Pysy lähellä Jehovaa

”Olkaa hellittämättömiä rukouksessa.” – ROOMALAISILLE 12:12.

1. Mikä on Jehovan tahto rukouksen suhteen, ja millaista rohkaisua apostoli Paavali antoi rukouksesta?

JEHOVA on ”Jumala, joka antaa toivoa” kaikille uskollisille palvelijoilleen. Koska hän on ”rukouksen Kuulija”, hän kuuntelee, kun he anovat apua saavuttaakseen sen iloisen toivon toteutumisen, jonka hän asettaa heidän eteensä. (Roomalaisille 15:13; Psalmi 65:3, UM) Kautta koko Sanansa, Raamatun, hän kannustaa kaikkia palvelijoitaan lähestymään häntä milloin tahansa he haluavat. Hän kuulee aina ja haluaa ottaa vastaan heidän sisimmät ajatuksensa. Hän rohkaisee heitä ’olemaan hellittämättömiä rukouksessa’ ja ’rukoilemaan lakkaamatta’.a (Roomalaisille 12:12; 1. Tessalonikalaisille 5:17) Jehovan tahto on, että kaikki kristityt kääntyvät alituisesti hänen puoleensa rukouksessa vuodattaen sydämensä hänelle ja tehden sen hänen rakkaan Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, nimessä. – Johannes 14:6, 13, 14.

2, 3. a) Miksi Jumala kehotti meitä olemaan ”hellittämättömiä rukouksessa”? b) Mikä vakuutus meillä on siitä, että Jumala haluaa meidän rukoilevan?

² Miksi Jumala kehottaa meitä tähän? Koska elämän paineet ja vastuut voivat rasittaa meitä siinä määrin, että voisimme unohtaa rukoilla. Tai ongelmat saattavat musertaa meidät, niin että emme enää iloitse toivossa ja lakkaamme rukoilemasta. Siksi tarvitsemme muistutuksia, jotka kannustavat meitä rukoilemaan ja vetäytymään hyvin lähelle avun ja lohdutuksen lähdettä, Jumalaamme Jehovaa.

³ Opetuslapsi Jaakob kirjoitti: ”Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.” (Jaakob 4:8) Jumala ei todellakaan epätäydellisestä inhimillisestä tilastamme huolimatta ole liian ylhäinen eikä liian kaukana kuullakseen, mitä sanomme hänelle. (Apostolien teot 17:27) Hän ei myöskään ole haluton eikä välinpitämätön. Psalmista sanoo: ”Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa.” – Psalmi 34:16; 1. Pietari 3:12.

4. Miten voitaisiin valaista sitä, että Jehova tarkkaa rukouksia?

⁴ Jehova kehottaa rukoilemaan. Voisimme verrata tätä kokoukseen, jossa useita ihmisiä on koolla keskustelemassa. Kuuntelet siellä toisten puhetta. Olet tarkkailijan asemassa. Mutta sitten joku kääntyy sinun puoleesi, sanoo nimesi ja kohdistaa sanansa sinulle. Tämä vangitsee huomiosi aivan erityisellä tavalla. Samoin Jumala tarkkaa aina palvelijoitaan, ovatpa he missä tahansa. (2. Aikakirja 16:9; Sananlaskut 15:3) Hän siis kuulee sanamme ja ikään kuin tarkkailee meitä kiinnostuneena meistä ja suojellen meitä. Mutta kun vetoamme Jumalan nimeen rukouksessa, se vangitsee hänen huomionsa, ja silloin hän aivan erityisellä tavalla keskittää huomionsa meihin. Kykyjensä avulla Jehova voi jopa havaita ja käsittää anomuksen, jonka ihminen esittää äänettömästi sydämensä ja mielensä kätketyissä sopukoissa. Jumala vakuuttaa meille, että hän lähestyy kaikkia niitä, jotka vilpittömästi huutavat avukseen hänen nimeään ja pyrkivät pysymään lähellä häntä. – Psalmi 145:18.

