Raamatun näkökanta rauhasta ja turvallisuudesta
Monet ihmiset uskovat, että maailma on tulossa entistä yhtenäisemmäksi ja että rauha ja turvallisuus voisivat sitä kautta olla mahdollisia. He toivovat tällaisen suuntauksen johtavan parempaan maailmaan. Mutta Raamattu osoittaa, että asiaan liittyy muutakin.
KRISTITYT ovat erityisen kiinnostuneita rauhasta ja turvallisuudesta sen vuoksi, mitä apostoli Paavali kirjoitti henkeytettynä eräälle ensimmäisen vuosisadan kristilliselle seurakunnalle. Hänen sanansa on merkitty muistiin 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:3:een: ”Kun he sanovat: ’Rauha ja turvallisuus!’, silloin äkillinen tuho on samassa kohtaava heidät niin kuin ahdingon tuska raskaana olevan naisen, eivätkä he missään tapauksessa pääse pakoon.” Tämä raamatunkohta herättää tärkeitä kysymyksiä.
Rauha ja turvallisuus – minkä alkuna?
Jos otat huomioon edellä lainattujen Paavalin sanojen tekstiyhteyden, havaitset, että ne, jotka sanovat ”rauha ja turvallisuus”, eivät ole valppaita kristittyjä, vaan sen sijaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole hereillä todellisten tapahtumien suhteen. He ovat vaarallisessa tilanteessa, mutta he eivät tajua sitä, koska he luulevat, että asiat ovat saamassa paremman käänteen. Paavali sanoi kuitenkin kristityistä: ”Ajoista ja ajanjaksoista, veljet, teille ei tarvitse kirjoittaa mitään.” (1. Tessalonikalaisille 5:1) Meidän tulisi todellakin olla selvillä Jumalan aikataulusta. Miksi? Koska Paavali sanoi, että ”Jehovan päiväksi” kutsuttu äkillinen tuho tulee ”juuri niin kuin varas yöllä”. – 1. Tessalonikalaisille 5:2.
Mitä ennustettuun rauhasta ja turvallisuudesta puhumiseen sisältyy? Sen täytyy selvästikin olla enemmän kuin pelkkää puhetta. Ihmiset ovat puhuneet rauhasta miltei yhtä kauan kuin he ovat sotineet. Paavalin sanojen täytyy viitata aikaan, jolloin kansat näyttävät merkittävällä tavalla saavuttavan rauhan ja turvallisuuden. Se on kuitenkin vain pinnallista. Näennäinen rauha ja turvallisuus, joka johtaa äkilliseen tuhoon, ei ole selvästikään todellista rauhaa eikä aitoa turvallisuutta.
Myös Jeesus puhui tästä äkillisestä tuhosta. Hän kutsui sitä ”suureksi ahdistukseksi, jollaista ei ole sattunut maailman alusta tähän asti, ei, eikä enää satu”. Satoja vuosia ennen Jeesusta elänyt profeetta Danielkin puhui siitä ja kuvaili sen olevan ”ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti”. – Matteus 24:21; Daniel 12:1.
Kutsutaanpa sitä suureksi ahdistukseksi tai ahdistuksen ajaksi, se tulee joka tapauksessa profetioiden mukaisesti pyyhkäisemään pois Saatanan maallisen järjestelmän rippeetkin. Sen sijaan että ennustettu rauhasta ja turvallisuudesta puhuminen olisi merkkinä Jumalan hyväksynnästä, se johtaa aivan päinvastaiseen lopputulokseen! – Vrt. Sefanja 3:8.
Ajankohtaan liittyviä seikkoja paljastetaan
Täyttävätkö viimeaikaiset näennäiset askeleet kohti yhtenäisempää maailmaa ja niiden tuomat toiveet rauhasta ja turvallisuudesta Paavalin profeetallisen varoituksen? Kuten tässä lehdessä on toistuvasti osoitettu, olemme vuodesta 1914 lähtien saaneet todistaa useiden Jeesuksen taivaalliseen, Valtakunnan vallassa tapahtuvaan läsnäoloon liittyvien Raamatun profetioiden täyttyvän. (Matteus, luvut 24, 25; 2. Timoteukselle 3:1–5; Ilmestys 6:1–8) Jeesus kertoi, että kun Jehovan päivä, jolloin äkillinen tuho kohtaa pahoja, saapuu, niin tämän ajan alun nähneeseen sukupolveen kuuluvia on yhä elossa. – Luukas 21:29–33.
