Syytös Suurta Babylonia vastaan

KAUTTA maailman vuosina 1988-1989 pidettyjen konventtien sarjassa miljoonat Jehovan todistajat kannattivat päätöstä, joka ilmaisi heidän tuntevan inhoa Suuren Babylonin, väärän uskonnon maailmanmahdin – jota erityisesti kristikunta edustaa – menettelyä kohtaan. Jotkut vilpittömät ihmiset saattavat kysyä: ’Eikö se ole liian voimakas kannanotto?’ Ei suinkaan! Nähdessämme, miten muinaisen Israelin profeetat rohkeasti tuomitsivat aikansa epäjumalanpalveluksen ja miten voimakasta kieltä Jeesus käytti paljastaessaan oman aikansa uskonnollisen ulkokultaisuuden, me Jehovan todistajat uskomme, että tämä kannanotto on täysin oikeutettu. Jumala jopa käskee tekemään niin. – Jesaja 24:1–6; Jeremia 7:16–20; Matteus 23:9–13, 27, 28, 37–39.

Millä perusteella me sitten inhoamme Suuren Babylonin menettelytapaa? Mitä historiallisia todisteita meillä on siitä, että uskonto ei ole kunnioittanut kaikkeuden tosi Suvereenia Herraa, Jehovaa?

Nykyajan Babylon halveksii Jumalan nimeä

Kaikkeuden Suvereeni Herra ei ole nimetön. Raamatussa hän on ilmaissut itsensä noin 7 000 kertaa Jehovaksi. Hän pitää nimeään erittäin tärkeänä. Kolmas kymmenestä käskystä sanoo: ”Et saa käyttää Jehovan, sinun Jumalasi, nimeä arvottomalla tavalla, sillä Jehova ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää hänen nimeään arvottomalla tavalla.” Ja Jeesus tähdensi Isänsä nimeä Isä meidän -rukouksessa sanoessaan: ”Olkoon sinun nimesi pyhitetty.” – 2. Mooseksen kirja 20:7, UM; Matteus 6:9.

Kristikunnalla on synkkä maine Jumalan nimen kunnioittamisessa. Jopa englanninkielinen vuodelta 1611 peräisin oleva Kuningas Jaakon käännös käyttää nimeä Jehova sellaisenaan ja eri yhdistelmissä vain seitsemän kertaa.a Suomenkielisessä Kirkkoraamatussa se esiintyy kahdesti alaviitteessä muodossa Jahve.b Jotkut käännökset ovat jättäneet tuon nimen kokonaan pois. Useimmat uskonnot eivät kunnioita sitä. Sen sijaan ne ovat korottaneet ”pyhän” kolminaisuutensa ja joissakin tapauksissa Marian, niin sanotun Jumalan äidin, Raamatun Jumalan yläpuolelle. Jehovan kallisarvoisen nimen on annettu jäädä lähes käyttämättä.c

On kiitettävää, että islamilaiset tunnustavat yhden Jumalan, jota he kutsuvat Allahiksi pyhän kirjansa, Koraanin, mukaisesti. He eivät kuitenkaan käytä hänen nimeään Jehova, joka paljastettiin ensi kerran Raamatussa ainakin 2 000 vuotta ennen kuin Koraani oli olemassa. Hindut palvovat miljoonia jumalia ja jumalattaria, mutta Jehova ei kuulu niiden joukkoon.

Juutalaisuudessa rikotaan silmiinpistävällä tavalla Jumalan nimeä vastaan. Tuhansien vuosien ajan juutalaiset ovat väittäneet olevansa Jumalan nimikkokansa, mutta perinteensä takia he ovat kuitenkin saaneet aikaan sen, että Jumalan oikea nimi on jäänyt kokonaan pois käytöstä.

Sen vuoksi Suvereenin Herran Jehovan todistajina meidän täytyy ilmaista tuntevamme vastenmielisyyttä sitä välinpitämättömyyttä kohtaan, jolla Suuri Babylon kohtelee Jumalan pyhää nimeä.

