Miksi kiistakysymyksen ratkaiseminen on kestänyt niin kauan?

NOIN 6 000 vuotta sitten Jumalan suvereenisuus ei ollut kysymyksenalaisena. Saatuaan ihastuttavat luomistyönsä valmiiksi ”Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää”. (1. Mooseksen kirja 1:31) Sitten hän astui pitkään ’levon’ ajanjaksoon; ei tietenkään siksi, että hän olisi ollut fyysisesti väsynyt. Hän lepäsi pikemminkin siten, että hän lakkasi luomasta mitään uutta maan päälle luottaen luomistöitään koskevan hyvän tarkoituksensa täydelliseen onnistumiseen. – 1. Mooseksen kirja 2:1–3; Jesaja 55:11.

Mikä oli tuo tarkoitus? Jehova asetti ensimmäisen ihmisparin Eedenin puutarhaksi kutsuttuun paikkaan. Aluksi tuon miehen ja naisen vastuuna oli huolehtia paratiisikodistaan ja myös siellä olevista monista erilaisista eläimistä. Heidän oli myös määrä synnyttää ja kasvattaa lapsia. Aikanaan, kun heidän perheensä kasvoi, heidän oli määrä ulottaa paratiisi kautta maan totellen Jumalan käskyä ’tehdä maa itselleen alamaiseksi’. Näin maapallo olisi lopulta suurenmoinen koti, jossa onnellinen, yksimielinen perhe palvelisi taivaallista Isäänsä. Tämä oli Jumalan alkuperäinen tarkoitus. – 1. Mooseksen kirja 1:27, 28; 2:8, 15, 20–22.

Olisivatko Aadam ja Eeva loppuun asti mukana tämän suurenmoisen tarkoituksen toteuttamisessa? Se riippui siitä, olisivatko he jatkuvasti yhteistyössä siinä tottelemalla Luojaansa. Heidän tottelevaisuutensa ei ollut määrä olla sokeaa, harkitsematonta. Ensimmäisille vanhemmillemme annettiin tahdonvapaus, sillä Jumala halusi heidän palvelevan häntä arvostavin sydämin. Oikeutetun suvereenisuutensa näkyväksi muistuttimeksi hän järjesti heille yksinkertaisen kokeen. He saattoivat nauttia kaikista muista puutarhassa olleista anneista paitsi yhdestä. Oli yksi hedelmäpuu, josta Jumala sanoi: ”Sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.” – 1. Mooseksen kirja 2:16, 17.

Nämä sanat osoittavat meille, että Aadamia ja Eevaa ei luotu vanhenemaan ja kuolemaan. Kuolema seuraisi vain, jos he eivät tottelisi tätä yksinkertaista käskyä. Jos Aadam ja Eeva olisivat pysyneet uskollisina Jumalalle, he olisivat nykyään yhä elossa maan päällä täydellisten jälkeläisten maailmanlaajuisen perheen vanhempina. – Ks. Psalmissa 37:29 esitettyä periaatetta.

Yksi Jumalan enkeliluomuksista, jota kutsutaan nykyään Saatanaksi, alkoi kuitenkin arvostella Jumalan hallitsemistapaa. Hän kehotti Eevaa syömään kiellettyä hedelmää esittäen petollisesti, että olemalla riippumaton Jumalan suvereenisuudesta Eeva tulisi paremmin toimeen. Saatanan todellinen motiivi oli kuitenkin halu olla tulevan ihmisperheen jumala. – 1. Mooseksen kirja 3:1–5; Matteus 4:8, 9; Johannes 8:44.

Koska Jehova oli antanut ensimmäiselle ihmisparille kaiken, mitä se tarvitsi, Eevan olisi pitänyt kannattaa hänen suvereenisuuttaan ja hylätä Saatanan vilpillinen ehdotus. Surullista kyllä, hän otti askeleen eteenpäin ja rikkoi Jumalan lakia. Myöhemmin Aadam halusi liittyä vaimoonsa tämän epäviisaalla tiellä. Näin tuo itsepäinen pariskunta sekä Saatana kapinoivat Jumalaa vastaan, ja Jumalan suvereenisuutta koskeva kiistakysymys herätettiin. – 1. Mooseksen kirja 3:6.

Tärkeiden kiistakysymysten ratkaiseminen on vaatinut aikaa

Jehova olisi voinut heti paikalla tuhota nuo kolme kapinallista. Mutta se ei olisi ratkaissut lopullisesti heidän kapinansa herättämiä kysymyksiä. Voisiko ihminen hallita itseään menestyksellisesti erossa Jumalasta? Oliko Jumala oikeudenmukainen vaatiessaan alistumista suvereenisuuteensa? Lisäksi ensimmäisen avioparin käytöksen huomioon ottaen tekisikö kukaan ihminen epäitsekästä päätöstä palvella Jumalaa omasta vapaasta tahdostaan – silloinkin kun Saatana koettelisi häntä? (Job 1:7–11; 2:4) Näihin kysymyksiin vastaaminen vaatisi aikaa. Aikaa menisi myös tuon alkuperäisen kapinan vaikutusten pois pyyhkäisemiseen sekä sen Jumalan tarkoituksen toteuttamiseen, että maasta tehdään synnittömän ihmissuvun asuttama paratiisi. Odotamme yhä näiden kysymysten lopullista selvittämistä.

