Messias – todellinen toivo?
Hän sanoi itseään Moosekseksi. Hänen oikea nimensä on kuitenkin kadonnut historian hämärään. 400-luvulla hän matkusteli pitkin Kreetan saarta ja vakuutti paikallisille juutalaisille, että hän oli heidän odottamansa messias. Hän kertoi heille, että pian heidän sortonsa, maanpakonsa ja vankeutensa olisivat ohi. He uskoivat. Vapautuksen päivänsä koittaessa nuo juutalaiset seurasivat ”Moosesta” Välimeren yläpuolelle kohoavalle kallioniemekkeelle. Hän sanoi heille, ettei heidän tarvinnut muuta kuin heittäytyä mereen ja se jakautuisi heidän edessään. Monet tottelivat ja sukelsivat veteen, joka ei jakautunut. Hyvin monet heistä hukkuivat; merimiehet ja kalastajat pelastivat joitakuita. Moosesta ei kuitenkaan löydetty mistään. Tuo messias oli poissa.
MIKÄ on messias? Mieleen saattaa tulla sellaisia sanoja kuin ”pelastaja”, ”vapahtaja” ja ”johtaja”. Monet ihmiset ajattelevat messiaan olevan hahmo, joka herättää toivoa ja antaumusta seuraajissaan lupaamalla johtaa heidät sorrosta vapauteen. Koska ihmiskunnan historia on suuressa määrin sorron historiaa, ei ole yllättävää, että vuosisatojen aikana on tuollaisia messiaita ilmaantunut enemmän kuin kourallinen (vrt. Saarnaaja 8:9). Nämä messiaat ovat kuitenkin Kreetassa vaikuttaneen, itseään Moosekseksi kutsuneen miehen tavoin johtaneet seuraajansa useammin pettymykseen ja onnettomuuteen kuin vapautukseen.
”Tässä on Messias-kuningas!” Näin tervehti kunnioitettu rabbi Akiba ben Joseph vuonna 132 Simeon Bar Kokhbaa. Bar Kokhba oli vaikutusvaltainen mies, joka johti voimakasta armeijaa. Monet juutalaiset ajattelivat, että tässä oli nyt vihdoin mies, joka tekisi lopun heidän pitkään jatkuneesta sorrostaan Rooman maailmanvallan käsissä. Bar Kokhba epäonnistui; sadattuhannet hänen maanmiehistään maksoivat tuon epäonnistumisen omalla hengellään.
1100-luvulla ilmaantui muuan toinen juutalainen messias, tällä kertaa Jemenissä. Kalifin, hallitsijan, pyydettyä häneltä merkkiä messiaanisuuden todisteeksi hän ehdotti, että kalifi teloituttaisi hänet ja kelpuuttaisi hänen pikaisen ylösnousemuksensa merkiksi. Kalifi suostui suunnitelmaan – ja siihen päättyi tuon jemeniläisen messiaan taival. Samalla vuosisadalla käski David Alroy -niminen mies Lähi-idän juutalaisia valmistautumaan seuratakseen häntä enkelien siivillä takaisin Pyhään maahan. Monet uskoivat hänen olevan messias. Bagdadin juutalaiset odottivat kärsivällisesti katoillaan onnellisen tietämättöminä varkaista, jotka ryöstivät heidän omaisuutensa.
Sabbatai Zevi lähti liikkeelle Smyrnasta 1600-luvulla ja julisti messiaanisuuttaan juutalaisille ympäri Eurooppaa. Myös kristityt kuuntelivat häntä. Zevi tarjosi seuraajilleen vapautusta – nähtävästi sallimalla heidän harjoittaa syntiä rajoituksitta. Hänen lähimmät seuraajansa ottivat osaa hillittömiin juhliin, nudismiin, haureuteen ja sukurutsaukseen, minkä jälkeen he rankaisivat itseään pieksemällä itseään, kieriskelemällä alastomana lumessa ja hautautumalla kaulaansa myöten kylmään maahan. Zevin matkustettua Turkkiin hänet pidätettiin ja hänelle sanottiin, että hänen oli joko käännyttävä islaminuskoon tai kuoltava. Hän kääntyi. Monet hänen innokkaista kannattajistaan olivat järkyttyneitä. Siitä huolimatta Zeviä sanottiin joissakin piireissä messiaaksi vielä kahden vuosisadan ajan.