Miksi me inhoamme babylonilaisia opetuksia

Miljoonia ihmisiä on käytetty häikäilemättömästi hyväksi ja heitä on peloteltu sen babylonilaisen opetuksen perusteella, että ihmisellä on kuolematon sielu. Muinaisajoista saakka väärä uskonto on käyttänyt hyväkseen sitä pelkoa, että sielua voidaan kiduttaa ikuisesti helvetissä kuoleman jälkeen. Hienovaraisempi versio tuosta opetuksesta on se, että sielu voi kärsiä tilapäisesti kiirastulessa. Vilpittömät ihmiset maksavat siitä, että kuolleiden puolesta luetaan messuja, mutta he eivät kuitenkaan koskaan tiedä, milloin he ovat maksaneet tarpeeksi! Nämä Jumalaa pilkkaavat opetukset eivät perustu Raamattuun. – Vrt. Jeremia 7:31.

Raamattu itse asiassa opettaa, että ihminen on elävä, kuolevainen sielu. Aadamia ei tottelemattomuutensa vuoksi tuomittu helvettiin tai kiirastuleen, vaan kuolemaan. Yksinkertaisesti sanottuna: ”Synnin maksama palkka on kuolema.” (Roomalaisille 6:23; 1. Mooseksen kirja 2:7, 17; 3:19) Raamatun kuolleille tarjoama toivo ei perustu kuolemattomaan sieluun, vaan pikemminkin Jumalan lupaukseen ylösnousemuksesta täydelliseen elämään paratiisimaan päälle. – Johannes 5:28, 29; Ilmestys 21:1–4.

”Pyhä” kolminaisuus on vielä yksi babylonilainen opetus. Tämä opetus kolmesta persoonasta yhdessä Jumalassa ei kuulunut milloinkaan muinaisten heprealaisten uskoon. (5. Mooseksen kirja 5:6, 7; 6:4) Jeesus, joka itse oli juutalainen, ei varmastikaan koskaan uskonut eikä opettanut olevansa kaikkivaltias Jumala. Hän ei väittänyt olevansa osa kolmiyhteistä jumaluutta, niin kuin babylonilaisessa opinkappaleessa eli dogmissa opetetaan. – Markus 12:29; 13:32; Johannes 5:19, 30; 14:28; 20:17.

Sen vuoksi me hylkäämme Babylonista lähtöisin olevat, Jumalaa pilkkaavat opetukset, joita maailman väärät uskonnot opettavat. Me palvomme yhtä tosi Jumalaa, Jehovaa, hänen Poikansa välityksellä, joka tuli ”sovitusuhriksi”, ei ainoastaan voideltujen kristittyjen, vaan koko maailman ihmisten syntien puolesta. – 1. Johannes 2:2.

Miksi me hylkäämme Jumalan vastaiset filosofiat

Kristikunnan paavit ja papit surevat ateismin kukoistusta, ja monet käyttävät sitä puolusteluna oikeistolaisen politiikan kannatukselleen. Täytyy kuitenkin kysyä: ketkä suvaitsivat niitä vääryyksiä ja epäoikeudenmukaisuuksia, jotka lietsoivat tätä ateismin nousua erityisesti viime vuosisadalla? Näin tapahtui silmiinpistävällä tavalla kristikunnan alueella. Esimerkiksi Venäjän ortodoksinen kirkko oli yhdistynyt tsaareihin, jotka julmasti sortivat kansaa. Se, että Jumalan edustajina esiintyneillä ei ollut oikeita kristillisiä arvoja, edisti osaltaan olosuhteita, jotka muodostivat kasvualustan ateismille.

