ja se paljastaa lavalla istuvat 84:nnen Gilead-kurssin 24 oppilasta. Vaikka heidän keski-ikänsä on vain 31,6 vuotta, he eivät todellakaan ole mitään aloittelijoita saarnaamisessa. Ovathan he olleet kokoaikaisessa evankeliuminpalveluksessa keskimäärin 11,3 vuotta! He muodostavat myös melko kansainvälisen joukon, sillä he ovat kotoisin Alankomaista, Australiasta, Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Yhdysvalloista. A. D. Schroederin, joka on yksi Gileadin ensimmäisistä opettajista, auttaessa C. W. Barber ojensi heille heidän diplominsa. Kuulijoita sykähdytti kuulla, että Gileadin käyneet lähetettäisiin yhdeksään maahan: Filippiineille, Sierra Leoneen, Länsi-Samoaan, Taiwaniin, Papua-Uuteen-Guineaan, Boliviaan, Guamiin ja Kolumbiaan! Sen jälkeen yksi oppilaista luki kurssin puolesta erinomaisen arvostusta ilmaisevan kirjeen.
Lyhyen lounastauon jälkeen kuulijat kokoontuivat jälleen yhteen lyhennettyyn Vartiotornin tutkisteluun, jota johti Beetel-komiteaan kuuluva Robert Wallen. Kun tutkistelu oli pidetty, valot himmenivät. Ohjelman puheenjohtaja kehotti kuulijoita: ’Rentoutukaa ja nauttikaa oppilaiden teille antamasta lahjasta, 84. kurssin oppilaiden ohjelmasta, jonka teema on: ”Palveluksemme pitäminen kunniassa.”’
Laulujen, kokemusten ja pienten näytösten avulla oppilaat esittivät katsauksen oppilaan ja lähetystyöntekijän elämään. Näytettiin esimerkiksi, miten New Yorkin kaupungin vaihtelevaa saarnaamisaluetta käytetään lähetystyöntekijöiden valmennuskenttänä. Yksi Gileadin oppilaiden todellisiin kokemuksiin perustuva humoristinen esitys osoitti, miten oppilaat oppivat antamaan tehokasta satunnaista todistusta kaupungin maanalaisessa. Hauskalla, mutta aidolla tavalla esitettiin myös tilanteita, joissa lähetystyöntekijöiden on usein vaikea sopeutua vieraaseen kulttuuriin ja tapoihin.
Eräs valmistuneista lähetystyöntekijöistä teki hyvän yhteenvedon ohjelmasta sanoen: ’Mikä olisi parempi tapa pitää palveluksemme kunniassa kuin auttaa toisia panemaan täysi luottamuksensa Jumalan sanaan?’ Epäilemättä kaikki läsnäolijat saatiin ajattelemaan sitä, miten he voivat osallistua enemmän saarnaamistyöhön. Ohjelman päätteeksi oppilaat esittivät nykypäivään sijoitetun näytelmän, joka tähdensi tarvetta alistua Jumalan alaisuuteen. Merkkitapahtuma päättyi sitten hallintoelimeen kuuluvan J. E. Barrin arvostavaan rukoukseen.
Epäilemättä Gileadin päättäjäisohjelma täytti odotukset. Miten on sitten kurssin jäsenten itsensä laita? Olemme varmoja siitä, että kuten aikaisemmatkin ryhmät, tämäkin Gileadin käyneiden lähetystyöntekijöiden uusin ryhmä tekee enemmänkin kuin mitä Jehova heiltä odottaa. Hän vaatii, että he pitävät palveluksensa kunniassa uusissa tehtävissään!
[Kuva s. 24]
Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 84. kurssilta valmistuneet
Rivit alla olevassa luettelossa on numeroitu edestä alkaen, ja nimet on lueteltu kussakin rivissä vasemmalta oikealle.
1) Norberg, C.; Holmes, T.; Holland, J.; Vehlen, B.; Rector, D.; Thomas, K. 2) Rajalehto, T.; Rajalehto, C.; Hoefnagels, J.; Moonen, A.; Summers, C.; Wahl, H. 3) Holland, J.; Holmes, F.; Hoefnagels, H.; Koivula, V.; Moonen, M.; Thomas, B. 4) Wahl, M.; Rector, W.; Summers, G.; Keighley, P.; Vehlen, P.; Norberg, O.