Mitä kymmenen käskyä merkitsevät sinulle?
KOLMANNESSA kuussa Egyptistä vapautumisensa jälkeen vuonna 1513 eaa. israelilaiset leiriytyivät Siinainvuoren edustalle erämaahan. Jehovan kehotuksesta profeetta Mooses nousi vuorelle kuuntelemaan, kuinka Jumala lupasi, että Hän tekisi Israelin kansasta ’omaisuutensa ennen kaikkia muita kansoja’. Sitten Mooses välitti kansan vanhinten välityksellä tämän edelleen kansalle. ”Niin koko kansa vastasi yhtenä miehenä ja sanoi: ’Kaiken, mitä Herra [”Jehova”, UM] on puhunut, me teemme.’” – 2. Mooseksen kirja 19:1–8.
Sen jälkeen Jumala ilmoitti selvästi kymmenen käskyä Moosekselle esittäen näiden lakien aluksi seuraavan huomautuksen: ”Minä olen Herra [”Jehova”, UM], sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.” (2. Mooseksen kirja 20:2) Tämä dekalogi oli israelilaisia varten, joita kiellettiin ensimmäisessä käskyssä: ”Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.” – 2. Mooseksen kirja 20:3.
Seuraavaksi Jehova antoi Moosekselle ohjeita ja määräyksiä muista Israelille tarkoitetuista jumalallisista käskyistä. (2. Mooseksen kirja 20:4–23:19) Yhteensä näitä lakeja oli noin 600. Ja miten sävähdyttävää olikaan ymmärtää, että Jumalan enkeli kulki kansan edellä valmistaakseen tietä Luvattuun maahan! (2. Mooseksen kirja 23:20–22) Jehova julisti: ”Minä teen kaiken sinun kansasi nähden ihmeellisiä tekoja, joiden kaltaisia ei ole tehty yhdessäkään maassa, ei minkään kansan keskuudessa. Niin koko kansa, jonka keskellä sinä olet, on näkevä Herran teot, sillä peljättävä on se, mitä minä sinulle teen.” Mitä Jumala puolestaan vaati kansaltaan? ”Noudata, mitä minä tänä päivänä käsken sinun noudattaa.” Tottelevaisuus kaikkia Jehovan lakeja ja sääntöjä kohtaan oli tosiaan pakollista. – 2. Mooseksen kirja 34:10, 11.
Mitä nuo kymmenen määräystä merkitsivät israelilaisille
Seurauksena Egyptin orjuudesta tapahtuneesta pakomatkasta, jota Jumala suojeli, israelilaiset tulivat tuntemaan Jumalan nimen uudella tavalla. Jehovasta oli tullut heidän Vapauttajansa. (2. Mooseksen kirja 6:2, 3) Kolmannella käskyllä oli heille siis erityismerkitys, kun heitä täten kiellettiin käyttämästä Jumalan nimeä arvottomalla tavalla. – 2. Mooseksen kirja 20:7.
Entä mitä on sanottava neljännestä käskystä, joka liittyy lepopäivään? Tämä käsky tähdensi kunnioitusta pyhiä asioita kohtaan, kuten Jehova oli aiemmin osoittanut, kun hän pani alulle ”sapatin vieton” (UM) mannan keräämisen yhteydessä. (2. Mooseksen kirja 16:22–26) Koska jotkut israelilaiset eivät totelleet heti paikalla, Jehova muistutti heitä selvästi, että hän oli antanut heille tuon käskyn. ”’Katsokaa, Herra on antanut teille sapatin.’ – – Ja kansa lepäsi seitsemäntenä päivänä.” (2. Mooseksen kirja 16:29, 30) Myöhemmin Jehova osoitti, kuinka ehdoton tämä järjestely oli, kun hän sanoi: ”Se on oleva ikuinen merkki minun ja israelilaisten välillä.” – 2. Mooseksen kirja 31:17.
