Opi tottelevaisuus ottamalla vastaan kuria
KUVITTELE, että seisot korkean vuoren kallionkielekkeellä ja sinulla on sellainen tunne kuin olisit kirjaimellisesti maailman huipulla. Vapaudentunne synnyttää sinussa suunnatonta riemua!
Vapautesi on kuitenkin todellisuudessa melko rajallista. Painovoimalaki rajoittaa suuresti jokaista liikettäsi; yhden ainoan harha-askeleen seuraukset voisivat olla tuhoisat. Toisaalta voit olla hyvin tyytyväinen tietäessäsi, että juuri tämä sama painovoimalaki estää sinua kulkeutumasta avuttomana avaruuteen. Tämä laki on siis selvästikin sinun parhaaksesi. Se että hyväksyt ne rajoitukset, joita se asettaa liikkumisellesi tuolla korkealla vuorenhuipulla, hyödyttää sinua, jopa pelastaa elämäsi.
Aika ajoin lait ja niiden noudattaminen saattavat tosiaan rajoittaa vapauttamme, mutta onko tottelevaisuus tästä syystä epämieluisaa?
Miten Jumala suhtautuu tottelevaisuuteen
”Suurena Luojana” Jehova on ”elämän lähde”. Tämän vuoksi kaikkien hänen luomustensa tottelevaisuus kuuluu hänelle. Psalmista ilmaisi oikeaa asennetta kirjoittaessaan seuraavasti: ”Kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen. Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee.” (Saarnaaja 12:1, UM; Psalmi 36:10; 95:6, 7.)
Alusta alkaen Jehova on vaatinut tottelevaisuutta luomuksiltaan. Se, saisivatko Aadam ja Eeva elää pysyvästi paratiisissa, riippui tottelevaisuudesta (1. Mooseksen kirja 2:16, 17). Enkeleiltäkin odotettiin tottelevaisuutta, vaikka he ovatkin korkeammalla elämäntasolla kuin ihmiset. Koska jotkut näistä henkiluomuksista olivat ”tottelemattomia, kun Jumalan kärsivällisyys odotti Nooan päivinä”, heitä rangaistiin luovuttamalla heidät ”sakean pimeyden kuiluihin tuomiota varten säilytettäviksi” (1. Pietarin kirje 3:19, 20; 2. Pietarin kirje 2:4).
Yksinkertaisesti sanottuna Jumala pitää tottelevaisuutta vaatimuksena hänen hyväksymyksensä saamiselle. Luemme: ”Haluaako Herra polttouhreja ja teurasuhreja yhtä hyvin kuin kuuliaisuutta Herran äänelle? Katso, kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva.” (1. Samuelin kirja 15:22.)
Se on opittava – miksi ja miten
Koska tottelevaisuus johtaa vanhurskaaseen asemaan Jumalan edessä, meidän on ehdottomasti opittava se! Tapa totella voidaan oppia nuorena samoin kuin vieras kielikin. Siksi Raamattu korostaa sitä kuinka tärkeää on valmentaa lapsia pienokaisesta asti (Joosua 8:35).
Jotkut modernistit eivät hyväksy tätä Raamatun kantaa ja sanovat, että jos lapsia vaaditaan tottelemaan, se merkitsee heidän henkistä raiskaamistaan. He väittävät, että lasten tulisi sallia kehittää omia ideoitaan ja käyttäytymisnormejaan, joiden mukaan elää, aikuisten puuttumatta asiaan.
Mutta 1960-luvulla, jolloin monet vanhemmat pitivät kiinni tästä näkemyksestä, dosentti, toimittaja ja psykologian professori Wilhelm Hansen oli eri mieltä. Hän kirjoitti: ”Lapsen varhaisessa kehitysvaiheessa, jolloin hänen suhteensa vanhempiin on vielä ratkaisevan tärkeä, ’pahaa’ on se, minkä vanhemmat kieltävät, ja ’hyvää’ se, mitä he suosittelevat tai mistä he kiittävät. Yksistään tottelevaisuus ohjaa lapsen moraalia ja tärkeimpiä hyveitä, joiden olemassaolosta riippuu hänen suhteensa moraalisääntöihin.” (Vrt. Sananlaskut 22:15.)