Myös kristikunta on tuottanut omat messiaansa. 1100-luvulla kokosi Tanchelm-niminen mies kannattajistaan armeijan ja hallitsi Antwerpenin kaupunkia. Tämä messias sanoi itseään jumalaksi; hän jopa myi oman kylpyvetensä seuraajilleen sakramenttina juotavaksi! ”Kristitty” messias oli myös Thomas Müntzer 1500-luvun Saksassa. Hän johti kapinaa paikallisia viranomaisia vastaan ja sanoi seuraajilleen, että kyseessä oli Harmagedonin taistelu. Hän lupasi pyydystää vihollisen tykinkuulat hihoihinsa. Sen sijaan hänen väkensä teurastettiin ja hänet itsensä mestattiin. Monia muita tällaisia messiaita ilmaantui kristikunnassa vuosisatojen saatossa.
Myös muilla uskonnoilla on messiashahmonsa. Islamissa viitataan Mahdiin, oikein opastettuun, joka johdattaa oikeuden aikakauteen. Jotkut hindut ovat julistautuneet eri jumalten avataroiksi eli ruumiillistumiksi, ja kuten eräässä tietosanakirjassa huomautetaan, ”jopa niinkin epämessiaaninen uskonto kuin buddhalaisuus on tuottanut mahayana-ryhmäkunnissa uskon tulevaan Maitreya Buddhaan, joka laskeutuu taivaallisesta olinpaikastaan noutaakseen uskolliset paratiisiin” (The New Encyclopædia Britannica).
1900-luvun messiaita
Aidon messiaan tarve on omalla vuosisadallamme käynyt kiireellisemmäksi kuin koskaan, eikä siksi ole yllättävää, että monet ovat omineet tuon nimen itselleen. Simon Kimbangua ja hänen seuraajaansa Andre ”Jeesus” Matswaa pidettiin messiaina Afrikan Kongossa 1920–40-luvulla. He kuolivat, mutta heidän seuraajansa odottavat yhä heidän palaavan ja johtavan heidät afrikkalaiseen tuhatvuotiskauteen.
Tämä vuosisata on nähnyt myös ”cargo-kultin” synnyn Uudessa-Guineassa ja Melanesiassa. Sen jäsenet odottavat messiaanisten valkoisten miesten miehittämän laivan tai lentokoneen saapumista; tuo miehistö tekee heistä rikkaita ja johtaa heidät onnelliseen aikaan, jolloin jopa kuolleet heräävät eloon.
Teollistuneilla kansoilla on niin ikään ollut omat messiaansa. Jotkut heistä ovat uskonnollisia johtajia, kuten Sun Myung Moon, joka väittää olevansa Jeesuksen Kristuksen seuraaja ja jonka tavoitteena on puhdistaa maailma uskollisten kannattajiensa muodostaman yksimielisen perheen avulla. Myös poliittiset johtajat ovat yrittäneet anastaa messiaan arvon. Vuosisadan kauhistuttavin esimerkki heistä on Adolf Hitler tuhatvuotista valtakuntaa koskevine mahtipontisine puheineen.
Messiaanista tunnustusta ovat samoin havitelleet erilaiset poliittiset ajatussuunnat ja järjestöt. The Encyclopedia Americana -tietosanakirjassa huomautetaan, että esimerkiksi marxilais-leniniläisessä poliittisessa teoriassa on messiaanisia vivahteita. Lisäksi Yhdistyneistä kansakunnista, jota pidetään laajalti maailmanrauhan ainoana toivona, näyttää tulleen jonkinlainen messiaan korvike monien mielessä.
Todellinen toivo?
Tämä lyhyt katsaus osoittaa selvääkin selvemmin, että messiaanisten liikkeiden historia on harhakuvitelmien, murskaantuneiden toiveiden ja hukkaan heitettyjen unelmien historiaa. Sen vuoksi ei liene yllättävää, että nykyään monet ihmiset suhtautuvat messiastoivoon pilkallisen välinpitämättömästi.