Jumalan tarkoituksen mukainen vastaus

5. a) Mitä neuvo ’olla hellittämätön rukouksessa’ ilmaisee rukouksistamme? b) Miten Jumala vastaa rukouksiin?

⁵ Se, että meitä neuvotaan olemaan hellittämättömiä rukouksessa, ilmaisee Jehovan voivan joskus antaa meidän rukoilla jotakin melko pitkään, ennen kuin hänen vastauksensa käy ilmeiseksi. Saattaisimme jopa väsyä anomaan Jumalalta suosiota tai rakkaudellista huomaavaisuutta, jota tunnemme kipeästi tarvitsevamme mutta joka näyttää viipyvän. Siksi Jehova Jumala vetoaa meihin, ettemme anna periksi, vaan jatkamme rukoilemista. Meidän tulisi jatkaa anomusten esittämistä meitä huolestuttavista asioista luottaen siihen, että hän ottaa huomioon rukouksemme ja täyttää todellisen tarpeemme, ei vain sitä, mitä me saatamme omasta mielestämme tarvita. Jehova Jumala varmasti punnitsee anomuksiamme oman tarkoituksensa kannalta. Pyyntömme saattaa esimerkiksi vaikuttaa toisiin. Voisimme verrata tätä sellaisen isän tilanteeseen, jonka poika pyytää häneltä polkupyörää. Isä tietää, että jos hän ostaa polkupyörän tuolle pojalle, niin hänen toinenkin poikansa haluaisi sellaisen. Jos toinen poika on liian nuori saamaan polkupyörää, niin isä voi päättää olla ostamatta sellaista kummallekaan siinä vaiheessa. Samalla tavoin taivaallinen Isämme ratkaisee oman tarkoituksensa ja ajoituksensa valossa, mikä on todella meidän ja muiden parhaaksi. – Psalmi 84:9, 12; vrt. Habakuk 2:3.

6. Minkä kuvauksen Jeesus esitti rukouksesta, ja mitä hellittämättömyys rukouksessa osoittaa?

⁶ Kannattaa myös panna merkille vertaus, jonka Jeesus esitti opetuslapsilleen osoittaakseen, miten tarpeellista heidän oli ”aina rukoilla eikä hellittää”. Muuan leski, joka ei onnistunut saamaan oikeutta, jatkoi hellittämättä anomustensa esittämistä eräälle ihmistuomarille, kunnes hän lopulta sai oikeuden. Jeesus lisäsi: ”Eikö sitten Jumala toimita varmasti oikeutta valituilleen?” (Luukas 18:1–7) Hellittämättömyys rukouksessa osoittaa uskomme, luottamuksemme Jehovaan, halukkuutemme pysyä lähellä häntä ja esittää anomuksemme jättäen tuloksen hänen käsiinsä. – Heprealaisille 11:6.

Esimerkkejä lähellä Jehovaa pysymisestä

7. Miten voimme jäljitellä Aabelin uskoa Jehovan lähellä pysymisessä?

⁷ Raamatussa on runsaasti kertomuksia Jumalan palvelijoiden esittämistä rukouksista. Nämä ”kirjoitettiin meille opetukseksi, jotta meillä kestävyytemme ja Raamatun kirjoitusten lohdutuksen avulla olisi toivo”. (Roomalaisille 15:4) Se, että tarkastelemme joitakin esimerkkejä sellaisista, jotka pysyivät lähellä Jehovaa, lujittaa toivoamme. Aabel uhrasi Jumalalle otollisen uhrin, ja vaikka kertomuksessa ei mainita rukousta, niin hän varmasti anoi Jehovalta rukouksessa, että hänen uhrinsa otettaisiin vastaan. Heprealaiskirjeen 11:4:ssä sanotaan: ”Uskon vaikutuksesta uhrasi Aabel Jumalalle suuriarvoisemman uhrin kuin Kain, minkä uskon välityksellä hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas.” Aabel tunsi 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssä esitetyn Jumalan lupauksen, mutta meidän nykyisiin tietoihimme verrattuna hän tiesi hyvin vähän. Silti Aabel toimi sen tietonsa perusteella, joka hänellä oli. Nykyäänkään joillakuilla vasta äskettäin Jumalan totuudesta kiinnostuneilla ei ole vielä paljon tietoa, mutta he rukoilevat ja käyttävät mahdollisimman hyvin sitä tietoa, joka heillä on, kuten Aabel teki. He toimivat uskossa.