Kristikunnan uskonnot ovat omaksuneet myös Jumalaa häpäisevän evoluutio-opin. He lukevat yli miljoonan elämänmuodon monimutkaisuuden ja vaihtelevuuden sokeiden luonnonvoimien ansioksi. Itse asiassa he sanovat, että tämä vaihtelevuus kehittyi suotuisten sattumien sarjan tuloksena. Sellainen filosofia tekee Jumalan tarpeettomaksi ja saa ihmisen tuntemaan, ettei hän ole vastuussa kenellekään. Etiikasta tulee jokaisen oman harkinnan varainen asia. (Psalmi 14:1) Seurauksena on ollut muun muassa se, että nykyään tehdään kymmeniä miljoonia abortteja joka vuosi – maissa, joissa ihmiset väittävät olevansa uskonnollisia!

Me hylkäämme nämä Jumalan vastaiset filosofiat ja tavat. Me palvomme Jehovaa, Häntä, ”joka elää aina ja ikuisesti, joka loi taivaan ja mitä siinä on ja maan ja mitä siinä on ja meren ja mitä siinä on”. – Ilmestys 10:6; 19:6.

Miksi me tunnemme inhoa Suuren Babylonin tuottamaa hedelmää kohtaan

Kristikunta ei ole noudattanut Ilmestyksen 2. ja 3. luvussa seitsemälle seurakunnalle esitettyjä varoitussanomia. Niissä neuvotaan karttamaan lahkolaisuutta, epäjumalanpalvelusta ja haureuden harjoittamista sekä haaleutta ja välinpitämättömyyttä.

Käynti melkein missä tahansa palvontapaikassa paljastaa, että monet uskonnolliset ihmiset ovat korottaneet luomusten palvonnan Luojan palvonnan yläpuolelle. Miten niin? Koska he kunnioittavat kuviaan ja ikonejaan ja palvovat ”pyhimyksiä”, Mariaa ja ristejä. – Vrt. Psalmi 115:2–8; 2. Korinttolaisille 5:7; 1. Johannes 5:21.

Heidän tapauksessaan ovat täyttyneet Paavalin sanat: ”Sillä vaikka he tunsivatkin Jumalan, he eivät kirkastaneet häntä Jumalana – –, he tulivat tyhmiksi ja muuttivat turmeltumattoman Jumalan kunnian turmeltuvan ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelijoiden kuvan kaltaiseksi.” – Roomalaisille 1:21–23.

Miksi me tuomitsemme Babylonin moraalittomuuden

Viimeksi kuluneiden 20 vuoden ajan homoseksuaalisuus on hyväksytty tai sitä on suvaittu vaihtoehtoisena elämäntapana. Miljoonat homoseksualistit ovat tulleet esiin ”piiloistaan”, ja he marssivat nyt kaduilla julistaen pöyhkeästi: ”Homot kunniaan!” Miten Jumala suhtautuu heidän homoseksuaalisuuteensa?

Raamatussa sanottiin selvästi noin 3 500 vuotta sitten: ”Älä makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus.” (3. Mooseksen kirja 18:22) Ja lähes 2 000 vuotta sitten Paavali osoitti, etteivät Jumalan mittapuut olleet muuttuneet, kun hän kirjoitti: ”Sen vuoksi Jumala jätti heidät häpeällisten sukupuolisten himojen valtaan, sillä sekä heidän naisensa vaihtoivat luonnollisen käyttönsä luonnonvastaiseen että myös miehet jättivät samoin naisen luonnollisen käytön ja syttyivät kiihkeästi himossaan toisiinsa, miespuoliset miespuolisiin, suorittaen sitä, mikä on rivoa, ja saaden itseensä vastineeksi täyden palkan, joka heidän erheestään oli tuleva.” – Roomalaisille 1:26, 27; 1. Korinttolaisille 6:9, 10; 1. Timoteukselle 1:10.

Kuitenkin niin monet kristikunnan papit harjoittavat homoseksuaalisuutta, että he ovat pystyneet saamaan aikaan voimakkaan homoseksualistisen eturyhmän moniin pääuskontoihin. He vaativat, että heidän elämäntapansa tunnustetaan yleisesti hyväksytyksi ja että heille suodaan papinvirkoja. Hyvä esimerkki tästä on Kanadan suurin protestanttinen kirkkokunta, Kanadan yhdistynyt kirkko, jonka johtajat 24. elokuuta 1988 hyväksyivät ääntenenemmistöllä (205–160) sen, että homoseksualisteja käytetään kirkon palveluksessa.

