Miten onnellisia ovatkaan lempeämieliset!

”Onnellisia ovat lempeämieliset, koska he tulevat perimään maan.” – MATTEUS 5:5.

1. Mitä on se lempeämielisyys, josta Jeesus puhui vuorisaarnassaan?

JEESUS KRISTUS sanoi vuorisaarnassaan: ”Onnellisia ovat lempeämieliset, koska he tulevat perimään maan.” (Matteus 5:5) Tämä lempeämielisyys eli sävyisyys ei ole ulkokultaista suopeuden pintakiiltoa eikä se ole vain luontainen persoonallisuuden piirre. Pikemminkin se on aitoa sisäistä lempeyttä ja rauhaisuutta, jota ilmaistaan ensisijaisesti vastakaikuna Jehova Jumalan tahdolle ja ohjaukselle. Ne ihmiset, jotka ovat todella lempeämielisiä, tuntevat olevansa syvästi riippuvaisia Jumalasta, ja se ilmenee lempeästä käytöksestä toisia ihmisiä kohtaan. – Roomalaisille 12:17–19; Tiitukselle 3:1, 2.

2. Miksi Jeesus julisti lempeämielisten olevan onnellisia?

² Jeesus julisti lempeämielisten olevan onnellisia, koska he tulevat perimään maan. Täydellisessä määrin lempeämielisenä Jumalan Poikana Jeesus on maan Pääperijä. (Psalmi 2:8; Matteus 11:29; Heprealaisille 1:1, 2; 2:5–9) Mutta messiaanisena ”Ihmisen Poikana” hänellä piti olla hallitsijatovereita taivaallisessa Valtakunnassaan. (Daniel 7:13, 14, 22, 27) Kristuksen ”perijätovereina” nämä voidellut lempeämieliset ihmiset saavat hänen kanssaan periä maan. (Roomalaisille 8:17) Muut lempeämieliset, lampaankaltaiset ihmiset saavat nauttia ikuisesta elämästä paratiisissa Valtakunnan maallisella valta-alueella. (Matteus 25:33, 34, 46; Luukas 23:43) Tuo odote tekee heidät todella onnellisiksi.

3. Millaisen esimerkin Jumala ja Kristus antavat lempeydestä?

³ Lempeämielinen Pääperijä saa maan Isältään Jehovalta, joka on lempeämielisyyden paras esimerkki. Miten usein Raamattu sanookaan, että Jumala on ”pitkämielinen ja suuri armossa”! (2. Mooseksen kirja 34:6; Nehemia 9:17; Psalmi 86:15) Vaikka hänen voimansa on suuri, hän ilmaisee sellaista lempeyttä, että hänen palvojansa voivat pelkäämättä lähestyä häntä. (Heprealaisille 4:16; 10:19–22) Jumalan Poika, joka oli ”lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä”, opetti opetuslapsiaan olemaan lempeitä. (Matteus 11:29; Luukas 6:27–29) Nämä Jumalan ja hänen Poikansa lempeämieliset orjat vuorostaan jäljittelivät ”Kristuksen lempeyttä ja huomaavaisuutta” ja kirjoittivat siitä. – 2. Korinttolaisille 10:1; Roomalaisille 1:1; Jaakob 1:1, 2; 2. Pietari 1:1.

4. a) Mitä ne, jotka ovat todella lempeämielisiä, ovat Kolossalaiskirjeen 3:12:n mukaan tehneet? b) Mitkä kysymykset ansaitsevat harkintamme?

⁴ Nykyään sekä voideltujen kristittyjen että heidän maallisten tovereidensa täytyy olla lempeämielisiä. Kun he ovat panneet pois heissä mahdollisesti olleen pahuuden, vilpillisyyden, ulkokultaisuuden, kateuden ja parjaamisen, Jumalan pyhä henki on auttanut heitä uudistumaan ’heidän mieleensä vaikuttavassa voimassa’. (Efesolaisille 4:22–24; 1. Pietari 2:1, 2) Heitä kehotetaan pukeutumaan ”sääliväisyyden hellään kiintymykseen, huomaavaisuuteen, mielen vaatimattomuuteen, lempeyteen ja pitkämielisyyteen”. (Kolossalaisille 3:12) Mutta mitä lempeys täsmällisesti sanottuna sisältää? Miksi on hyödyllistä olla lempeämielinen? Ja miten tämä ominaisuus voi edistää onnellisuuttamme?