8. Miksi voimme olla varmoja siitä, että Aabraham pysyi lähellä Jehovaa, ja mikä kysymys meidän tulisi tehdä itsellemme?

⁸ Toinen Jumalan uskollinen palvelija oli Aabraham, ”kaikkien niiden isä, jotka – – uskovat”. (Roomalaisille 4:11) Nykyään enemmän kuin koskaan me tarvitsemme vahvaa uskoa, ja meidän tulee rukoilla uskossa, kuten Aabraham. 1. Mooseksen kirjan 12:8:ssa (UM) sanotaan, että hän rakensi alttarin ”Jehovalle ja huusi avuksi Jehovan nimeä”. Aabraham tunsi Jumalan nimen ja käytti sitä rukouksessa. Yhä uudelleen hän rukoili vilpittömästi ja hellittämättä ”Jehovan, ajan hämärään asti pysyvän Jumalan, nimeä”. (1. Mooseksen kirja 13:4; 21:33; UM) Aabraham rukoili Jumalaa uskossa, josta hän tuli tunnetuksi. (Heprealaisille 11:17–19) Rukous auttoi Aabrahamia jatkuvasti iloitsemaan suuresti Valtakunnan toivossa. Noudatammeko Aabrahamin esimerkkiä rukoilemalla hellittämättä?

9. a) Miksi Daavidin rukoukset hyödyttävät suuresti Jumalan kansaa nykyään? b) Mitä voi olla tuloksena, jos rukoilemme Daavidin tavoin sitä, että saamme olla lähellä Jehovaa?

⁹ Daavid oli huomattava esimerkki hellittämättömästä rukoilemisesta, ja hänen psalminsa valaisevat sitä, millaisia rukousten tulisi olla. Jumalan palvelijoiden on sopivaa rukoilla esimerkiksi pelastusta tai vapautusta (Psalmi 3:8, 9; 60:7), opastusta (25:4, 5), suojelusta (17:8), syntien anteeksiantoa (25:7, 11, 18) ja puhdasta sydäntä (51:12). Tuntiessaan murhetta Daavid rukoili: ”Ilahuta palvelijasi sielu.” (86:4) Me voimme samoin rukoilla sydämen iloa tietäen, että Jehova haluaa meidän iloitsevan toivossamme. Daavid pysytteli lähellä Jehovaa ja rukoili: ”Minun sieluni riippuu sinussa kiinni, sinun oikea kätesi tukee minua.” (63:9) Pysymmekö Daavidin tavoin lähellä Jehovaa? Jos pysymme, niin hän tukee myös meitä.

10. Mitä vääriä ajatuksia psalmista Aasafilla oli jossakin vaiheessa, mutta mitä hän sitten tajusi?

¹⁰ Ollaksemme lähellä Jehovaa meidän on varottava kadehtimasta pahoja heidän huolettoman ja materialistisen elämänsä vuoksi. Psalmista Aasafista tuntui jossakin vaiheessa, että Jehovan palvelemisella ei ollut mitään arvoa, sillä jumalattomat ”elävät ainaisessa rauhassa”. Hän kuitenkin havaitsi, että hän oli järkeilyissään väärässä ja että jumalattomat ovat ”liukkaalla”. Hän tajusi, ettei mikään ollut parempaa kuin pysyminen lähellä Jehovaa, ja hän lausui ajatuksensa Jumalalle seuraavasti: ”Minä pysyn alati sinun tykönäsi, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni. Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat – –. Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi.” (Psalmi 73:12, 13, 18, 23, 27, 28) Sen sijaan että kadehtisimme jumalattomien ja vailla toivoa olevien ihmisten huoletonta elämää, jäljitelkäämme Aasafia pysyen lähellä Jehovaa.

