Jehova – tosi ja elävä Jumala
EGYPTIN farao puhui uhmakkaasti ja halveksivasti, kun hän kysyi: ”Kuka on Jehova?” (2. Mooseksen kirja 5:2, UM.) Kuten edellisessä kirjoituksessa osoitettiin, tämä asenne tuotti egyptiläisille vitsauksia ja kuolemaa sekä sen, että farao ja hänen sotajoukkonsa päätyivät vesihautaan.
Muinaisessa Egyptissä Jehova Jumala todisti olevansa vääriä jumalia ylempi. Hänestä voidaan kuitenkin oppia paljon muutakin. Millaisia persoonallisuuden piirteitä hänellä on? Entä mitä hän vaatii meiltä?
Hänen nimensä ja maineensa
Kun Mooses esitti vaatimuksia Egyptin faraolle, hän ei sanonut: ”Herra sanoo niin ja niin.” Farao ja muut egyptiläiset pitivät monia vääriä jumaliaan herroina. Mooses käytti sen sijaan Jumalan nimeä Jehova. Hän oli itse kuullut sen lausuttavan ylhäältä ollessaan palavan pensaan luona Midianin maassa. Henkeytetty kertomus kuuluu:
”Jumala puhui Moosekselle ja sanoi hänelle: ’Minä olen Herra [”Jehova”, UM]. – – nyt minä olen kuullut israelilaisten vaikeroimisen, kun egyptiläiset pitävät heitä orjantyössä, ja olen muistanut liittoni. Sano sentähden israelilaisille: ”Minä olen Herra [”Jehova”, UM], ja minä vien teidät pois egyptiläisten sorron alta ja vapautan teidät orjuudesta ja pelastan teidät ojennetulla käsivarrella ja suurilla rangaistustuomioilla. Niin minä otan teidät kansakseni ja olen teidän Jumalanne; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra [”Jehova”, UM], teidän Jumalanne, joka vien teidät pois egyptiläisten sorron alta. Ja minä johdatan teidät siihen maahan [Kanaaniin], jonka minä olen kättä kohottaen luvannut antaa [teidän esi-isillenne] Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille; ja sen minä annan teille omaksi. Minä olen Herra [”Jehova”, UM].”’” (2. Mooseksen kirja 6:1–8.)
Juuri näin Jehova tekikin. Hän vapautti israelilaiset Egyptin orjuudesta ja teki heidät kykeneviksi valloittamaan Kanaanin maan. Lupauksensa mukaan Jumala toteutti kaiken tämän. Se oli mitä sopivinta, sillä hänen nimensä, Jehova, merkitsee ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’. Raamatussa puhutaan Jehovasta sellaisilla arvonimillä kuin ”Jumala”, ”Suvereeni Herra”, ”Luoja”, ”Isä”, ”Kaikkivaltias” ja ”Korkein”. Mutta hänen nimensä Jehova ilmaisee hänet tosi Jumalaksi, joka toteuttaa edistyvästi suurenmoiset tarkoituksensa (Jesaja 42:8 [”Herra”, KR-38; ”Jehova”, UM]).
Jos meidän pitäisi lukea Raamattua sen alkukielillä, havaitsisimme Jumalan nimen siinä tuhansia kertoja. Heprean kielessä sitä edustaa neljä konsonanttia, jod he waw he (יהוה), joita sanotaan tetragrammiksi ja jotka luetaan oikealta vasemmalle. Hepreaa puhuvat lisäsivät vokaalit, mutta nykyään ei olla varmoja siitä, mitkä ne olivat. Vaikka jotkut suosivat lausumistapaa Jahve, muoto Jehova on yleinen ja se auttaa sopivasti tunnistamaan Luojamme.
Lisäksi nimen Jehova käyttö erottaa Jumalan hänestä, jota psalmissa 110:1 sanotaan ”minun Herrakseni”. Jae kuuluu seuraavasti: ”Herra [hepreaksi יהוה] sanoi minun herralleni: ’Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.’” Uuden maailman käännöksessä, jossa otetaan huomioon Jumalan nimen esiintyminen tässä kohdassa heprealaisessa tekstissä, sanotaan: ”Jehovan lausunto Herralleni kuuluu: ’Istu oikealla puolellani, kunnes minä panen vihollisesi jalkojesi alustaksi.’” Nämä Jehova Jumalan sanat viittaavat profeetallisesti Jeesukseen Kristukseen, jota kirjoittaja kutsui ”Herrakseen”.