Mutta ennen kuin hylkäämme messiastoivon kokonaan, meidän pitäisi ensin ottaa selville, mistä se on peräisin. Sana ”messias” löytyy itse asiassa Raamatusta. Sen hepreankielinen vastine on ma·šiʹaḥ eli ”voideltu”. Raamatullisina aikoina kuninkaat ja papit nimitettiin toisinaan tehtäviinsä voiteluseremonialla, jossa heidän päähänsä vuodatettiin hyvänhajuista öljyä. Siten termi ma·šiʹaḥ soveltui aiheellisesti heihin. Lisäksi joitakin miehiä voideltiin eli nimitettiin erikoistehtäviin ilman mitään seremonioita. Moosesta kutsutaan ”Kristukseksi” eli ”voidelluksi” Heprealaiskirjeen 11:24–26:ssa, koska Jumala valitsi hänet profeetakseen ja edustajakseen.
Tämä määritelmä, jonka mukaan messias tarkoittaa ’voideltua’, erottaa selvästi raamatulliset messiaat käsittelemistämme vääristä messiaista. Raamatussa esiintyvät messiaat eivät ottaneet tuota nimeä itse itselleen, eikä heitä valinnut palvovien seuraajien joukko. Heidän nimityksensä oli sitä vastoin lähtöisin ylhäältä, itse Jehova Jumalalta.
Samalla kun Raamatussa mainitaan useita messiaita, yksi heistä nostetaan siinä korkealle muiden yläpuolelle (Psalmi 45:8). Hän on Raamatun ennustusten keskushahmo, sen innoittavimpien lupausten täyttymyksen avain. Tuo Messias käy todellakin käsiksi nykyisiin ongelmiimme.
Ihmiskunnan Pelastaja
Raamatun Messias ryhtyy käsittelemään ihmiskunnan ongelmia menemällä niiden perussyihin. Kun ensimmäiset vanhempamme Aadam ja Eeva kapinoivat Luojaansa vastaan kapinoivan henkiolennon Saatanan yllytyksestä, he tosiasiassa vaativat itselleen ylintä hallinto-oikeutta. He halusivat itse päättää, mikä on oikein ja mikä väärin. Tällä tavalla he jättivät Jehovan rakkaudellisen, suojelevan hallinnon ja syöksivät ihmiskunnan itsehallinnon, epätäydellisyyden ja kuoleman kaoottiseen kurjuuteen. (Roomalaisille 5:12.)
Siksi on todella rakkaudellista, että tuona ihmiskunnan historian pimeänä hetkenä Jehova Jumala päätti antaa kaikkia ihmisiä koskevan toivonsäteen. Samalla kun hän ilmoitti ihmiskapinoitsijoille heidän rangaistuksestaan, hän kertoi etukäteen, että heidän jälkeläisillään olisi pelastaja. Tämä ”siemeneksi” kutsuttu Pelastaja tekisi tyhjäksi sen kauhistuttavan teon, jonka Saatana oli saanut aikaan Eedenissä; Siemen polkisi rikki ”käärmeen”, Saatanan, pään ja murskaisi hänet kuoliaaksi. (1. Mooseksen kirja 3:14, 15.)
Juutalaiset pitivät muinaisista ajoista lähtien tätä profetiaa messiaanisena. Useissa targumeissa (juutalaisissa Pyhiä kirjoituksia selittävissä mukaelmissa, joita käytettiin yleisesti ensimmäisellä vuosisadalla) selitetään, että tämä profetia täyttyisi ”Messias-kuninkaan päivänä”.
Ei siksi ole ihme, että tuo lupaus tulevasta Siemenestä eli Pelastajasta sykähdytti uskon miehiä varhaisimmista ajoista lähtien. Kuvittelehan vain, miltä Aabrahamista tuntui Jehovan kertoessa hänelle, että Siemen ilmaantuisi hänen omien jälkeläistensä joukosta ja että ”kaikki kansakunnat maan päällä” – eivät ainoastaan hänen jälkeläisensä – tulisivat ”siunatuiksi” tuon Siemenen välityksellä (1. Mooseksen kirja 22:17, 18).