Tarkastellaanpa sitten ainutlaatuista kymmenettä käskyä, joka kielsi himoitsemisen. Tätä lakia ei kukaan ihminen voisi saattaa voimaan. Jokainen israelilainen oli vastuussa Jumalalleen, Jehovalle, joka tutki yksilön sydämen saadakseen selville tämän vaikuttimet. – 2. Mooseksen kirja 20:17; 1. Samuelin kirja 16:7; Jeremia 17:10.
Tarkistettu näkemys
Jeesus Kristus, joka syntyi Israelin kansan jäseneksi, sanoi opetuslapsilleen: ”Älkää luulko, että olen tullut hävittämään Lakia tai Profeettoja. En ole tullut hävittämään, vaan täyttämään.” (Matteus 5:17) Apostoli Paavali kirjoitti heprealaiskristityille: ”Laissa on tulevan hyvän varjo mutta ei itse asiain todellista olemusta.” (Heprealaisille 10:1) Jos olisit ollut kristillisyyteen kääntynyt heprealainen, miten olisit ymmärtänyt nämä lausunnot? Jotkut varhaiskristillisen seurakunnan jäsenet uskoivat, että ne kaikki sadat lait, jotka Jumala antoi Mooseksen välityksellä – kymmenen käskyä mukaan lukien – soveltuivat yhä. Mutta oliko se oikea näkökanta?
Harkitaanpa seuraavia sanoja, jotka Paavali osoitti Galatian provinssissa asuneille kristityiksi tulleille juutalaisille: ”Me, jotka olemme luonnostamme juutalaisia emmekä kansojen syntisiä ja jotka tiedämme, että ihmistä ei julisteta vanhurskaaksi lain teoista, vaan ainoastaan Kristukseen Jeesukseen kohdistuvan uskon välityksellä, mekin olemme panneet uskomme Kristukseen Jeesukseen, jotta meidät julistettaisiin vanhurskaiksi Kristukseen kohdistuvasta uskosta eikä lain teoista, koska lain teoista ei mitään lihaa julisteta vanhurskaaksi.” (Galatalaisille 2:15, 16) Vanhurskaan aseman saaminen Jumalan edessä ei tosiaankaan riippunut Mooseksen lain täydellisestä tottelemisesta, sillä inhimillisen epätäydellisyyden tilassa se oli mahdotonta. Paavali lisäsi: ”Kaikki lain tekoihin luottavat ovat näet kirouksen alaisia, sillä on kirjoitettu: ’Kirottu on jokainen, joka ei pysy kaikissa Lain kirjakääröön kirjoitetuissa teoissa tehdäkseen ne.’ – – Kristus osti meidät vapaiksi Lain kirouksesta tulemalla kiroukseksi meidän sijastamme.” – Galatalaisille 3:10–13.
Jos Jeesuksen juutalaiset seuraajat eivät olleet enää Lain kirouksen alaisia, niin olivatko ketkään kristityt velvollisia noudattamaan kaikkia Israelille annettuja käskyjä? Paavali kirjoitti kolossalaisille: ”[Jumala] antoi huomaavaisesti anteeksi meille kaikki hairahduksemme ja pyyhki pois meitä vastaan olleen käsin kirjoitetun asiakirjan, joka sisälsi säädöksiä ja joka oli meitä vastustamassa, ja Hän on ottanut sen pois tieltä naulitsemalla sen [Kristuksen] kidutuspaaluun.” (Kolossalaisille 2:13, 14) Monien varhaiskristittyjen täytyi epäilemättä oikaista ajatteluaan ja myöntää, että heidät oli ”päästetty irti Laista”. (Roomalaisille 7:6) Uskomalla Jeesuksen uhrikuolemaan, joka saattoi Lain päätökseen ja valmisti tien ennustetun ”uuden liiton” voimaan asettamiselle, heillä oli odote saada vanhurskas asema Jehovan edessä. – Jeremia 31:31–34; Roomalaisille 10:4.