11. Miksi Daniel on hyvä esimerkki Jehovan lähellä pysymisestä, ja miten voimme jäljitellä häntä?

¹¹ Daniel oli hellittämättömän päättäväinen rukouksessa, vaikka häntä uhattiin jopa leijonien luolaan joutumisella virallisten rukousrajoitusten huomiotta jättämisen vuoksi. Mutta Jehova pelasti Danielin ’lähettämällä enkelinsä ja sulkemalla jalopeurain kidat’. (Daniel 6:7–10, 22, 27) Danielia siunattiin suuresti hänen hellittämättömän rukoilemisensa vuoksi. Olemmeko me samoin hellittämättömiä rukouksessa, varsinkin kun Valtakunnan saarnaamistamme vastustetaan?

Jeesus, esimerkkimme

12. a) Minkä esimerkin Jeesus antoi palveluksensa alussa rukouksesta, ja miten tämä voi hyödyttää kristittyjä? b) Mitä Jeesuksen mallirukous paljastaa rukouksesta?

¹² Aivan Jeesuksen maallisen palveluksen alusta lähtien havaitaan, että hän rukoili. Hänen rukoileva asenteensa häntä kastettaessa antoi erinomaisen esimerkin niille, jotka kastetaan vedessä nykyään. (Luukas 3:21, 22) Kastettava voisi rukoilla Jumalan apua sen toteuttamiseksi, mitä vesikaste vertauskuvaa. Jeesus auttoi myös muita lähestymään Jehovaa rukouksessa. Kerran kun Jeesus rukoili eräässä paikassa, yksi hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle jälkeenpäin: ”Herra, opeta meitä rukoilemaan.” Jeesus esitti silloin sen, mikä tunnetaan yleensä mallirukouksena tai Isä meidän -rukouksena. Hän osoitti sen aihejärjestyksellä, että Jumalan nimi ja tarkoitus tulisi asettaa etusijalle. (Luukas 11:1–4) Siten meidän on rukouksissamme säilytettävä oikeat mittasuhteet ja tasapaino eikä tule laiminlyödä ”tärkeämpiä asioita”. (Filippiläisille 1:9, 10) Joskus tietysti tarvitsemme jotakin erityisen kipeästi tai joudumme puhumaan jostakin erityisongelmasta. Jeesuksen tavoin kristityt voivat pyytää rukouksessa Jumalalta voimaa suorittaa joitakin tehtäviä tai kohdata erityisiä koettelemuksia tai vaaroja. (Matteus 26:36–44) Henkilökohtaiset rukoukset voivat oikeastaan kattaa elämän kaikki puolet.

13. Miten Jeesus osoitti toisten puolesta rukoilemisen tärkeyden?

¹³ Jeesus osoitti erinomaisella esimerkillään toisten puolesta rukoilemisen tärkeyden. Hän tiesi, että hänen opetuslapsiaan vihattaisiin ja vainottaisiin, kuten häntäkin. (Johannes 15:18–20; 1. Pietari 5:9) Hän pyysi siksi Jumalaa ”valvomaan heitä paholaisen takia”. (Johannes 17:9, 11, 15, 20) Tietäen, että Pietaria odotti erityinen koettelemus, hän sanoi tälle: ”Minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei uskosi pettäisi.” (Luukas 22:32) Meidänkin on todella hyödyllistä rukoilla hellittämättä veljiemme puolesta, ajatella toisia, eikä vain omia ongelmiamme ja etujamme. – Filippiläisille 2:4; Kolossalaisille 1:9, 10.

