Tavoittele aina rakkaudellista huomaavaisuutta
”Vanhurskautta ja rakkaudellista huomaavaisuutta tavoitteleva löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.” – SANANLASKUT 21:21, UM.
1. Miksi meidän tulisi odottaa niiden, joita Jumalan henki opastaa, osoittavan huomaavaisuutta?
JEHOVA on huomaavainen ja sääliväinen. Hän on ”armollinen ja suopea Jumala, hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa ja totuudessa”. (2. Mooseksen kirja 34:6, 7, UM) Siksi on ymmärrettävää, että hänen pyhän henkensä hedelmä sisältää rakkauden ja huomaavaisuuden. – Galatalaisille 5:22, 23.
2. Mitä esimerkkejä nyt tarkastelemme?
2 Ne joita Jehovan pyhä henki eli vaikuttava voima opastaa, ilmaisevat sen hedelmää huomaavaisuutta. He osoittavat rakkaudellista huomaavaisuutta suhteissaan toisiin. He tosiaan noudattavat apostoli Paavalin esimerkkiä ja suosittelevat itseään Jumalan palvelijoina ”huomaavaisuudessa” ja muilla tavoin. (2. Korinttolaisille 6:3–10) Heidän huomaavainen, sääliväinen, anteeksi antava henkensä on sopusoinnussa Jehovan persoonallisuuden kanssa: hän on ”yltäkylläinen rakkaudellisessa huomaavaisuudessa” ja hänen Sanansa sisältää monia esimerkkejä huomaavaisuudesta. (Psalmi 86:15, UM; Efesolaisille 4:32) Mitä me voimme oppia joistakin näistä esimerkeistä?
Huomaavaisuus tekee meistä epäitsekkäitä ja vieraanvaraisia
3. Miten Aabraham oli esimerkillinen huomaavaisuuden osoittamisessa, ja millaista kannustusta Paavali antaa tässä yhteydessä?
3 Patriarkka Aabraham (Abram) – ”Jehovan ystävä” ja ”kaikkien niiden isä, jotka – – uskovat” – antoi erinomaisen esimerkin huomaavaisuuden osoittamisesta. (Jaakob 2:23; Roomalaisille 4:11) Hän ja hänen perheensä, hänen veljenpoikansa Loot mukaan luettuna, lähtivät kaldealaisesta Uurin kaupungista ja astuivat Jumalan käskystä Kanaaniin. Vaikka Aabraham oli vanhempi mies ja perheen pää, hän osoitti huomaavaisuutta ja epäitsekkyyttä antaessaan Lootin valita parhaat laidunmaat ja ottaessaan itse sen mitä jäi jäljelle. (1. Mooseksen kirja 13:5–18) Samanlainen huomaavaisuus voi saada meidät antamaan toisille etuja omalla kustannuksellamme. Sellainen epäitsekäs huomaavaisuus on sopusoinnussa apostoli Paavalin neuvon kanssa: ”Älköön kukaan etsikö omaa etuaan, vaan jatkuvasti toisen etua.” Paavali itse ’oli mieliksi kaikille kaikessa eikä etsinyt omaa etuaan, vaan monien, jotta he pelastuisivat’. – 1. Korinttolaisille 10:24, 33.
4. Miten Aabraham ja Saara palkittiin huomaavaisuuden osoittamisesta vieraanvaraisuuden muodossa?
4 Joskus huomaavaisuus ilmenee sydämellisen vieraanvaraisuuden muodossa. Aabraham ja hänen vaimonsa Saara olivat huomaavaisia ja vieraanvaraisia kolmelle muukalaiselle, jotka kulkivat ohitse eräänä päivänä. Aabraham suostutteli vieraat jäämään joksikin aikaa, ja sitten hän ja Saara valmistivat heille kiireesti erinomaisen aterian. Nuo vieraat osoittautuivat Jehovan enkeleiksi, ja yksi heistä välitti lupauksen, että iäkäs ja lapseton Saara saisi pojan. (1. Mooseksen kirja 18:1–15) Millainen palkinto se olikaan huomaavaisesta vieraanvaraisuudesta!