Messias ja hallitus
Myöhemmissä ennustuksissa tämä toivo yhdistettiin hyvän hallituksen odotteeseen. 1. Mooseksen kirjan 49:10:ssä sanotaan Aabrahamin pojanpojanpojalle Juudalle: ”Ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijansauva hänen polviensa välistä, kunnes tulee hän [”Siilo”, UM], jonka se on ja jota kansat tottelevat.” Tämän ”Siilon” oli selvästikin tarkoitus hallita – eikä pelkästään juutalaisia vaan ”kansoja” (vrt. Daniel 7:13, 14). Muinaiset juutalaiset samastivat Siilon Messiaaseen; itse asiassa sana ”Siilo” on joissakin juutalaisissa targumeissa yksinkertaisesti korvattu ”Messiaalla” tai ”Messias-kuninkaalla”.
Henkeytettyä profetiaa koskevan valon kirkastuessa paljastettiin Messiaan hallinnosta lisää yksityiskohtia (Sananlaskut 4:18). 2. Samuelin kirjan 7:12–16:ssa kerrotaan kuningas Daavidille, Juudan jälkeläiselle, että Siemen tulisi hänen suvustaan. Tästä tulisi lisäksi hyvin epätavallinen Kuningas: hänen valtaistuimensa eli hallitusvaltansa kestäisi ikuisesti! Jesajan 9:5, 6 tukee tätä seikkaa: ”Lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus [”hallitus”, Kuningas Jaakon käännös] – – . Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä.”
Voitko kuvitella sellaista hallitusta? Oikeudenmukaista, vanhurskasta hallitsijaa, joka saa aikaan rauhan ja hallitsee ikuisesti? Miten kaukana se onkaan väärien messiaitten mahtipontisesta sarjasta historian saatossa! Raamatun Messias ei suinkaan ole mikään itseään pettävä, omatekoinen johtaja, vaan maailmanhallitsija, jolla on kaikki se voima ja arvovalta, jota tarvitaan maailman olosuhteiden muuttamiseen.
Tällä tulevaisuudennäkymällä on syvällinen merkitys kuohuvana aikanamme. Ihmiskunta ei ole koskaan kaivannut yhtä kipeästi tällaista toivoa. Koska kuitenkin on aivan liian helppoa heittäytyä väärien toiveitten vietäväksi, on erittäin tärkeää, että jokainen tutkii huolellisesti kysymystä: oliko Jeesus Nasaretilainen ennustettu Messias, kuten niin monet uskovat? Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan tätä aihetta.
[Tekstiruutu s. 6]
Onko Messias Brooklynissa?
Israelissa on hiljattain ollut esillä julisteita, tienvarsi- ja valomainoksia, joissa lukee: ”Valmistaudu Messiaan tuloon.” Tämä mainoskampanja on maksanut yli 1,5 miljoonaa markkaa, ja sen on järjestänyt hasidijuutalaisiin kuuluva ääriortodoksinen lubavitcherien lahko. Tässä 250 000 jäsentä käsittävässä ryhmässä uskotaan yleisesti, että heidän Brooklynissa New Yorkissa asuva suuri rabbinsa Menachem Mendel Schneerson on Messias. Miksi? Schneerson opettaa, että Messias tulee tämän sukupolven aikana. Newsweek-lehden mukaan lubavitcherien edustajat väittävät, ettei tämä 90-vuotias rabbi kuole ennen kuin Messias tulee. Vuosisatojen ajan tämä lahko on opettanut, että jokainen sukupolvi tuottaa ainakin yhden miehen, joka täyttää Messiasta koskevat vaatimukset. Schneerson on kannattajiensa mielestä sellainen mies, eikä hän ole nimittänyt itselleen seuraajaa. Newsweek-lehdessä sanotaan, etteivät useimmat juutalaiset kuitenkaan kelpuuta häntä Messiaaksi. Newsday-sanomalehden mukaan 96-vuotias kilpaileva rabbi Eliezer Schach on sanonut häntä ”vääräksi messiaaksi”.
[Kuva s. 7]
Monet uskoivat, että kreetalainen Mooses oli messias; tuo usko maksoi heille heidän henkensä