14. Mistä tiedämme, että Jeesus pysyi koko maallisen palveluksensa ajan hyvin lähellä Jehovaa, ja miten voimme jäljitellä häntä?

¹⁴ Koko palveluksensa ajan Jeesus rukoili hellittämättä ja pysyi hyvin lähellä Jehovaa. (Heprealaisille 5:7–10) Apostoli Pietari lainaa Apostolien tekojen 2:25–28:ssa Psalmia 16:8 ja soveltaa sen Herraan Jeesukseen Kristukseen: ”Daavid sanoo hänestä: ’Minulla oli Jehova alati silmieni edessä, koska hän on oikealla puolellani, jotta en koskaan järkkyisi.’” Sama voi pitää paikkansa meistä. Me voimme rukoilla Jumalaa olemaan lähellä meitä, ja voimme ilmaista luottamuksemme Jehovaan pitämällä hänet kuvaannollisesti sanoen alituisesti silmiemme edessä. (Vrt. Psalmi 110:5; Jesaja 41:10, 13.) Silloin vältymme kaikenlaisilta vaikeuksilta, sillä Jehova tukee meitä, emmekä me koskaan horju.

15. a) Mitä meidän ei tulisi koskaan unohtaa rukoillessamme hellittämättä? b) Mikä varoitus annetaan kiitollisuutemme suhteen?

¹⁵ Älkäämme koskaan unohtako kiittää Jehovaa kaikesta hänen meitä kohtaan osoittamastaan hyvyydestä, niin, ”Jumalan verrattomasta ansaitsemattomasta hyvyydestä”, johon sisältyy se, että hän on antanut lahjaksi Poikansa lunastusuhriksi syntiemme edestä. (2. Korinttolaisille 9:14, 15; Markus 10:45; Johannes 3:16; Roomalaisille 8:32; 1. Johannes 4:9, 10) Kiittäkäämme tosiaankin ”aina kaikesta Jumalaamme ja Isäämme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä”. (Efesolaisille 5:19, 20; Kolossalaisille 4:2; 1. Tessalonikalaisille 5:18) Meidän täytyy varoa päästämästä kiitollisuuttamme sen johdosta, mitä meillä on, muuttumaan katkeruudeksi. Näin voisi käydä, jos keskittyisimme etupäässä ajattelemaan henkilökohtaisia ongelmiamme tai sitä, mitä meiltä puuttuu.

Murheidemme heittäminen Jehovan huomaan

16. Mitä meidän tulisi tehdä, kun jokin murhe painaa meitä?

¹⁶ Hellittämättömyys rukouksessa ilmaisee antaumuksemme syvyyden. Jumalan puoleen kääntymisellä on meihin hyödyllinen vaikutus jo ennen kuin hän vastaa meille. Jos jokin murhe painaa mieltämme, me voimme pysyä lähellä Jehovaa noudattamalla neuvoa: ”Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen.” (Psalmi 55:23) Heittämällä kaikki murheemme – huolet, harmit, pettymykset, pelot ja niin edelleen – Jumalalle luottaen täysin häneen saamme mielen tyyneyttä, ”Jumalan rauhan, joka ylittää kaiken ajatuksen”. – Filippiläisille 4:4, 7; Psalmi 68:20; Markus 11:24; 1. Pietari 5:7.

17. Miten voimme saada Jumalan rauhan?

¹⁷ Saammeko tämän Jumalan rauhan silmänräpäyksessä? Vaikka saatammekin tuntea heti jonkin verran helpotusta, niin se, mitä Jeesus sanoi pyhän hengen rukoilemisesta, soveltuu tähänkin: ”Pyytäkää jatkuvasti, niin teille annetaan; etsikää herkeämättä, niin te löydätte; kolkuttakaa lakkaamatta, niin teille avataan.” (Luukas 11:9–13) Koska me voimme torjua huolemme juuri pyhän hengen avulla, meidän on tarpeen pyytää hellittämättä Jumalan rauhaa ja hänen apuaan murheidemme kantamisessa. Voimme varmasti luottaa siihen, että olemalla hellittämättömiä rukouksessa saamme toivotun vapautuksen ja mielen tyyneyden.

