Todisteita Salomon loistosta
RAAMATUN ajanlaskun mukaan kuningas Salomo hallitsi Israelissa vuodesta 1037 eaa. vuoteen 998 eaa. Professori Yohanan Aharonin kirjassa The Archaeology of the Land of Israel kerrotaan kiinnostavasti, kuinka mullistavalla tavalla israelilaisten kulttuuri kehittyi ”noin vuonna 1000 eaa.”.
Yhtenä esimerkkinä Aharoni mainitsee sen, että jykevät kaupungin muurit oli rakennettu suurista kivistä, jotka oli ”hakattu täsmällisesti yhteen sopiviksi suorakaiteenmuotoisiksi lohkareiksi”. Osa Israelia ympäröivien kansojen kaupunkien muureista oli sitä vastoin ”tehty tiilistä ja puusta”.
Lisäksi suunnilleen Salomon aikoihin uudelleen rakennetut kaupungit todistavat huolellisesta suunnittelusta: talot ovat siisteissä riveissä ja katujen paikat on suunniteltu huolella. Aharoni analysoi raunioista päätellen, että ”neljä Juudassa sijainnutta kaupunkia oli rakennettu saman perussuunnitelman mukaan – – Beerseba, Tell Beit Mirsim, Bet-Semes ja Mispa”. Miten jyrkästi tämä eroaakaan toisesta suuresta sivistyskeskuksesta – varhaisemmasta Mesopotamiassa sijainneesta Urin kaupungista! Sir Leonard Woolley kirjoittikin siitä: ”Kaupunkia ei ollut yritettykään suunnitella – –. Kiveämättömät kadut, joista monet olivat umpikujia – –, muodostivat sokkelon, johon olisi ollut helppo eksyä.”
Aharoni kertoo myös, että taloustarvikkeiden laatu parani Salomon hallituskauden vaiheilla. ”Esinekulttuurissa tapahtunut muutos – – havaitaan paitsi ylellisyysesineissä, myös erityisesti keramiikassa – –. Saviastioiden laatu ja niiden poltossa käytetyt menetelmät paranivat todella merkittävästi – –. Yhtäkkiä ilmaantuu laaja valikoima erityyppisiä astioita.”
Salomon hallituskauden maineikkaimpia aikaansaannoksia olivat upea temppeli, palatsi ja hallintorakennukset, jotka sijaitsivat Jerusalemissa. Näiden rakennusten koristelemiseen käytettiin valtavat määrät kultaa. (1. Kuningasten kirja 7:47–51; 10:14–22) Viisi vuotta Salomon kuoleman jälkeen Egyptin farao Sisak tuli ja riisti Jerusalemilta sen aarteet. – 1. Kuningasten kirja 14:25, 26.
Sekä egyptiläiset että palestiinalaiset arkeologiset piirtokirjoitukset vahvistavat sen, että Sisak todella valloitti Israelin. Monet historioitsijat myöntävät itse asiassa, että Sisakin Jerusalemista saama ryöstösaalis elvytti Egyptin heikon talouden, ja näin Sisak pystyi rahoittamaan sen egyptiläisen temppelin valtavan laajennuksen, jonka seinään kirjattiin hänen voittonsa, kuten tämän sivun kuva osoittaa. Sisak kuoli pian tämän jälkeen, ja eräs toinen piirtokirjoitus kertoo, että hänen poikansa lahjoitti noin 200 tonnia kultaa ja hopeaa Egyptin temppeleille. Piirtokirjoitus ei paljasta tämän varallisuuden lähdettä, mutta arkeologi Alan Millard esittää kirjassaan Raamatun aika avautuu, että ”suurin osa rikkauksista olisi ollut peräisin Jerusalemin temppelistä ja palatsista”.
Ei ole mikään ihme, että jopa muuan ateistinen tietolähde tunnustaa Salomon loistoisan hallituskauden olleen todellisuutta. Bolšaja sovetskaja entsiklopedija (Iso neuvostoliittolainen tietosanakirja) kutsuu häntä hakusanan ”Salomo” alla ”Israelin ja Juudan valtakunnan hallitsijaksi”, ja lisää, että hän hallitsi ”valtakunnan huippukautena”.