Miksi me tunnemme inhoa Babylonin hengellistä prostituutiota kohtaan

Ilmestyskirjassa julistetaan tuomioita Babylonin ”maan kuninkaiden”, maailman poliittisten hallitsijoiden, kanssa harjoittamaa haureutta vastaan. Porton kuvataan istuvan ”paljojen vetten päällä”, joilla tarkoitetaan ”kansoja ja ihmisjoukkoja ja kansakuntia ja kieliä”. (Ilmestys 17:1, 2, 15) Säilyttämällä tuttavalliset suhteet poliittisiin hallitsijoihin väärä uskonto on vuosisatojen ajan avoimesti tai peitellysti käyttänyt vaikutusvaltaansa salatakseen totuuden tavalliselta kansalta ja riistääkseen sitä.

Esimerkkeinä tästä valta-asemasta ovat ne konkordaadit eli sopimukset, joita Vatikaani allekirjoitti natsi- ja fasistihallitsijoiden kanssa tällä 1900-luvulla. Niinpä kirkko sai vaikutusvallallaan aikaan sen, että ihmisjoukot alistuivat täysin julmien hallitsijoiden valtaan. Vuonna 1929 Vatikaani teki konkordaatin fasistidiktaattori Benito Mussolinin kanssa. Entä mitä tapahtui seuraavaksi Saksassa? Saksalainen kardinaali Faulhaber auttaa ymmärtämään sitä, mitä paavi ajatteli Hitleristä kertoessaan Pius XI lausuneen seuraavat sanat: ”Olen tyytyväinen; hän on ensimmäinen valtiomies, joka on julkisesti puhunut bolševismia vastaan.” Faulhaber huomautti myöhemmin: ”Matkani Roomaan vahvisti sen, mitä olin saattanut epäillä jo pitkän aikaa. Roomassa kansallissosialismia ja fasismia pidettiin ainoana pelastuskeinona kommunismia ja bolševismia vastaan.”

Saksan katoliset piispat olivat vastustaneet natsifilosofiaa ennen vuotta 1933. Mutta kuten saksalainen kirjailija Klaus Scholder sanoo kirjassaan ”Kirkot ja Kolmas valtakunta”, Vatikaanin Saksan-lähettiläs kardinaali Pacelli käski piispoja tarkistamaan käsitystään kansallissosialismista. Mikä antoi sysäyksen tälle muutokselle? Odote siitä, että Kolmannen valtakunnan ja Vatikaanin välillä solmittaisiin konkordaatti, mikä tehtiinkin 20. heinäkuuta 1933.

Klaus Scholder selostaa: ”Tultuaan valituksi kansanäänestyksellä 12. marraskuuta [1933] Hitler korjasi Kolmannen valtakunnan konkordaatin tuottamia hedelmiä saamalla hämmästyttävän paljon puoltavia ääniä ennen kaikkea juuri valitsijakunnan pääosaltaan katolisista piireistä.”

Vaikka jotkut protestanttijohtajat ilmaisivat vastustavansa natsien valtaanpääsyä vuonna 1933, heidän äänensä hukkuivat pian kansallismielisyyden joukkohälinään. Scholder selittää: ”Protestanttisessa kirkossa oltiin selvästi yhä valmiimpia hylkäämään menneisyydessä ilmaistu varovaisuus ja tempautumaan nyt viimeinkin mukaan kansallismieliseen intoon. – – Ensimmäistä kertaa ilmestyi kirkon virallisia lausuntoja, joissa kannatettiin uutta Kolmatta valtakuntaa varauksetta.” Itse asiassa protestantismi antautui kannattamaan täysin natsien kansallisuusaatetta ja ryhtyi sen palvelijattareksi juuri niin kuin katolinen kirkkokin oli tehnyt.