Tarkempi silmäys lempeyteen

5. Miten lempeys voidaan määritellä?

⁵ Lempeämielisellä ihmisellä on hellävarainen asennoitumistapa ja käytös. Joissakin raamatunkäännöksissä vastineilla ”nöyrä”, ”lempeä”, ”lempeämielinen” ja ”hellävarainen” käännetty adjektiivi on pra·ysʹ. Antiikin kreikassa adjektiivi pra·ysʹ voi soveltua leppeään tuulahdukseen tai ääneen. Se voi myös tarkoittaa jotakuta, joka on armollinen. Tutkija W. E. Vine sanoo substantiivista pra·yʹtes: ”Sitä ilmaistaan ensinnä ja pääasiassa Jumalaa kohtaan. Se on se mielenvire, jossa me tunnustamme Hänen menettelynsä meidän suhteemme hyviksi, ja siksi me hyväksymme ne kiistelemättä tai vastustamatta; se liittyy läheisesti sanaan tapeinofrosynē [nöyryys].”

6. Miksi voidaan sanoa, että lempeys ei ole heikkoutta?

⁶ Lempeys ei ole heikkoutta. Tutkija William Barclay kirjoitti: ”Sanassa prays on hellävaraisuutta, mutta hellävaraisuuden takana on teräksen lujuutta.” Lempeämielisenä oleminen vaatii voimaa. Me tarvitsemme voimaa ollaksemme lempeitä. Näin on esimerkiksi silloin, kun meitä ärsytetään tai vainotaan. Jumalan lempeämielinen Poika, Jeesus Kristus, antoi erinomaisen esimerkin tässä suhteessa. ”Kun häntä herjattiin, hän ei ryhtynyt herjaamaan takaisin. Kun hän kärsi, hän ei ryhtynyt uhkailemaan, vaan jätti aina itsensä sen [Jehova Jumalan] huomaan, joka tuomitsee vanhurskaasti.” (1. Pietari 2:23) Me voimme lempeämielisen Jeesuksen tavoin luottaa siihen, että Jumala selvittää asiat herjaajiemme ja vainoojiemme kanssa. (1. Korinttolaisille 4:12, 13) Me voimme vainotun Stefanuksen lailla olla tyyniä, koska ymmärrämme, että jos olemme uskollisia, Jehova antaa meille voimia eikä anna minkään aiheuttaa meille pysyvää vahinkoa. – Psalmi 145:14; Apostolien teot 6:15; Filippiläisille 4:6, 7, 13.

7. Mitä Sananlaskujen 25:28 ilmaisee ihmisestä, jolta puuttuu lempeyttä?

⁷ Jeesus oli lempeämielinen, mutta silti hän ilmaisi voimaa seisoessaan lujana sen puolesta, mikä on oikein. (Matteus 21:5; 23:13–39) Jokainen, jolla on ”Kristuksen mieli”, on hänen kaltaisensa tässä suhteessa. (1. Korinttolaisille 2:16) Jos joku ei ole lempeä, hän ei ole Kristuksen kaltainen. Häneen soveltuvat pikemminkin sanat: ”Kuin kaupunki, varustukset hajalla, muuria vailla, on mies, joka ei mieltänsä hillitse.” (Sananlaskut 25:28) Ihminen, jolta puuttuu lempeyttä, on altis väärille ajatuksille, jotka voisivat saada hänet toimimaan sopimattomasti. Vaikka lempeämielinen kristitty ei olekaan heikko, hän tietää silti, että ”leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan”. – Sananlaskut 15:1.

8. Miksi ei ole helppoa olla lempeämielinen?

⁸ Ei ole helppoa olla lempeämielinen, sillä me olemme perineet epätäydellisyyden ja synnin. (Roomalaisille 5:12) Jos olemme Jehovan palvelijoita, meidän on taisteltava myös pahoja henkivoimia vastaan, jotka voivat koetella lempeyttämme vainoamalla meitä. (Efesolaisille 6:12) Ja useimmat meistä työskentelevät sellaisten ihmisten parissa, joilla on Panettelijan valvonnassa olevan maailman tyly henki. (1. Johannes 5:19) Miten siis voimme kehittää lempeyttä?