5. Millä tavoin Gaius osoitti huomaavaisuutta, ja miten me voisimme tehdä jotakin samankaltaista?
5 Yksi tapa, jolla kaikki kristityt voivat osoittaa huomaavaisuutta, on vieraanvaraisuus. (Roomalaisille 12:13; 1. Timoteukselle 3:1, 2) Siksi Jehovan palvelijat ilmaisevat huomaavaisesti vieraanvaraisuutta matkavalvojille. Tämä tuo mieleen sen huomaavaisuuden, jota ensimmäisellä vuosisadalla elänyt kristitty Gaius osoitti. Hän teki ”uskollista työtä” ottaessaan vierailevat veljet vieraanvaraisesti vastaan – ja he olivat hänelle ”vieraita”, joita hän ei ennestään tuntenut. (3. Johannes 5–8) Yleensä me tunnemme ne, joita kohtaan osoitamme huomaavaisesti vieraanvaraisuutta. Kenties huomaamme, että hengellinen sisar on alakuloinen. Hänen aviopuolisonsa ei ehkä ole uskova tai on jopa erotettu. Miten hyvä tilaisuus onkaan osoittaa huomaavaisuutta kutsumalla hänet aika ajoin nauttimaan hengellisestä toveruudesta ja ateriasta perheemme kanssa! Vaikka emme ehkä järjestäkään mitään pitoja, niin varmasti perheemme saa iloa osoittaessaan huomaavaisuutta sellaista sisarta kohtaan. (Vrt. Sananlaskut 15:17.) Ja epäilemättä sisar ilmaisee kiitollisuutensa tästä suullisesti tai kirjoittamalla pienen huomaavaisen kiitoskirjeen.
6. Miten Lyydia osoitti huomaavaisuutta, ja miksi on tärkeää ilmaista arvostusta huomaavaisia tekoja kohtaan?
6 Kun hurskas nainen Lyydia oli kastettu, ”hän sanoi hartaasti pyytäen” Paavalille ja hänen tovereilleen: ”Jos olette katsoneet minun olevan uskollinen Jehovalle, niin astukaa talooni ja jääkää.” Luukas lisäsi: ”Ja hän suorastaan pakotti meidät tulemaan.” Epäilemättä Lyydian huomaavaisuutta arvostettiin. (Apostolien teot 16:14, 15, 40) Toisaalta se, ettei arvostusta ilmaista, voi olla hyvin masentavaa. Kerran eräs 80-vuotias sisar, jolla ei ole paljon voimia eikä varoja, näki huomaavaisesti vaivaa valmistaakseen aterian muutamille vieraille. Hän oli hyvin pettynyt erityisesti siksi, että muuan nuorimies ei edes ilmoittanut sisarelle, ettei hän voisi tulla. Eräässä toisessa tilanteessa kaksi sisarta eivät saapuneet aterialle, jonka muuan nuori nainen valmisti erityisesti heitä varten. Tämä nainen sanoi: ”Mieleni oli maassa, sillä kumpikaan heistä ei ollut unohtanut. – – Olisi tuntunut paremmalta kuulla, että he olivat unohtaneet päivällisen, mutta sen sijaan ilmeni, ettei kumpikaan sisarista ollut kyllin huomaavainen tai rakkaudellinen soittaakseen minulle.” Saisiko pyhän hengen hedelmä huomaavaisuus sinut olemaan arvostava ja ajattelevainen vastaavassa tilanteessa?
Huomaavaisuus saa meidät ottamaan huomioon toisten tunteet
7. Mitä huomaavaisuuteen liittyvää seikkaa valaisevat ponnistelut, joita tehtiin Jaakobin hautaamisestaan esittämien toiveiden noudattamiseksi?