18. Mitä Jehova tekee hyväksemme, jos emme tiedä täsmälleen, mitä jossakin tilanteessa rukoilla?

¹⁸ Mutta entä jos emme tiedä täsmälleen, mitä rukoilla? Syvimmät huokauksemme jäävät usein lausumatta julki, koska emme täysin ymmärrä tilannettamme tai tiedä, mitä sanoa Jehovalle. Tällaisessa tilanteessa pyhä henki voi puhua puolestamme. Paavali kirjoitti: ”Sitä, mitä meidän tulisi tarvitessamme rukoilla, emme tiedä, mutta henki itse rukoilee meidän puolestamme lausumattomin huokauksin.” (Roomalaisille 8:26) Miten se tapahtuu? Jumalan sanassa on henkeytettyjä ennustuksia ja rukouksia, jotka soveltuvat tilanteeseemme. Hän antaa näiden ikään kuin puhua puolestamme. Hän ottaa ne vastaan sellaisina, mitä rukoilisimme, jos vain tajuaisimme niiden merkityksen omassa tapauksessamme, ja sen mukaisesti hän täyttää ne.

Rukous ja toivo jatkuvat

19. Miksi rukous ja toivo jatkuvat ikuisesti?

¹⁹ Taivaalliselle Isällemme tullaan ikuisesti esittämään rukouksia, ja ne tulevat erityisesti ilmaisemaan kiitollisuutta uudesta maailmasta ja kaikista sen siunauksista. (Jesaja 65:24; Ilmestys 21:5) Toivossa iloitsemisemmekin jatkuu, sillä toivo pysyy jossakin muodossa ikuisesti. (Vrt. 1. Korinttolaisille 13:13.) Me emme pysty edes kuvittelemaan, mitä uutta Jehova tuo esiin, kun hänen itselleen asettamansa sapatin lepopäivä maahan nähden ei ole enää voimassa. (1. Mooseksen kirja 2:2, 3) Kautta koko ikuisuuden häneltä on tiedossa rakkaudellisia yllätyksiä kansalleen, ja tulevaisuus avaa sille suurenmoisia mahdollisuuksia hänen tahtonsa tekemisen tiellä.

20. Mitä meidän tulisi päättää tehdä ja miksi?

²⁰ Kun edessämme on näin sykähdyttävä toivo, pysykäämme kaikki lähellä Jehovaa olemalla hellittämättömiä rukouksessa. Älkäämme koskaan lakatko kiittämästä taivaallista Isäämme kaikista siunauksistamme. Aikanaan odotuksemme kohtaa riemullisen toteutumisen jopa yli sen mitä olisimme osanneet kuvitella tai odottaa, sillä Jehova voi ”tehdä enemmän kuin yltäkylläisesti yli kaiken sen, mitä pyydämme tai mielessämme kuvittelemme”. (Efesolaisille 3:20) Antakaamme siis kaikki ylistys ja kunnia ja kiitos kautta koko ikuisuuden Jumalallemme Jehovalle, ”rukouksen Kuulijalle”!

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

◻ Miksi meidän tulee olla hellittämättömiä rukouksessa?

◻ Mitä opimme esikristillisistä rukouksen esimerkeistä?

◻ Mitä Jeesuksen esimerkki opettaa meille rukouksesta?

◻ Miten voimme heittää murheemme Jehovalle, ja mihin se johtaa?

[Kuva s. 17]

Daniel jatkoi hellittämättä rukoilemista, vaikka hänet uhattiin heittää leijonien luolaan