Lukijoiden kysymyksiä
Puhutaanko Mooseksesta Heprealaiskirjeen 11:26:ssa ”Kristuksena” vai pikemminkin Jeesuksen Kristuksen esikuvana?
Mooseksen uskoa tarkastellessaan apostoli Paavali kirjoitti, että Mooses ”piti Kristuksen saamaa soimausta suurempana rikkautena kuin Egyptin aarteita, sillä hän katsoi kiinteästi kohti palkanmaksua” (Heprealaisille 11:26). Paavali näyttää viittaavan siihen, että Mooses oli tietyssä mielessä ”Kristus” eli voideltu.
Mooses eittämättä antoi eri suhteissa mallin tulevasta Messiaasta. Vaikka Mooses itse oli profeetta, hän ennusti, että tulisi suurempi profeetta, joka olisi hänen kaltaisensa. Monet juutalaiset aavistivat, että Jeesus oli ”se Profeetta”, ja hänen seuraajansa vahvistivat asian olevan siten. (5. Mooseksen kirja 18:15–19; Johannes 1:21; 5:46; 6:14; 7:40; Apostolien teot 3:22, 23; 7:37.) Lisäksi Mooses oli lakiliiton välittäjä, mutta Jeesus sai ”oivallisemman julkisen palveluksen – – vastaavasti paremman liiton”, suurenmoisen ”uuden liiton välittäjänä” (Heprealaisille 8:6; 9:15; 12:24; Galatalaisille 3:19; 1. Timoteukselle 2:5). Mooseksen voidaan siksi sanoa joissakin suhteissa olleen tulevan Messiaan esikuva.
Tämä ei näytä kuitenkaan olevan Heprealaiskirjeen 11:26:n päämerkitys. Mikään ei viittaa siihen, että Mooses olisi tiennyt Messiasta koskevista yksityiskohdista ja että hän olisi tietoisesti pitänyt sitä, mitä hän Egyptissä koki, Messiaan puolesta tai hänen edustajanaan tapahtuneena.
Jotkut ovat esittäneet, että Heprealaiskirjeen 11:26:ssa olevilla Paavalin sanoilla on samanlainen sisältö kuin sillä hänen esittämällään ajatuksella, että kristityillä on ollut ”kärsimyksiä Kristuksen tähden” (2. Korinttolaisille 1:5). Voidellut kristityt tiesivät, että Jeesus Kristus oli kärsinyt ja että jos he kärsivät ”yhdessä hänen kanssaan”, heidät ”myös yhdessä kirkastettaisiin” taivaassa. Mutta Mooses ei tiennyt, mitä tuleva Messias joutuisi kärsimään, eikä Mooseksella ollut toivoa saada elää taivaassa. (Roomalaisille 8:17; Kolossalaisille 1:24.)
Se miten Mooses ”piti Kristuksen saamaa soimausta – – rikkautena”, voidaan ymmärtää yksinkertaisemmalla tavalla.
Kun Paavali käytti Heprealaiskirjeen 11:26:ssa sanaa ”Kristus”, hän käytti kreikkalaista sanaa Khri·stouʹ, jonka heprealainen vastine on Ma·šiʹaḥ eli Messias. Sekä ”Messias” että ”Kristus” merkitsevät ”voideltua”. Paavali siis kirjoitti siitä, millaisena Mooses piti voidellun saamaa soimausta. Voitaisiinko Moosesta itseään sanoa ”voidelluksi”?
Kyllä voitaisiin. Raamatun aikoina jonkun henkilön asettaminen johonkin virkaan saatettiin vahvistaa vuodattamalla öljyä hänen päähänsä. ”Silloin Samuel otti öljyastian, vuodatti öljyä hänen [Saulin] päähänsä.” ”Samuel otti öljysarven ja voiteli hänet [Daavidin] hänen veljiensä keskellä. Ja Herran henki tuli Daavidiin.” (1. Samuelin kirja 10:1; 16:13; vrt 2. Mooseksen kirja 30:25, 30; 3. Mooseksen kirja 8:12; 2. Samuelin kirja 22:51; Psalmi 133:2.) Silti joistakuista, kuten profetta Elisasta ja Syyrian kuninkaasta Hasaelista, puhutaan ”voideltuina”, vaikkei mikään osoita, että heidän päälleen olisi vuodatettu kirjaimellista öljyä (1. Kuningasten kirja 19:15, 16; Psalmi 105:14, 15; Jesaja 45:1). Joku saattoi siis olla ”voideltu”, koska hänet oli valittu tai erikseen valtuutettu tehtäväänsä.
Tässä merkityksessä Mooseskin oli Jumalan voitelema, ja jotkin Raamatut käyttävätkin Heprealaiskirjeen 11:26:ssa ilmausta ”Jumalan Voideltu” tai ”Voideltu”. Mooses valtuutettiin toimimaan Jumalan edustajana ja johtamaan Israel pois Egyptistä (2. Mooseksen kirja 3:2–12, 15–17). Vaikka Mooses oli kasvatettu Egyptin rikkauksien ja loiston keskellä, hän arvosti enemmän sitä tehtävää, jonka hän otti vastaan ja täytti. Siksi Paavali saattoi kirjoittaa, että Mooses ”piti Kristuksen saamaa soimausta suurempana rikkautena kuin Egyptin aarteita”.