Suuri Luojamme ja hänen tekonsa
MITEN vaikuttavaa! Iguac̩ún tai Niagaran jylisevät putoukset, Arizonan tai Havaijin mahtavat kanjonit, Norjan tai Uuden-Seelannin jylhät vuonot – millaisia ihastuksen huudahduksia nämä luonnon ihmeet synnyttävätkään! Mutta ovatko ne pelkästään niin sanotun luontoäidin sattumanvaraisia tuotteita? Eivät ole. Ne ovat paljon enemmän. Ne ovat suuren Luojan henkeäsalpaavia tekoja, sen rakkaudellisen taivaallisen Isän, josta viisas kuningas Salomo kirjoitti: ”Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.” (Saarnaaja 3:11.) Ihmisiltä menisi tosiaan ikuisuus niiden kunniakkaiden tekojen ymmärtämiseen, joilla Luojamme on maailmankaikkeuden täyttänyt.
Miten suuri Luoja meillä onkaan! Ja miten iloisia olemme siitä, että tämä kaikkivoipa Jumala ”on näiden päivien lopulla puhunut meille Pojan kautta, jonka hän asetti kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän teki asiainjärjestelmät” (Heprealaisille 1:2). Tämä Poika, Jeesus Kristus, arvosti Isänsä luomakunnan ihastuttavia yksityiskohtia. Hän viittasi niihin toistuvasti valaistessaan Isänsä tarkoituksia ja rohkaistessaan kuulijoitaan (Matteus 6:28–30; Johannes 4:35, 36). ”Uskon vaikutuksesta” ovat monet havainneet, että luomakunnan ihmeet ”pantiin järjestykseen Jumalan sanalla” (Heprealaisille 11:3). Jokapäiväisen elämämme tulisi heijastaa tällaista uskoa (Jaakob 2:14, 26).
Jumalamme luomisteot ovat totisesti suuret. Ne heijastavat suurenmoisella tavalla hänen viisauttaan, voimaansa, oikeudenmukaisuuttaan ja rakkauttaan. Hän esimerkiksi kallisti maan akselin ja pani maan kiertämään aurinkoa, niin että hänen tuleva luomuksensa, ihminen, voisi nauttia vuodenaikojen ihastuttavasta vuorottelusta. Jumala sanoi: ”Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö.” (1. Mooseksen kirja 8:22.) Lisäksi Jumala varusti maapallomme anteliaasti arvokkailla mineraaleilla. Hän loi runsaasti varsinkin vettä, josta myöhemmin tulisi kaiken maanpäällisen elämän välttämätön ainesosa ja ylläpitäjä.
Tuhansia vuosia kestäneet kuusi luomispäivää muodostivat järjestyksellisen jakson, jonka aikana ”Jumalan vaikuttava voima” ryhtyi valmistamaan maata ihmisen asuttavaksi. Valo jonka avulla näemme, ilma jota hengitämme, kuiva maa jolla elämme, kasvillisuus, päivän ja yön vuorottelu, kalat, linnut, eläimet – suuri Luojamme loi ne kaikki järjestyksessä ihmisen avuksi ja iloksi. (1. Mooseksen kirja 1:2–25, ”Jumalan Henki” = ”Jumalan vaikuttava voima”, UM.) Voimme varmastikin yhtyä psalmistaan, joka huudahti: ”Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.” (Psalmit 104:24.)
Jumalan luomistyön mestariteos
Kun kuudes luomispäivä alkoi olla lopuillaan, Jumala teki miehen ja sen jälkeen tämän elämäntoverin, naisen. Ihminen oli maan luomisen mestarillinen huipennus, paljon suurenmoisempi kuin mitkään aiemmista aineellisista luomuksista! Psalmissa 115:16 meille kerrotaan: ”Taivas on Herran taivas, mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille.” Tämän mukaisesti Jehova suunnitteli meidät ihmissielut siten, että voimme sekä nauttia että hyötyä hänen varhaisemmista maallisista luomisteoistaan. Meidän pitäisi olla hyvin kiitollisia hienointakin kameraa monimutkaisemmista silmistämme, jotka välittävät meille kuvan ympärillämme olevasta värikkäästä maailmasta! Meillä on kaikkia ihmisen valmistamia äänentoistojärjestelmiä paremmat korvamme, joiden avulla voimme nauttia keskustelusta, musiikista ja lintujen soinnukkaasta laulusta. Meillä on sisäinen puhemekanismi, johon kuuluu taipuisa kieli. Kielen makusilmutkin lisäävät hajuaistin kanssa iloamme maistellessamme ruokia, joiden moninaisuus on loputon. Ja miten arvostammekaan hellää käden kosketusta! Voimme varmasti kiittää Luojaamme psalmistan sanoin: ”Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.” (Psalmit 139:14.)