Mitä ne merkitsevät meille
Merkitseekö tämä sitä, että kymmenen käskyä, Lain perusosa, ovat menettäneet kaiken merkityksensä kristityille? Ei tosiaankaan! Vaikka kymmenen käskyä eivät laillisesti sidokaan kristittyjä, nämä lait esittävät edelleen järkeviä ohjeita, niin kuin muutkin Mooseksen lain käskyt. Jeesus esimerkiksi sanoi, että kaksi suurinta käskyä ovat ne, joissa edellytetään rakkautta Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan. (3. Mooseksen kirja 19:18; 5. Mooseksen kirja 6:5; Matteus 22:37–40) Neuvoessaan Rooman kristittyjä Paavali lainasi kuudetta, seitsemättä, kahdeksatta ja kymmenettä käskyä ja lisäsi: ”Ja mikä tahansa muu käsky on tiivistettynä tässä sanassa: ’Sinun tulee rakastaa lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’” – Roomalaisille 13:8, 9.
Mikä tarkoitus kymmenellä käskyllä sitten nykyään on Jumalan henkeytettyyn sanaan kuuluvina? Ne paljastavat Jehovan näkökannan asioista. (2. Timoteukselle 3:16, 17) Tarkastellaanpa sitä, miten ne tekevät tämän.
Ensimmäiset neljä käskyä tähdentävät vastuitamme Jehovaa kohtaan. (Ensimmäinen) Hän on yhä yksinomaista antaumusta vaativa Jumala. (Matteus 4:10) (Toinen) Kenenkään hänen palvojansa ei tule käyttää jumalankuvia. (1. Johannes 5:21) (Kolmas) Meidän pitäisi käyttää Jumalan nimeä oikealla ja arvokkaalla tavalla, ei koskaan epäkunnioittavasti. (Johannes 17:26; Roomalaisille 10:13) (Neljäs) Koko elämämme pitäisi keskittyä pyhiin asioihin. Tämä mahdollistaa sen, että voimme levätä eli ’viettää sapattia’ omavanhurskaasta menettelytavasta. – Heprealaisille 4:9, 10.
(Viides) Lasten tottelevaisuus vanhempiaan kohtaan on edelleen perheykseyden kulmakivi, ja se tuottaa Jehovan siunauksen. Ja miten suurenmoisen toivon tämä ”ensimmäinen käsky, johon liittyy lupaus”, tarjoaakaan! Siihen ei sisälly ainoastaan se, että ”sinulle kävisi hyvin”, vaan myös se, että ”saisit olla kauan aikaa maan päällä”. (Efesolaisille 6:1–3) Kun me nyt elämme tämän nykyisen pahan järjestelmän ”viimeisiä päiviä”, sellainen jumalinen tottelevaisuus tarjoaa nuorille odotteen olla kuolematta koskaan. – 2. Timoteukselle 3:1; Johannes 11:26.
Rakkaus lähimmäistämme kohtaan estää meitä aiheuttamasta hänelle vahinkoa sellaisten pahojen tekojen kuin (kuudes) murhan, (seitsemäs) aviorikoksen, (kahdeksas) varastamisen ja (yhdeksäs) väärien todistusten lausumisen välityksellä. (1. Johannes 3:10–12; Heprealaisille 13:4; Efesolaisille 4:28; Matteus 5:37; Sananlaskut 6:16–19) Entä mitä on sanottava vaikuttimistamme? (Kymmenes) Käsky himoitsemista vastaan muistuttaa meitä siitä, että Jehova vaatii, että aikomuksemme ovat aina rehdit hänen silmissään. – Sananlaskut 21:2.
Miten suuri merkitys kymmenellä käskyllä onkaan meille! Koska ne perustuvat jumalallisiin periaatteisiin, jotka eivät koskaan vanhene, meidän tulisi pitää niitä suuressa arvossa muistuttimina velvollisuudestamme rakastaa Jumalaa ja lähimmäistämme. – Matteus 22:37–39.
[Kuva s. 6]
Jeesuksen kuolema saattoi päätökseen Lain, mukaan lukien kymmenen käskyä, jotka annettiin israelilaisille Siinainvuorella