7 Huomaavaisuuden tulisi saada meidät ottamaan huomioon toisten tunteet ja asianmukaiset toiveet. Valaisemme asiaa: Jaakob (Israel) pyysi poikaansa Joosefia ilmaisemaan rakkaudellista huomaavaisuutta häntä kohtaan siinä, ettei Joosef hautaisi häntä Egyptiin. Vaikka Jaakobin ruumis oli näin ollen vietävä hyvin kauaksi, Joosef ja muut Jaakobin pojat ”veivät hänet Kanaanin maahan ja hautasivat hänet Makpelan vainiolla olevaan luolaan, jonka vainion Aabraham oli ostanut perintöhaudaksi heettiläiseltä Efronilta ja joka oli itään päin Mamresta”. (1. Mooseksen kirja 47:29; 49:29–31; 50:12, 13) Eikö rakkaudellisen huomaavaisuuden tulisi saada meidät tuon esimerkin mukaisesti noudattamaan kristityn perheenjäsenen tahtoa, kun on kysymys raamatullisesti hyväksyttävistä hautausjärjestelyistä?
8. Mitä Raahabin tapaus opettaa meille huomaavaisuuteen vastaamisesta?
8 Kun toiset osoittavat meille rakkaudellista huomaavaisuutta, niin eikö meidän tulisi ilmaista arvostusta tai vastata jollakin tavoin? Varmasti tulisi. Portto Raahab ilmaisi huomaavaisuutta kätkemällä israelilaiset vakoojat. Siksi israelilaiset osoittivat rakkaudellista huomaavaisuutta jättämällä hänet ja hänen huonekuntansa henkiin vihkiessään Jerikon kaupungin tuhon omaksi. (Joosua 2:1–21; 6:20–23) Miten hyvin tämä esimerkki osoittaakaan, että meidän tulisi vastata meitä kohtaan osoitettuun huomaavaisuuteen olemalla itse huomaavaisia ja ottamalla huomioon toisten tunteet!
9. Miksi sanoisit, että on sopivaa pyytää jotakuta osoittamaan meille rakkaudellista huomaavaisuutta?
9 On muuten sopivaa pyytää jotakuta osoittamaan rakkaudellista huomaavaisuutta meitä kohtaan. Joonatan, Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin poika, teki näin. Joonatan pyysi rakasta nuorempaa ystäväänsä Daavidia osoittamaan laupeutta eli rakkaudellista huomaavaisuutta häntä ja hänen huonekuntaansa kohtaan. (1. Samuelin kirja 20:14, 15; 2. Samuelin kirja 9:3–7) Daavid palautti tämän mieleensä, kun hän kosti gibeonilaisten puolesta, joille Saul oli tehnyt vääryyttä. Muistaen hänen ja Joonatanin välisen ”Herran valan” Daavid ilmaisi rakkaudellista huomaavaisuutta säästämällä Joonatanin pojan Mefibosetin hengen. (2. Samuelin kirja 21:7, 8) ’Merkitseekö myös meillä kyllä ”kyllä”?’ (Jaakob 5:12) Ja jos olemme seurakunnan vanhimpia, niin olemmeko samalla tavoin sääliväisiä, kun toisia uskovia kohtaan on tarpeellista osoittaa rakkaudellista huomaavaisuutta?