Jumalan sanassa tähdennetään sitä, kuinka tärkeää on oppia tottelevaisuus. Luemme: ”Minä tiedän, OI HERRA, etteivät ihmisen tiet ole hänen itsensä päätettävissä eikä ihmisen elämänsuunta hänen määrättävissään.” (Jeremia 10:23, The New English Bible.) Historia on täynnä esimerkkejä siitä, miten ihmiset ovat suunnitelleet oman elämänsuuntansa henkilökohtaisten mittapuittensa mukaan ja ovat ajautuneet sen vuoksi vakaviin ongelmiin. Miksi näin tapahtuu kovin usein? Koska ihmisiltä puuttuu tietoa, viisautta ja ymmärrystä suunnitella yksin elämänsuuntansa. Vielä pahempaa on se, että he ovat perineet taipumuksen tehdä vääriä ratkaisuja. Heti vedenpaisumuksen jälkeen Jehova sanoi ihmisestä: ”Ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka.” (1. Mooseksen kirja 8:21.)
Kukaan ei näin ollen peri taipumusta totella Jehovaa. Meidän täytyy teroittaa sitä lapsillemme ja jatkaa sen oppimista koko elämämme. Jokaisen meistä tulee kehittää samanlainen sydämentila kuin oli kuningas Daavidilla, joka kirjoitti: ”Herra, neuvo minulle tiesi, opeta minulle polkusi. Johdata minua totuutesi tiellä ja opeta minua, sillä sinä olet minun pelastukseni Jumala. Sinua minä odotan kaiken päivää.” (Psalmi 25:4, 5.)
Opeta tottelevaisuutta olemalla tottelevainen
Jeesuksen äiti ja ottoisä tunsivat hyvin ne olosuhteet, jotka vallitsivat Jeesuksen syntymän aikaan. Sen vuoksi he tajusivat, että hänellä tuli olemaan merkittävä osa Jehovan tarkoituksen toteutumisessa. (Vrt. Luukas 1:35, 46, 47.) Heidän tapauksessaan sanoilla ”Katso, lapset ovat Herran lahja” oli aivan erityinen merkitys (Psalmi 127:3). He tajusivat täysin valtavan vastuunsa ja olivat sen vuoksi valmiita tottelemaan Jumalan määräyksiä, esimerkiksi kun heitä käskettiin pakenemaan Egyptiin tai myöhemmin lähtemään Galileaan (Matteus 2:1–23).
Jeesuksen vanhemmat ymmärsivät myös vastuunsa antaa kuria. Ennen ihmiseksi tuloaan Jeesus oli kyllä ollut aina tottelevainen. Mutta ollessaan maan päällä hän oppi olemaan tottelevainen täysin uudenlaisissa olosuhteissa. Hänen täytyi muun muassa totella epätäydellisiä vanhempia, koska täydellinen lapsi tarvitsee kuria siinä mielessä, että häntä opetetaan ja kasvatetaan. Hänen vanhempansa antoivat hänelle tällaista kuria. Toisaalta kurittaminen rankaisemalla ei ollut tarpeellista. Jeesus totteli aina; häntä ei koskaan tarvinnut käskeä kahdesti. Luemme: ”Sitten hän meni heidän [vanhempiensa] kanssaan kotiin Nasaretiin ja oli heille tottelevainen.” (Luukas 2:51, Phillips.)