Historialliset muistiinmerkinnät satojen vuosien ajalta osoittavat, että väärä uskonto on seurustellut mahtavien hallitsevien eliittiryhmien kanssa ja pönkittänyt niiden vaikutusvaltaa tavallisen kansan vahingoksi. Maailman uskonnolliset johtajat eivät ole heijastaneet ’Kristuksen mielenasennetta’, kun ne ovat ahneesti tavoitelleet valtaa, omaisuutta ja rikkautta. Jehovan todistajina me tunnemme inhoa sellaista hengellistä prostituutiota kohtaan. – Johannes 17:16; Roomalaisille 15:5; Ilmestys 18:3.

Miksi me inhoamme Babylonin verivelkaa

Ilmestyskirjassa Suurta Babylonia syytetään valtavasta verivelasta: ”Ja minä näin naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajien verestä. Niin, hänestä on löydetty profeettojen ja pyhien ja kaikkien niiden veri, jotka on tapettu maan päällä.” – Ilmestys 17:6; 18:24.

Väärän uskonnon historia on vihan ja verenvuodatuksen historiaa, ja kristikunta on siinä kaikkein verivelkaisin. Kaksi maailmansotaa alkoivat niin kutsuttujen kristittyjen kansojen alueella. ”Kristityt” poliittiset johtajat turvautuivat aseisiin vuonna 1914 ja 1939, ja kaikkien taistelevien kansojen papit antoivat siunauksensa. Kirjassa The Columbia History of the World sanotaan ensimmäisestä maailmansodasta: ”Totuus menetti arvonsa samoin kuin elämäkin, ja tuskin kukaan korotti ääntään vastalauseeksi. Jumalan sanan suojelijat johtivat sotakuoroa. Totaalinen sota alkoi merkitä totaalista vihaa.” (Kursivointi meidän.) Kenttäpapit kannustivat sotilaitaan eteenpäin isänmaallista kiihkoa tuntien samalla kun kummallakin puolella taistelevat nuoret joutuivat tykinruoaksi. Samassa historiankirjassa sanotaan: ”Ihmisten mielien järjestelmällinen myrkyttäminen kansallismielisyyden vimmalla – – oli lisäksi rauhanpyrkimysten esteenä.”

Kautta maailman väärä uskonto synnyttää yhä vihaa, kun taistelut raivoavat juutalaisten ja muslimien, hindujen ja sikhien, katolilaisten ja protestanttien, muslimien ja hindujen sekä buddhalaisten ja hindujen välillä. Väärä uskonto tosiaankin edistää yhä niitä verilöylyjä, joiden osaksi ’kaikki ne, jotka on tapettu maan päällä’, ovat joutuneet. – Ilmestys 18:24.

Kaiken edellä esitetyn todistusaineiston perusteella Jehovan todistajat uskovat, että vuoden 1988 konventeissa esitetty päätös on asiaankuuluva ja ajankohtainen. Aivan oikein me tuomitsemme väärän uskonnon verivelkaiseksi portoksi, Suureksi Babyloniksi. Me julistamme maailmalle ainoaa oikeaa tietä rauhaan ja tosi palvontaan – kaikkeuden Suvereenin Herran, Jehova Jumalan, puoleen kääntymistä Sen kautta, jonka hän lähetti maan päälle, Kristuksen eli Messiaan, Jeesuksen. Tämä merkitsee sen hyväksymistä, että Jumalan valtakunta on se vanhurskas, ikuinen hallitus, joka yksin voi täyttää ihmiskunnan tarpeet. Ja se merkitsee myös sitä, että nyt on aika totella käskyä: ”Lähtekää siitä [Suuresta Babylonista] ulos, minun kansani, ellette tahdo osallistua hänen kanssaan hänen synteihinsä ja ellette tahdo saada osaa hänen vitsauksistaan.” – Ilmestys 18:4; Daniel 2:44; Johannes 17:3.

[Alaviitteet]