Huomaavaisuus vahvistaa siteitä
10. Miten Ruutin rakkaudellinen huomaavaisuus siunattiin?
10 Rakkaudellinen huomaavaisuus vahvistaa perhesiteitä ja edistää onnellisuutta. Tämä ilmeni mooabilaisen Ruutin tapauksessa. Hän uurasti poimien tähkiä iäkkään Booaan pellolla lähellä Betlehemiä hankkiakseen ravintoa itselleen ja leskeksi jääneelle, puutteenalaiselle anopilleen, Noomille. (Ruut 2:14–18) Booas sanoi myöhemmin Ruutille: ”Sinä olet osoittanut sukurakkauttasi [”rakkaudellista huomaavaisuuttasi”, UM] nyt viimeksi vielä kauniimmin kuin aikaisemmin, kun et ole kulkenut nuorten miesten jäljessä, et köyhien etkä rikkaitten.” (Ruut 3:10) Ensiksi Ruut osoitti rakkaudellista huomaavaisuutta Noomia kohtaan. ”Viimeksi” mooabitar ilmaisi rakkaudellista huomaavaisuutta olemalla halukas menemään naimisiin iäkkään Booaan kanssa säilyttääkseen kuolleen aviomiehensä ja iäkkään Noomin nimen. Booaan välityksellä Ruutista tuli Daavidin isoisän Oobedin äiti. Ja Jumala antoi hänelle ”täyden palkan” siten, että hänestä tuli Jeesuksen Kristuksen esiäiti. (Ruut 2:12; 4:13–17; Matteus 1:3–6, 16; Luukas 3:23, 31–33) Millaisia siunauksia Ruutin rakkaudellinen huomaavaisuus toikaan hänelle ja hänen perheelleen! Myös nykyään saadaan siunauksia, onnellisuutta ja lujemmat perhesiteet, kun rakkaudellinen huomaavaisuus kukoistaa jumalisissa kodeissa.
11. Millainen vaikutus Filemonin huomaavaisuudella oli?
11 Huomaavaisuus lujittaa siteitä Jehovan kansan seurakunnissa. Kristitty mies Filemon tunnettiin rakkaudellisen huomaavaisuuden osoittamisesta toisia uskovia kohtaan. Paavali sanoi hänelle: ”Kiitän aina Jumalaani, kun mainitsen sinut rukouksissani – koska kuulen jatkuvasti rakkaudestasi ja uskostasi, joka sinulla on Herraa Jeesusta kohtaan ja kaikkia pyhiä kohtaan – – minä sain paljon iloa ja lohdutusta rakkaudestasi, koska sinä, veli, olet virvoittanut pyhien hellää kiintymystä.” (Filemonille 4–7) Raamattu ei sano, miten Filemon virvoitti pyhien hellää kiintymystä. Hänen on kuitenkin täytynyt osoittaa rakkaudellista huomaavaisuutta toisia voideltuja kohtaan eri tavoin, jotka osoittautuivat heille virvoittaviksi, ja tämä epäilemättä lujitti heidän välisiään siteitä. Samanlaista tapahtuu, kun kristityt osoittavat rakkaudellista huomaavaisuutta nykyään.
12. Mitä oli tuloksena Onesiforuksen osoittamasta huomaavaisuudesta?
12 Myös Onesiforuksen huomaavaisuudella oli hyvä vaikutus. Paavali sanoi: ”Herra suokoon armoa Onesiforuksen huonekunnalle, koska hän on usein tuonut minulle virvoitusta, eikä hän ole hävennyt kahleitani. Päinvastoin, kun hän sattui olemaan Roomassa, hän etsi minua ahkerasti ja löysi minut. Suokoon Herra hänen saada armoa Jehovalta sinä päivänä. Ja kaikki palvelukset, jotka hän suoritti Efesoksessa, sinä tiedät varsin hyvin.” (2. Timoteukselle 1:16–18) Jos ponnistelemme ilmaistaksemme rakkaudellista huomaavaisuutta toisia palvojia kohtaan, olemme onnellisia ja lujitamme veljellisen kiintymyksen siteitä kristillisessä seurakunnassa.
13, 14. Miten Filippin seurakunta oli esimerkillinen, ja miten Paavali reagoi sen huomaavaisuuteen?
13 Kun koko seurakunta osoittaa rakkaudellista huomaavaisuutta toisia palvojia kohtaan, se lujittaa heidän välisiään siteitä. Tällainen luja side vallitsi Paavalin ja Filippin kaupungin seurakunnan välillä. Oikeastaan yksi syy siihen, että hän kirjoitti kirjeensä filippiläisille, oli halu ilmaista kiitollisuutensa heidän huomaavaisuudestaan ja aineellisesta avustaan. Hän kirjoitti: ”Hyvän uutisen julistamisen alussa, kun lähdin Makedoniasta, ei mikään muu seurakunta kuin te yksin osallistunut kanssani antamis- ja vastaanottamisasiaan, sillä Tessalonikaankin lähetitte minulle jotakin tarpeeseeni sekä kerran että toisenkin kerran. – – Minulla on – – kaikkea täysin määrin ja minulla on runsaasti. Minulla on kylliksi, nyt kun olen saanut Epafroditukselta sen, mitä teiltä tuli, suloisen tuoksun, otollisen uhrin, Jumalalle hyvin mieluisen.” – Filippiläisille 4:15–18.