Miten kehittää lempeyttä

9. Mikä näkemys auttaa meitä kehittämään lempeyttä?

⁹ Raamattuun perustuva vakaumus, jonka mukaan meitä vaaditaan osoittamaan lempeyttä, auttaa meitä kehittämään tätä ominaisuutta. Meidän täytyy työskennellä joka päivä kehittääksemme lempeyttä. Muutoin olemme sellaisten ihmisten kaltaisia, jotka pitävät lempeyttä heikkoutena ja uskovat menestyvänsä olemalla ylimielisiä, kovia tai jopa julmia. Jumalan sana kuitenkin tuomitsee ylpeyden, ja viisas sananlasku sanoo: ”Armelias mies tekee hyvää itsellensä, mutta armoton syöksee onnettomuuteen oman lihansa.” (Sananlaskut 11:17; 16:18) Toiset karttavat töykeää, epäystävällistä ihmistä, vaikka tekevätkin niin etupäässä siksi, ettei hänen julmuutensa ja lempeyden puutteensa loukkaisi heitä.

10. Mihin meidän täytyy alistua ollaksemme todella lempeämielisiä?

¹⁰ Ollaksemme lempeämielisiä meidän täytyy alistua Jumalan pyhän hengen eli vaikuttavan voiman vaikutukseen. Samoin kuin Jehova antoi maalle mahdollisuuden tuottaa satoa, hän auttaa palvelijoitaan tuottamaan henkensä hedelmiä, joihin lempeys sisältyy. Paavali kirjoitti: ”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, huomaavaisuus, hyvyys, usko, lempeys, itsehillintä. Sellaisia vastaan ei ole lakia.” (Galatalaisille 5:22, 23) Lempeys on tosiaan yksi Jumalan hengen hedelmistä, jota häntä miellyttävät ihmiset ilmaisevat. (Psalmi 51:11, 12) Ja millaisia muutoksia lempeys saakaan aikaan! Kerromme esimerkin. Eräs kovapintainen Tony-niminen mies tappeli, ryösti ihmisiä, salakuljetti huumeita, johti moottoripyöräjengiä ja oli jonkin aikaa vankilassa. Mutta hankittuaan Raamatun tuntemusta ja Jumalan hengen avulla hän muuttui lempeäkäytöksiseksi Jehovan palvelijaksi. Tonyn kertomus ei ole epätavallinen. Mitä sitten ihminen voi tehdä, jos lempeyden puute on ollut hänen persoonallisuutensa vallitseva piirre?

11. Mikä osa rukouksella on lempeyden kehittämisessä?

¹¹ Se, että rukoilemme sydämestämme Jumalan henkeä ja sen hedelmää lempeyttä, auttaa meitä kehittämään tätä ominaisuutta. Meidän on ehkä Jeesuksen sanojen mukaisesti ’pyydettävä jatkuvasti’, ja silloin Jehova Jumala vastaa pyyntöömme. Selitettyään, että ihmisisät antavat lapsilleen hyviä lahjoja, Jeesus sanoi: ”Jos siis te, vaikka olette [syntisiä ja siksi suhteellisen] pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin Isä, joka on taivaassa, antaakaan pyhää henkeä niille, jotka pyytävät häneltä!” (Luukas 11:9–13) Rukouksen avulla voimme tehdä lempeydestä itsellemme pysyvän luonteenpiirteen – ominaisuuden, joka edistää omaa onnellisuuttamme ja lähimmäistemme onnellisuutta.

12. Miksi sen muistaminen, että ihmiset ovat epätäydellisiä, voi auttaa meitä olemaan lempeämielisiä?

¹² Sen muistaminen, että ihmiset ovat epätäydellisiä, voi auttaa meitä olemaan lempeämielisiä. (Psalmi 51:7) Me emme pysty ajattelemaan tai toimimaan täydellisesti sen enempää kuin muutkaan ihmiset pystyvät, ja siksi meidän tulisi varmasti tuntea empatiaa heitä kohtaan ja kohdella heitä, niin kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan. (Matteus 7:12) Sen muistamisen, että me kaikki teemme virheitä, tulisi saada meidät kohtelemaan muita anteeksiantavaisesti ja lempeämielisesti. (Matteus 6:12–15; 18:21, 22) Emmekö loppujen lopuksi ole kiitollisia siitä, että Jumala osoittaa meitä kohtaan rakkautta ja lempeyttä? – Psalmi 103:10–14.

13. Miten sen tunnustaminen, että Jumala on antanut ihmisille moraalisen toimintavapauden, voi auttaa meitä kehittämään lempeyttä?

¹³ Sen tunnustaminen, että Jumala on antanut ihmisille moraalisen toimintavapauden, voi myös auttaa meitä kehittämään lempeyttä. Tämä ei merkitse sitä, että Jehovan lait voitaisiin rangaistuksetta jättää huomioon ottamatta, mutta sen ansiosta hänen kansassaan olevilla voi olla erilaisia makuja ja mieltymyksiä ja vastenmielisyyden kohteita. Tunnustakaamme siksi, että kenelläkään ei ole velvollisuutta mukautua mihinkään kaavaan, mitä me saatamme pitää parhaana. Tällainen henki auttaa meitä olemaan lempeämielisiä.