Joosef ja Maria tiesivät myös, miten opettaa Jeesusta esimerkin avulla. Luemme esimerkiksi, että ”hänen vanhempansa olivat tottuneet menemään vuosittain Jerusalemiin pääsiäisjuhlaan” (Luukas 2:41). Järjestämällä niin, että hän saattoi ottaa perheenjäsenensä mukaan, Joosef osoitti olevansa kiinnostunut heidän hengellisestä hyvinvoinnistaan ja suhtautuvansa vakavasti Jehovan palvontaan. Samalla tavoin vanhemmat voivat nykyään opettaa tottelevaisuutta lapsilleen olemalla itse tottelevaisia palvontaan liittyvissä asioissa.
Koska Joosef ja Maria antoivat erinomaista kuritusta vanhurskaudessa, ”Jeesus edistyi yhä viisaudessa ja ruumiillisessa kasvussa ja suosiossa Jumalan ja ihmisten edessä”. He antoivat todella oivallisen esimerkin nykyajan kristittyjen seurattavaksi. (Luukas 2:52.)
”Tottelevaisia – – kaikessa”
”Te lapset, olkaa tottelevaisia vanhemmillenne kaikessa, sillä se on hyvin mieluista Herrassa.” (Kolossalaisille 3:20.) Jeesus saattoi olla tottelevainen vanhemmilleen kaikessa, koska heidän tottelevaisuutensa Jehovalle esti heitä vaatimasta Jeesukselta – tai hänen veli- ja sisarpuoliltaan – mitään Jehovan tahdon vastaista.
Nykyäänkin monet vanhemmat opettavat menestyksekkäästi lapsiaan olemaan tottelevaisia kaikessa. Kuuntelepa kolmea isää, joilla lastenkasvatus on taakse jäänyttä aikaa ja jotka palvelevat tällä hetkellä Vartiotorni-seuran haaratoimistoissa.
Theo puhuu siitä, miten hän vaimonsa kanssa kasvatti viisi poikaa. Hän sanoo: ”Lasten on tärkeä aivan alusta alkaen saada tietää, että me aikuisetkin teemme virheitä. Valitettavasti me jopa teemme niitä toistamiseen, ja meidän on jatkuvasti pyydettävä taivaalliselta Isältämme anteeksiantoa ja apua. Annoimme tarkoituksellisesti lapsemme nähdä meidän painiskelevan aikuisille ominaisten huolten kanssa aivan niin kuin hekin taistelivat nuorille ominaisten huolten kanssa.”
Rakkaudellinen suhde lapsen ja hänen vanhempiensa välillä on välttämätön, jotta lapsi oppisi olemaan tottelevainen. Hermann sanoo vaimostaan: ”Hän ei ollut pojille pelkästään äiti, vaan myös heidän ystävänsä. He arvostivat tätä, joten heidän ei ollut vaikea totella.” Sitten hän antaa käytännöllisen neuvon siitä, miten vanhempien ja lasten välistä suhdetta voidaan parantaa sanoessaan: ”Päätimme olla hankkimatta astianpesukonetta moniin vuosiin, jotta astiat olisi pakko tiskata ja kuivata käsin. Poikiemme oli määrä vuoronperään kuivata ne. Se oli parasta aikaa seurustella epävirallisesti.”
Vanhempien ja lasten välinen rakkaudellinen suhde on malli siitä, minkälainen suhde kristityillä tulee olla Jehovaan. Rudolf selittää, miten hän ja hänen vaimonsa ottivat tehtäväkseen auttaa heidän kahta poikaansa luomaan sellaisen suhteen: ”Perustanamme oli säännöllinen perhetutkistelu. Annoimme lapsille tehtäväksi tutkia monia tarkoituksenmukaisia aiheita. Luimme myös Raamattua yhdessä, minkä jälkeen keskustelimme aineistosta. Poikamme saattoivat nähdä Jehovan odottavan tottelevaisuutta myös vanhemmilta eikä vain lapsilta.”