Lakinsa kanssa sopusoinnussa Jumala peruutti Aadamilta ja Eevalta edun elää ikuisesti. He eivät olleet enää arvollisia olemaan mukana täyttämässä hänen suurenmoista tarkoitustaan. Heidän sallittiin kuitenkin ennen kuolemaansa tuottaa ja kasvattaa jälkeläisiä. Aadam ja Eeva eivät tosin voineet enää antaa jälkeläisilleen voimakasta, synnitöntä elämää. (Roomalaisille 5:12) Mutta vaikka seuraavat sukupolvet syntyivätkin epätäydellisinä ja kuolemaan tuomittuina, monilla yksilöillä oli tilaisuus näyttää, miten he asennoituivat tärkeään suvereenisuutta koskevaan kiistakysymykseen.

Kiistakysymyksen ratkaiseminen

Miten Jumala ratkaisee nämä suvereenisuuteensa liittyvät kysymykset? Eräässä mielessä muinoin Eedenissä herätettyihin kysymyksiin on nyt vastattu. Ihmishistorian kuluneet vuosituhannet ovat osoittaneet tuskallisen selvästi, että Saatana valehteli väittäessään Eevan tulevan paremmin toimeen Jumalasta riippumattomana. Jumalasta piittaamaton ihmishallinto on epäonnistunut jatkuvasti. Raamattu sanookin: ”Ihminen vallitsee toista ihmistä hänen onnettomuudekseen.” – Saarnaaja 8:9.

Toisaalta monia hyviä asioita on tullut todistettua sinä pitkänä aikana, joka Aadamin ja Eevan synnistä on kulunut. Monet ihmiset ovat ilmaisseet murtumatonta kiintymystä Jehovan suvereenisuutta kohtaan. Huomattavin esimerkki tästä on ”Ihmisen Poika”, Jeesus Kristus itse. (Matteus 20:18; Heprealaisille 11:1–12:3) Ne, jotka ovat noudattaneet Jumalan lakeja ja tunnustaneet hänen suvereenisuutensa, ovat havainneet, että se on todella paras tie. He ovat saaneet kokea seuraavan sananlaskun totuudellisuuden: ”Jehovan siunaus – – se tekee rikkaaksi, eikä hän lisää siihen mitään tuskaa.” (Sananlaskut 10:22, UM) Lisäksi he ylösnousemusjärjestelyn ansiosta saavat lopulta olla mukana täyttämässä Jumalan suurenmoista tarkoitusta. – Johannes 5:28, 29.

Jehova ei ole unohtanut alkuperäistä tarkoitustaan. Niiden, jotka kieltäytyvät hyväksymästä hänen suvereenisuuttaan, ei sallita olla maan päällä ikuisesti. Raamattu varoittaa, että pian Jumala toimii heitä vastaan. Me voimme lukea: ”Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea – – jumalattomuutta – – vastaan.” (Roomalaisille 1:18) Tämä tuleva Jumalan vihan ilmaus, jota Raamattu kutsuu Harmagedoniksi, osoittaa kiistatta, että hän todella on olemassa. Vain ne, jotka tunnustavat hänen suvereenisuutensa, säilyvät elossa tuosta tapahtumasta. ”Oikeamieliset saavat asua maassa, ja nuhteettomat jäävät siihen jäljelle; mutta jumalattomat hävitetään maasta.” – Sananlaskut 2:21, 22.

Suuri kiistakysymys ja sinä

Nämä tosiasiat huomioon ottaen meidän jokaisen – Aadamin ja Eevan tavoin – täytyy tehdä valinta. Yritämmekö elää Jumalasta riippumattomina? Vai alistummeko hänen suvereenisuuteensa? Muista, että tämä on tärkein edessäsi oleva kysymys nykyään. Näyttävätpä muut kysymykset kenties kuinka tärkeiltä tahansa, ne liittyvät nykyiseen elämääsi. Tämä kysymys liittyy ikuiseen elämään. Tekemäsi ratkaisu vaikuttaa ikuiseen tulevaisuuteesi.

Miten voit osoittaa, että tunnustat Jumalan suvereenisuuden? Tutkimalla ahkerasti hänen Sanaansa Raamattua ja pyrkimällä tottelemaan hänen tahtoaan läheisessä yhteistoiminnassa toisten tosi kristittyjen kanssa. (Sefanja 2:2, 3) Jos toimit näin, sinulla on onnellinen toivo nähdä Jumalan suurenmoisen tarkoituksen täyttyvän. Saat nähdä tämän hämmästyttävän lupauksen toteutuvan: ”Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole – –. Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.” (Psalmi 37:10, 11) Miten loistava lopputulos kaikille niille, jotka alistuvat Jumalan suvereenisuuteen! Tämä on todella voimakas syy tehdä viisas päätös tässä erittäin tärkeässä kysymyksessä!