14. Mitä meidän tulisi päättää lempeyden suhteen?

¹⁴ Sen päättäminen, että me emme luovu lempeydestä, auttaa meitä kehittämään jatkuvasti tätä ominaisuutta. Jehovan hengen vaikutukseen alistuminen sai aikaan muutoksen ajattelussamme. (Roomalaisille 12:2) Lempeä, Kristuksen kaltainen henki auttaa nykyään meitä pidättymään osallistumasta ”irstaisiin tekoihin, himoihin, liialliseen viininkäyttöön, mässäilyihin, juominkeihin ja lainvastaisiin epäjumalanpalveluksiin”. Meidän ei tule koskaan luopua lempeydestä taloudellisten, sosiaalisten tai muiden syiden vuoksi tai siksi, että ihmiset esittävät loukkaavia huomautuksia jumalisuudestamme. (1. Pietari 4:3–5) Meidän ei tule antaa minkään saada meitä osallistumaan ”lihan tekoihin”, niin että menetämme lempeytemme emmekä peri Jumalan valtakuntaa tai saa nauttia sen siunauksista. (Galatalaisille 5:19–21) Arvostakaamme aina suuresti etua olla Jumalan lempeämielisiä palvelijoita, onpa meidät voideltu taivaalliseen elämään tai onpa meillä maallinen toivo. Tarkastelkaamme sitä silmällä pitäen, mitä hyötyä lempeydestä on.

Mitä hyötyä on lempeydestä

15. Miksi on Sananlaskujen 14:30:n mukaan viisasta olla lempeä?

¹⁵ Lempeän ihmisen sydämessä, mielessä ja ruumiissa vallitsee tyyneys. Tämä johtuu siitä, että hän ei sekaannu riitoihin, hän ei kiihdy toisten tekojen vuoksi eikä piinaa itseään itsepintaisella huolella. Lempeys auttaa häntä pitämään tunteensa kurissa, ja tämä on hyödyllistä sekä henkisesti että ruumiillisesti. Sananlasku sanoo: ”Sävyisä sydän on ruumiin elämä.” (Sananlaskut 14:30) Lempeyden puute saattaa johtaa suuttumukseen, joka voi nostaa verenpainetta tai aiheuttaa ruoansulatusvaivoja, astmaa, silmävaivoja ja muita ongelmia. Lempeämielinen kristitty saa osakseen monenlaista hyötyä, ja siihen sisältyy ”Jumalan rauha”, joka varjelee hänen sydämensä ja mielenkykynsä. (Filippiläisille 4:6, 7) Miten viisasta onkaan olla lempeämielinen!

16–18. Miten lempeys vaikuttaa suhteisiimme toisiin?

¹⁶ Lempeyden ominaisuus parantaa suhteitamme toisiin. Meillä saattoi kerran olla tapana itsepintaisesti ajaa kantaamme, kunnes saimme tahtomme läpi. Ihmiset saattoivat harmistua meihin, koska meiltä puuttui nöyryyttä ja lempeyttä. Sellaisissa olosuhteissa meillä ei ollut mitään aihetta ihmetellä, jos jouduimme kiistaan toisensa jälkeen. Sananlasku kuitenkin sanoo: ”Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora. Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.” (Sananlaskut 26:20, 21) Jos olemme lempeämielisiä, niin sen sijaan että ’lisäisimme halkoja tuleen’ ja ärsyttäisimme toisia, meillä on hyvät suhteet heihin.

¹⁷ Lempeämielisellä ihmisellä on todennäköisesti hyviä ystäviä. Hänen seurassaan viihdytään, koska hänellä on myönteinen asenne, ja hänen sanansa ovat virkistäviä ja makeita kuin hunaja. (Sananlaskut 16:24) Se piti paikkansa Jeesuksesta, joka saattoi sanoa: ”Ottakaa minun ikeeni päällenne ja tulkaa minun opetuslapsikseni, sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä, niin te saatte virvoituksen sielullenne. Sillä minun ikeeni on miellyttävä ja minun kuormani on kevyt.” (Matteus 11:29, 30) Jeesus ei ollut tyly eikä hänen ikeensä ollut raskas. Hänen luokseen tulleita kohdeltiin hyvin ja virvoitettiin hengellisesti. Tilanne on samanlainen, kun seurustelemme lempeämielisen kristityn ystävän kanssa.