Luojamme rakkaudellinen huomaavaisuus
Psalmista kirjoitti: ”Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä – –; häntä, joka yksin tekee suuria ihmeitä, sillä hänen armonsa [”rakkaudellinen huomaavaisuutensa”, UM] pysyy iankaikkisesti.” (Psalmit 136:1–4.) Tuo rakkaudellinen huomaavaisuus saa hänet parhaillaan tekemään ihmeellisiä asioita, jotka ovat paljon suurempia kuin mitkään juuri kuvailemamme luomisteot. Jopa levätessään nyt aineellisen luomisesta hän tosiaan luo hengellisellä tasolla. Tämän hän tekee sen ilkeämielisen kiistakysymyksen vuoksi, joka heitettiin hänelle vasten kasvoja. Kuinka niin?
Ensimmäinen mies ja nainen asetettiin loistoisaan Eedenin paratiisiin. Luopunut enkeli Saatana teki kuitenkin itsestään jumalan ja johti heidät kapinaan Jehovaa vastaan. Jumala tuomitsi heidät oikeudenmukaisesti kuolemaan, minkä vuoksi heidän lapsensa, koko ihmissuku, ovat syntyneet syntisessä, kuolevassa tilassa (Psalmit 51:7). Jobia käsittelevässä Raamatun kertomuksessa osoitetaan, kuinka Saatana esitti haasteen Jumalalle väittäen, ettei yksikään ihminen voi pysyä nuhteettomana Hänen edessään ollessaan koetuksessa. Job kuitenkin osoitti Saatanan törkeäksi valehtelijaksi, ja samoin ovat tehneet monet muut Jumalan uskolliset palvelijat raamatullisista ajoista meidän päiviimme asti. (Job 1:7–12; 2:2–5, 9, 10; 27:5.) Täydellisenä miehenä Jeesus antoi verrattoman esimerkin nuhteettomuuden säilyttämisestä (1. Pietarin kirje 2:21–23).
Jeesus saattoi siksi sanoa: ”Hänellä [”maailman hallitsijalla” eli Saatanalla] ei ole mitään otetta minuun.” (Johannes 14:30.) Siitä huolimatta ”koko maailma on paholaisen vallassa” vielä nykyäänkin (1. Johanneksen kirje 5:19). Koska Saatana kiisti Jehovan suvereenisuuden oikeellisuuden, hänelle on annettu noin 6 000 vuotta aikaa näyttää, voiko hän itse onnistua ihmiskunnan hallitsemisessa. Miten surkeasti hän onkaan epäonnistunut, kuten maailman rappeutuvat olot jatkuvasti todistavat! Rakkaudellinen Jumalamme Jehova poistaa pian tämän turmeltuneen yhteiskunnan ja puolustaa siten omaa, oikeudenmukaista suvereenisuuttaan maahan nähden. Se tulee olemaan iloinen helpotus niille, jotka kaipaavat rauhaisaa, vanhurskasta hallintoa! (Psalmit 37:9–11; 83:18, 19.)
Tässä ei kuitenkaan ole kaikki! Jumala ilmaisee rakkaudellista huomaavaisuuttaan lisäksi sen pohjalta, mitä Jeesus sanoi Johanneksen 3:16:ssa: ”Jumala rakasti maailmaa [ihmiskuntaa] niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” Siihen, että maanpäällisen ikuisen elämän toivo ennallistetaan ihmiskunnalle, liittyy uusia luomistekoja. Millaisia? Miten ne hyödyttävät huokaavaa ihmiskuntaa? Tähän vastataan seuraavassa kirjoituksessamme.