14 Ei ihme, että huomaavaiset filippiläiset olivat Paavalin rukouksissa! Hän sanoi: ”Kiitän aina Jumalaani joka kerta kun teitä muistan jokaisessa rukouksessani kaikkien teidän puolestanne, samalla kun esitän rukoukseni iloiten, sen avustuksen takia, jonka olette antaneet hyvälle uutiselle ensimmäisestä päivästä lähtien tähän hetkeen saakka.” (Filippiläisille 1:3–5) Sellainen huomaavaisesta sydämestä lähtevä ja antelias Valtakunnan saarnaamistyön tukeminen ei koskaan köyhdytä seurakuntaa. Kun filippiläiset olivat huomaavaisesti tehneet voitavansa tässä suhteessa, Paavali vakuutti heille: ”Jumalani on vuorostaan varaava täysin kaiken tarpeenne rikkautensa määrän mukaan kirkkaudessa Kristuksen Jeesuksen välityksellä.” (Filippiläisille 4:19) Jumala tosiaan maksaa takaisin huomaavaisuuden ja anteliaisuuden. Hänen Sanansa sanoo: ”Mitä hyvää kukin tehneekin, hän saa sen takaisin Jehovalta.” – Efesolaisille 6:8.
Kun naiset osoittavat huomaavaisuutta
15, 16. a) Miten Dorkaksen huomaavaisuutta muistettiin, ja mitä tapahtui, kun hän kuoli? b) Millä tavalla sydämeltään huomaavaiset kristityt naiset uhkuvat nykyään hyviä tekoja?
15 Joppessa asuvan opetuslapsen Dorkaksen (Tabitan) rakkaudellinen huomaavaisuus ei jäänyt palkitsematta. ”Hän uhkui hyviä tekoja ja armonlahjoja”, ja kun hän ”sairastui ja kuoli”, opetuslapset lähettivät hakemaan Pietaria Lyddasta. Hänen saavuttuaan ”he veivät hänet ylähuoneeseen, ja kaikki lesket saapuivat hänen luokseen itkien ja näytellen monia aluspukineita ja päällysvaippoja, joita Dorkas oli tehnyt ollessaan heidän kanssaan”. Kuvittelehan tuota näkymää: Surulliset ja kyynelehtivät lesket kertoivat apostolille, miten huomaavainen Dorkas oli ollut, ja näyttivät hänelle noita vaatteita todisteina hänen rakkaudestaan ja huomaavaisuudestaan. Toimitettuaan kaikki ulkopuolelle Pietari polvistui rukoilemaan ja kääntyi ruumiin puoleen. Kuuntele! Hän sanoi: ”Tabita, nouse!” Ja katso! ”Hän avasi silmänsä, ja nähdessään Pietarin hän nousi istumaan. Pietari antoi hänelle kätensä, nosti hänet seisomaan ja kutsui pyhät ja lesket ja esitti hänet elävänä.” (Apostolien teot 9:36–41) Millainen siunaus se olikaan Jumalalta!