¹⁸ Lempeydellä voitamme uskovien tovereidemme kiintymyksen. Epäilemättä useimmat Korinton kristityt tunsivat vetoa Paavaliin, koska hän pyysi heitä hartaasti ”Kristuksen lempeyden ja huomaavaisuuden kautta”. (2. Korinttolaisille 10:1) Tessalonikalaiset osoittivat varmasti vastakaikua apostolille, koska hän oli lempeä ja hellävarainen opettaja. (1. Tessalonikalaisille 2:5–8) Ei ole epäilystäkään siitä, että Efesoksen vanhimmat olivat oppineet paljon Paavalilta ja rakastivat häntä hellästi. (Apostolien teot 20:20, 21, 37, 38) Ilmaisetko sinä lempeyttä, jolla voitat toisten kiintymyksen?

19. Miten lempeys auttaa Jehovan palvelijoita säilyttämään paikkansa hänen järjestössään?

¹⁹ Lempeä mieli auttaa Jehovan palvelijoita olemaan alamaisia ja säilyttämään paikkansa hänen järjestössään. (Filippiläisille 2:5–8, 12–14; Heprealaisille 13:17) Lempeys estää meitä tavoittelemasta kunniaa, joka perustuu ylpeyteen ja on vastenmielistä Jumalalle. (Sananlaskut 16:5) Lempeä ihminen ei pidä itseään toisia uskovia parempana, eikä hän yritä päästä eteenpäin heidän kustannuksellaan. (Matteus 23:11, 12) Sen sijaan hän tunnustaa syntisen tilansa ja sen, että hän tarvitsee Jumalan antamia lunnaita.

Lempeys edistää onnellisuutta

20. Miten lempeys vaikuttaa perhe-elämään?

²⁰ Kaikkien Jumalan palvelijoitten tulisi muistaa, että lempeys on hänen henkensä hedelmä, joka edistää onnellisuutta. Esimerkiksi koska Jehovan palvelijat ilmaisevat sellaisia ominaisuuksia kuin rakkautta ja lempeyttä, heidän keskuudessaan on paljon onnellisia koteja. Kun aviomies ja vaimo kohtelevat toisiaan lempeästi, heidän lapsensa kasvavat rauhaisassa ilmapiirissä, eivät perheessä, joka on taipuvainen töykeisiin sanoihin ja tekoihin. Sillä, että isä neuvoo lapsiaan lempeästi, on hyvä vaikutus heidän nuoreen mieleensä, ja lempeästä hengestä tulee todennäköisesti osa heidän persoonallisuuttaan. (Efesolaisille 6:1–4) Lempeä mieli auttaa aviomiehiä rakastamaan jatkuvasti vaimoaan. Se auttaa vaimoja olemaan alamaisia miehelleen ja saa lapset tottelemaan vanhempiaan. Lempeys saa myös perheenjäsenet säilyttämään anteeksiantavaisen hengen, joka edistää onnellisuutta. – Kolossalaisille 3:13, 18–21.

21. Mikä on apostoli Paavalin Efesolaiskirjeen 4:1–3:ssa antaman neuvon ydin?

²¹ Lempeämieliset perheet ja yksilöt edistävät niiden seurakuntien onnellisuutta, joiden yhteydessä he ovat. Siksi Jehovan palvelijoiden täytyy ponnistella innokkaasti ollakseen lempeämielisiä. Teetkö sinä niin? Apostoli Paavali pyysi hartaasti voideltuja kristittyjä tovereitaan vaeltamaan taivaallisen kutsun arvon mukaisesti ja tekemään sen ”täydessä mielen vaatimattomuudessa ja lempeydessä, pitkämielisyydessä, kestäen toisianne rakkaudessa, pyrkien hartaasti noudattamaan hengen ykseyttä rauhan yhdistävässä siteessä”. (Efesolaisille 4:1–3) Myös niiden kristittyjen, joilla on maallinen toivo, täytyy ilmaista lempeyttä ja muita jumalisia ominaisuuksia. Tällainen menettely tuottaa todellista onnellisuutta. Tosiaankin onnellisia ovat lempeämieliset!

Miten vastaisit?

◻ Miksi lempeämieliset ihmiset ovat onnellisia?

◻ Mitä lempeämielisenä oleminen merkitsee?

◻ Miten lempeyttä voi kehittää?

◻ Mitä hyötyä on lempeydestä?