Kristityt vanhemmat ymmärtävät, että seuraava henkeytetty raamatunlause soveltuu heihin yhtä hyvin kuin heidän lapsiinsa: ”Kurittava nuhde on elämän tie.” Samalla kun siis lapsilla on velvollisuus olla vanhemmilleen tottelevaisia kaikessa, vanhempien täytyy myös totella Jehovaa kaikessa, mitä hän vaatii heiltä. Sen lisäksi että vanhemmat ja lapset lujittavat keskinäistä suhdettaan, he haluavat lujittaa suhdettaan Jumalaan. (Sananlaskut 6:23.)
Suhtaudu tulevaisuuteen myönteisesti
Voimme olla hyvin kiitollisia siitä, että Jumalan sanassa on erittäin käytännöllisiä lastenkasvatusneuvoja. (Katso tekstiruutua.) Lapset, jotka oppivat tottelevaisuuden heitä vanhurskaudessa kurittavilta vanhemmilta, ovat todellisen ilon lähde koko kristilliselle veljesseuralle.
Koska tottelevaisuus Jumalalle merkitsee elämää, meidän ei tule leikitellä sellaisella ajatuksella, että voisimme jättää hetkeksikään huomioon ottamatta ne Jumalan käskyt, jotka rajoittavat vapauttamme. Kuvittelehan esimerkiksi sitä, että voisimme hetkeksi jättää huomioon ottamatta painovoimalain. Olisimme aivan haltioissamme ilosta liidellessämme vuorenhuipulta taivaalle; mikään ei rajoittaisi vapauttamme! Mutta mitä tapahtuisikaan heti, kun asiat palaisivat taas normaaleihin uomiinsa? Millainen putoaminen olisikaan edessämme!
Tottelevaisuuden oppiminen ottamalla vastaan kuria auttaa meitä kehittämään tasapainoista persoonallisuutta ja tuntemaan rajoituksemme. Se estää meitä olemasta vaativia ja välinpitämättömiä toisten oikeuksia ja tarpeita kohtaan. Se auttaa välttämään epävarmuutta. Lyhyesti sanottuna se johtaa onnellisuuteen.
Oletpa siis aikuinen tai lapsi opi tottelevaisuus ottamalla vastaan kuria, jotta ”sinulle kävisi hyvin” ja ”saisit olla kauan aikaa maan päällä” (Efesolaisille 6:1–3). Kukapa haluaa vaarantaa ikuisen elämän odotteensa siten, että laiminlyö tottelevaisuuden oppimisen hylkäämällä kurin? (Johannes 11:26.)
[Tekstiruutu s. 29]
VANHEMMAT, OPETTAKAA TOTTELEVAISUUTTA KURITTAMALLA VANHURSKAUDESSA
1. Anna Raamatun lakeihin ja periaatteisiin pohjautuvaa kuria.
2. Älä kurittaessasi ainoastaan vaadi tottelevaisuutta, vaan selitä myös, miksi on viisasta totella (Matteus 11:19b).
3. Älä kurita vihassa tai huutamalla (Efesolaisille 4:31, 32).
4. Sinulla tulee olla lämpöä uhkuva rakkaudellinen ja huolehtivainen suhde lapseesi, kun annat kuritusta (Kolossalaisille 3:21; 1. Tessalonikalaisille 2:7, 8; Heprealaisille 12:5–8).
5. Kurita lapsia pienokaisesta asti (2. Timoteukselle 3:14, 15).
6. Kurita toistuvasti ja johdonmukaisesti (5. Mooseksen kirja 6:6–9; 1. Tessalonikalaisille 2:11, 12).
7. Kurita ensin itseäsi ja opeta näin esimerkin avulla (Johannes 13:15; vrt. Matteus 23:2, 3).
8. Luota kurittaessasi täysin Jehovaan ja pyydä hänen apuaan rukouksessa (Tuomarien kirja 13:8–10).
[Kuva s. 28]
”Kurittava nuhde on elämän tie”