16 Tämä oli ensimmäinen muistiinmerkitty ylösnousemus, jonka joku Jeesuksen Kristuksen apostoli suoritti. Ja tähän suurenmoiseen ihmeeseen johtavilla olosuhteilla oli juurensa huomaavaisuudessa. Kuka voi sanoa, että Dorkas olisi herätetty henkiin, ellei hän olisi uhkunut hyviä tekoja ja armonlahjoja – ellei hän olisi ollut tulvillaan rakkaudellista huomaavaisuutta? Paitsi että tämä koitui siunaukseksi Dorkakselle ja noille leskille, ylösnousemusihme antoi todistusta Jumalan kunniaksi. ”Tämä tuli tunnetuksi kaikkialla Joppessa, ja monista tuli Herraan uskovia.” (Apostolien teot 9:42) Nykyäänkin sydämeltään huomaavaiset kristityt naiset uhkuvat hyviä tekoja – kenties ompelemalla vaatteita toisille uskoville, valmistamalla aterioita keskuudessamme oleville iäkkäille ja ilmaisemalla vieraanvaraisuutta toisia kohtaan. (1. Timoteukselle 5:9, 10) Millainen todistus tämä onkaan tarkkailijoille! Miten onnellisia ennen kaikkea olemmekaan siitä, että jumalinen antaumus ja rakkaudellinen huomaavaisuus saa tämän ’naisten suuren armeijan kertomaan hyvää uutista’ Jumalamme Jehovan kunniaksi! – Psalmi 68:12, UM.
Tavoittele jatkuvasti rakkaudellista huomaavaisuutta
17. Mitä sanotaan Sananlaskujen 21:21:ssä, ja miten nämä sanat soveltuvat jumalisiin ihmisiin?
17 Kaikkien, jotka haluavat Jumalan suosiota, täytyy tavoitella rakkaudellista huomaavaisuutta. ”Vanhurskautta ja rakkaudellista huomaavaisuutta tavoitteleva löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian”, sanoo viisas sananlasku. (Sananlaskut 21:21, UM) Jumalinen ihminen tavoittelee uutterasti Jumalan vanhurskautta ja antaa Jumalan normien aina ohjata häntä. (Matteus 6:33) Hän osoittaa jatkuvasti uskollista rakkautta eli rakkaudellista huomaavaisuutta toisia kohtaan aineellisin ja erityisesti hengellisin tavoin. Siten hän löytää vanhurskauden, sillä Jehovan henki auttaa häntä elämään vanhurskaalla tavalla. Oikeastaan hän ’vaatettaa itsensä vanhurskauteen’, kuten jumalinen mies Job teki. (Job 29:14) Sellainen ihminen ei etsi omaa kunniaansa. (Sananlaskut 25:27, UM: ”Kun ihmiset etsivät omaa kunniaansa, onko se kunniaa?”) Sen sijaan hän saa mitä tahansa kunniaa Jehova hänen suo saada, kenties kunnioituksena toisten ihmisten taholta, jotka Jumala panee kohtelemaan häntä huomaavaisesti, koska hän itse on osoittanut rakkaudellista huomaavaisuutta heitä kohtaan. Lisäksi ne, jotka tekevät uskollisesti Jumalan tahdon, löytävät elämän – eivät vain muutamaksi ohikiitäväksi vuodeksi, vaan ikuisiksi ajoiksi.
18. Miksi meidän tulisi tavoitella rakkaudellista huomaavaisuutta?
18 Tavoitelkoot siksi kaikki, jotka rakastavat Jehova Jumalaa, jatkuvasti rakkaudellista huomaavaisuutta. Tämä ominaisuus tekee meidät rakkaiksi Jumalalle ja toisille ihmisille. Se edistää vieraanvaraisuutta ja saa meidät ajattelemaan toisten tunteita. Huomaavaisuus lujittaa siteitä perhepiirissä ja kristillisessä seurakunnassa. Naisia, jotka osoittavat rakkaudellista huomaavaisuutta, arvostetaan ja kunnioitetaan suuresti. Ja kaikki ne, jotka tavoittelevat tätä erinomaista ominaisuutta, tuottavat kunniaa rakkaudellisen huomaavaisuuden Jumalalle, Jehovalle.
Miten vastaisit?
◻ Miten Aabraham oli esimerkillinen huomaavaisuuden osoittamisessa?
◻ Mitä Raahabin tapaus opettaa meille huomaavaisuuden palkitsemisesta?
◻ Miten Filippin seurakunta osoitti huomaavaisuutta?
◻ Miten sydämeltään huomaavaiset kristityt naiset uhkuvat hyviä tekoja nykyään?
◻ Miksi meidän tulisi tavoitella rakkaudellista huomaavaisuutta?