Valtakunnan julistajat kertovat
Nigerialaisia koululaisia siunataan heidän uskollisuutensa takia
APOSTOLI Paavali kirjoitti: ”Mikäli mahdollista, säilyttäkää rauha kaikkien ihmisten kanssa, sikäli kuin se teistä riippuu.” (Roomalaisille 12:18.) Nigeriassa Jehovan todistajien koulua käyvät lapset noudattavat tätä neuvoa siitäkin huolimatta, että heitä vainotaan. Sen vuoksi Jehova siunaa heitä.
◻ Muuan opettaja ei voinut sietää Jehovan todistajia. Erään aamukokoontumisen yhteydessä opettaja käski kaikkia todistajalapsia tulemaan eteen ja laulamaan kansallislaulun. Nämä kieltäytyivät sillä perusteella, että he halusivat osoittaa uskonnollista antaumusta vain Jumalalle. Opettaja vei sitten heidät kaikki ulos ja käski heitä leikkaamaan nurmikkoa. Sillä välin muut oppilaat jatkoivat oppituntien seuraamista.
Muuan aikuinen todistaja vei opettajalle kirjasen Koulu ja Jehovan todistajat selittäen samalla Jehovan todistajien puolueetonta kantaa. Opettaja kuitenkin kieltäytyi keskustelemasta aiheesta ja ottamasta kirjasta vastaan. Tosiasiassa hän sen sijaan kovensi heti lasten rangaistusta.
Nuoret todistajat kestivät edelleen tämän rangaistuksen ja jatkoivat ruohon leikkaamista silloinkin, kun opettaja ei ollut paikalla. Eräänä päivänä opettaja piiloutui ja tarkkaili toisten huomaamatta oppilaita, jotka vain jatkoivat työtänsä laulellen valtakunnanlauluja. Se teki opettajaan niin suuren vaikutuksen, että hän lähetti heidät takaisin luokkaan ja ilmaisi ihmetyksensä heidän asenteensa johdosta. Mikä oli tulos? Opettaja tutkii nyt Raamattua Jehovan todistajien kanssa!
Näitä koululaisia tosiaan siunattiin heidän Jehovaa ja hänen periaatteitaan kohtaan osoittamansa uskollisuuden takia (Sananlaskut 10:22).
◻ Myös Ruthia ja hänen ystäviään siunattiin sen vuoksi, että he tottelivat Jehovan vaatimusta, jonka mukaan ei tule olla ”osa maailmasta” (Johannes 17:16). Ruth, joka on nyt 18-vuotias, aloitti tienraivauksen 12-vuotiaana. Koulun henkilökuntaan kuuluvat vastustivat häntä ja toisia todistajia siksi, että nämä kieltäytyivät laulamasta kansallislaulua. Eräs opettaja pyysi saada tavata tyttöjen vanhemmat. Sen jälkeen kun he olivat Koulu-kirjasta käyttäen selittäneet asian, opettaja oli tyytyväinen ja jätti oppilaat rauhaan.
Eräänä päivänä muuan Intiasta kotoisin oleva opettaja kuitenkin solvasi ja rankaisi yhtä tytöistä koko luokan edessä, koska tämä ei laulanut kansallislaulua. Tyttö puolusti rohkeasti uskoaan, ja opettaja vei hänet koulun rehtorin puheille. Päästyään sinne nuori todistaja huomasi vararehtorinkin olevan paikalla. Tyttö yllättyi huomatessaan rehtorin ja vararehtorin alkavan nauraa. Kääntyen opettajan puoleen rehtori sanoi: ”Opettaja hyvä, älkää lainkaan huolestuko näiden tyttöjen vuoksi. Vaikka teidän pitäisi tappaa heidät, he mieluummin kuolisivat kuin laulaisivat kansallislaulun. Ettekö ole kuullut heistä?” Rehtori ja vararehtori kertoivat sitten Jehovan todistajien uskosta ja rohkeudesta. Tytölle rehtori sanoi, että hän on pahoillaan tytölle aiheutuneesta hankaluudesta. Sitten hän lisäsi: ”Toimi edelleen uskosi mukaan. Ihailen uskontoasi ja rohkeata asennettasi sekä täällä koulussa että sen ulkopuolella.” Myöhemmin tuo tyttöä vastustanut opettaja pyysi tältä anteeksi ja sanoi nyt ymmärtävänsä todistajien omaksuman puolueettoman asenteen.
Nämä lapset seurasivat niiden kolmen heprealaisen esimerkkiä, jotka eivät luopuneet nuhteettomuudestaan Jumalaa kohtaan kumartamalla epäjumalaa, sekä Danielin esimerkkiä: tämähän kieltäytyi lopettamasta Jehovan rukoilemista. Näitä miehiä siunattiin, koska he noudattivat uskollisesti Jumalan vanhurskaita lakeja. (Daniel, luvut 3 ja 6.)