Miehen tehtävä
“¡Ropa, zapato, casa, y comida!” Nämä sanat ovat vanhasta espanjalaisesta laulusta. Siinä luetellaan ne neljä perusasiaa, jotka miehen odotetaan hankkivan perheelleen: vaatteet, kengät, asunto ja ruoka. Useimmat vastuuntuntoiset miehet yrittävätkin kunniakkaasti kantaa tuon vastuun.
Jos olet perheellinen mies, huolehditko kuitenkin perheesi tärkeämmistä hengellisistä tarpeista? Vai ajatteletko monien miesten tavoin, että uskontoon liittyvistä asioista huolehtiminen kodissa ei ole oikeastaan miehen tehtävä? Joissakin kulttuureissa ei edes odoteta, että miehet varaisivat aikaa opettaakseen lapsilleen jotakin Jumalasta ja Raamatusta.
Jumalan sana uskoo nimenomaan miehelle vastuun juurruttaa perheensä jäseniin rakkaus Jumalaan ja syvä arvostus hänen mittapuitaan kohtaan. Esimerkiksi Efesolaiskirjeen 6:4:ssä Raamattu esittää kristityille miehille seuraavan kehotuksen: ”Te isät, älkää ärsyttäkö lapsianne, vaan kasvattakaa heitä jatkuvasti Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa.”
Vaikka nämä sanat ovat joillekuille tuttuja, he eivät silti ehkä täysin ymmärrä niiden olevan osoitetut nimenomaan isälle, perheen päälle. Esimerkiksi espanjan- ja portugalinkieliset voivat ymmärtää Efesolaiskirjeen 6:4:n olevan osoitettu sekä isälle että äidille. Näissä kielissä ’isiä’ ja ’vanhempia’ tarkoittava sana on sama. Efesolaiskirjeen 6. luvun 1. jakeessa apostoli Paavali kuitenkin viittasi sekä isään että äitiin käyttämällä kreikan kielen sanaa go·neuʹsin, joka tulee ’vanhempaa’ tarkoittavasta sanasta go·neusʹ. Mutta jakeessa 4 on käytetty kreikankielistä sanaa pa·teʹres, joka tarkoittaa ’isiä’. Efesolaiskirjeen 6:4:ssä Paavali todella osoitti sanansa suoraan perheen päälle.
Tietenkin, jos perheessä ei ole miestä, joka ottaisi johdon, silloin naisen on omaksuttava tämä vastuu. Jehovan avulla moni äiti on menestyksellisesti kasvattanut lapsensa Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa. Kun kristitty mies on paikalla, hänen tulisi kuitenkin ottaa johto. Jos hän laiminlyö tämän vastuun, muiden perheenjäsenten on vaikeampi noudattaa hyvää hengellistä ravitsemisohjelmaa. Sellainen mies on vastuussa Jehovalle laiminlyönnistään.
Jumalan mielipide tästä asiasta käy selvästi ilmi niistä raamatullisista pätevyysvaatimuksista, jotka on asetettu kristillisessä seurakunnassa toimiville valvojille ja avustaville palvelijoille. Raamattu mainitsee erityisesti, että sellaiseen tehtävään valitun tulisi olla ”mies, joka johtaa hyvin omaa huonekuntaansa ja jonka lapset ovat alamaisia kaikella vakavuudella (jos tosiaan joku ei osaa johtaa omaa huonekuntaansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta?)”. – 1. Timoteukselle 3:4, 5, 12; Tiitukselle 1:6.
Perheellisen miehen tulee halukkaasti uhrata mielitekoja ja tinkiä omasta mukavuudestaan lastensa hengellisen hyvinvoinnin takia. Toisinaan hänen on ehkä vähennettävä muihin toimiin käyttämäänsä aikaa, jotta hänellä olisi kohtuullisesti aikaa käytettäväksi lastensa kanssa säännöllisesti. (5. Mooseksen kirja 6:6, 7) Hän ei kuitenkaan jätä tätä Jumalalta saamaansa tehtävää toisten hoidettavaksi. Hänen rakkautensa ja kiinnostuksensa lapsiaan kohtaan ulottuu paljon pitemmälle kuin vaatteiden, kenkien, asunnon ja ruoan hankkimiseen.
On melkoinen haaste kasvattaa lapset ”Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa”. Siksi päävastuu lankeaa juuri miehelle. Kun kristitty isä hoitaa tehtävänsä hyvin, silloin hän voi pitää jumalaapelkääviä lapsiaan Jehovalta tulleena siunauksena. Hän voi yhtyä psalmistan seuraaviin sanoihin: ”Niinkuin nuolet sankarin kädessä, niin ovat nuoruudessa synnytetyt pojat. Onnellinen se mies, jonka viini on niitä täynnä!” – Psalmi 127:4, 5.