Apostoli Paavalikin esitti erään ajanmäärityksen. Hän sanoi: ”Juuri kun he puhuvat rauhasta ja turvallisuudesta, siinä samassa onnettomuus kohtaa heitä.” (The New English Bible) Paavalin sanat on käännetty näin ”Uudessa englantilaisessa Raamatussa”, ja se osoittaa selvästi, että suuri ahdistus sattuu ”juuri kun he puhuvat”. Yöllisen varkaan tavoin – aavistamatta – tuho iskee silloin, kun sitä vähiten odotetaan, kun useimpien ihmisten huomio keskittyy heidän toivomaansa rauhaan ja turvallisuuteen. Näin ollen vaikka tällä hetkellä emme voi sanoa lopullisesti, täyttääkö nykyinen rauhaan ja turvallisuuteen liittyvä tilanne Paavalin sanat – vai missä määrin rauhasta ja turvallisuudesta puhumisen täytyy vielä laajeta – niin se, että tällaista puhetta kuullaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin, valpastuttaa kristityt havaitsemaan tarpeen pysyä jatkuvasti hereillä.
Maailmanvaltojen ’yhteenotto’
Ahdistuksen ajasta puhuessaan myös profeetta Daniel mainitsi aikamäärän. Hän osoitti, että ahdistuksen aika sattuisi ”Pohjan kuninkaaksi” ja ”Etelän kuninkaaksi” kutsutun kahden ryhmittymän välillä pitkään jatkuneen konfliktin päättyessä. (Daniel 11:5–43) Toisen maailmansodan päättymisestä lähtien näitä kahta valtaryhmittymää ovat edustaneet kapitalistinen ”Etelän kuningas” ja sosialistinen ”Pohjan kuningas”.
Daniel ennusti, että näiden kahden blokin välillä vallitseva kireä kilpailuasetelma, joka on ollut havaittavissa kuluneiden 45 vuoden aikana, olisi kuin kahden yliotetta tavoittelevan painijan välinen ’yhteenotto’. Viime aikoina osapuolet eivät ole vaikuttaneet niin hyökkääviltä kuin aiemmin. Esimerkiksi viime vuoden toukokuussa Neuvostoliiton ulkoministeri julisti kylmän sodan olevan ohi. Kesäkuussa Time-lehti mainitsi viitatessaan Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton väliseen huippukokoukseen: ”Muutama vuosi sitten jotkin aseidenrajoitusta ja ydinkokeita koskevat sopimukset olisivat tuntuneet ällistyttävältä saavutukselta. Vaikka nyt kaikki sopimukset laskettaisiin yhteen, ne vaikuttavat miltei merkityksettömiltä.”
Aika näyttää, onko tämä kahden suurvallan välillä vallitseva näennäinen yhteisymmärrys tilapäistä vai pysyvää. On kuitenkin selvää, että Jeesuksen mainitsema ajanjakso on edennyt pitkälle. Maailman tapahtumat osoittavat, että olemme lähellä apostoli Paavalin ja profeetta Danielin ennustamia tapahtumia. Vaikka kristikunnan kirkot ovat jonkin verran vaikuttaneet äskeisiin poliittisiin kehitysvaiheisiin, ne eivät johdata tämän maailman kansoja pysyvään rauhaan. On ilmeistä, että ne johdattavat kansat aivan vastakkaiseen suuntaan.
[Kuvat s. 6]
Aika näyttää, kuinka kauan kahden supervallan välillä vallitsee näennäinen yhteisymmärrys
[Lähdemerkintä]
USSR Mission to the UN