Jehova teki itselleen nimen faraon päivinä. Mooseksen välityksellä Jumala sanoi tälle kovasydämiselle hallitsijalle: ”Minä tällä kertaa lähetän kaikki vitsaukseni vaivaamaan sinua itseäsi, sinun palvelijoitasi ja kansaasi, tietääksesi, ettei ketään ole minun vertaistani koko maan päällä. Sillä minä olisin jo ojentanut käteni ja lyönyt sinua ja sinun kansaasi ruttotaudilla, niin että olisit kokonaan hävinnyt maan päältä, mutta juuri sitä varten minä olen antanut sinun säilyä, että näyttäisin sinulle voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä.” (2. Mooseksen kirja 9:14–16.)
Jerikolainen nainen Raahab sanoi kahdelle heprealaiselle vakoojalle israelilaisten Egyptistä lähdöstä ja joidenkin kanaanilaisten kuninkaiden kukistamisesta: ”Minä tiedän, että Herra [”Jehova”, UM] antaa teille [israelilaisille] tämän maan ja että kauhu teitä kohtaan on vallannut meidät ja että kaikki maan asukkaat menehtyvät pelkoon teidän edessänne. Sillä me olemme kuulleet, kuinka Herra [”Jehova”, UM] kuivasi Kaislameren vedet teidän tieltänne, kun lähditte Egyptistä, ja mitä te teitte niille kahdelle amorilaisten kuninkaalle tuolla puolella Jordanin, Siihonille ja Oogille, jotka te vihitte tuhon omiksi. Kun me sen kuulimme, raukesi meidän sydämemme, eikä kenessäkään ole enää rohkeutta asettua teitä vastaan; sillä Herra [”Jehova”, UM], teidän Jumalanne, on Jumala ylhäällä taivaassa ja alhaalla maan päällä.” (Joosua 2:9–11.) Jehovan maine oli tosiaan levinnyt.
Jehova ja hänen ominaisuutensa
Psalmista ilmaisi tämän sydämestä lähtevän toiveen: ”Tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra [”Jehova”, UM], että sinä olet Korkein kaikessa maassa.” (Psalmit 83:19.) Koska Jehovan suvereenisuus koskee koko kaikkeutta, Jeesuksen vainotut seuraajat saattoivat rukoilla: ”Suvereeni Herra, sinä olet Se, joka olet tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on.” (Apostolien teot 4:24.) Kuinka huojentavaa onkaan lisäksi tietää, että Jehova on ”rukouksen Kuulija” (Psalmit 65:3, UM).
Jehovan pääominaisuus on rakkaus. Tosiaankin ”Jumala on rakkaus” – tämän ominaisuuden ruumiillistuma (1. Johanneksen kirje 4:8). Lisäksi hänellä ”on viisaus ja voima”. Jehova on kaikkitietävä ja kaikkivoipa, mutta hän ei koskaan käytä voimaansa väärin. (Job 12:13; 37:23.) Voimme myös olla varmoja siitä, että Jehova kohtelee meitä aina oikeudenmukaisesti, sillä ”vanhurskaus ja oikeus on hänen valtaistuimensa perustus” (Psalmit 97:2). Jos hairahdumme mutta kadumme sitä, voimme lohduttautua sillä tiedolla, että Jehova on ”laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa” (2. Mooseksen kirja 34:6). Ei ole mikään ihme, että voimme saada iloa Jehovan palveluksesta! (Psalmit 100:1–5.)
Verraton taivaallinen Kuningas
Jehovan Poika, Jeesus Kristus, sanoi: ”Jumala on Henki.” (Johannes 4:24.) Siksi Jehova on näkymätön ihmissilmälle. Jehova sanoikin Moosekselle: ”Sinä et voi nähdä minun kasvojani; sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon.” (2. Mooseksen kirja 33:20.) Tämä taivaallinen Kuningas on niin kirkas, että ihmiset eivät kestäisi hänen näkemistään.
Vaikka Jehova onkin näkymätön meidän silmillemme, hänen olemassaolostaan kaikkivaltiaana Jumalana on paljon todisteita. Tosiaankin ”hänen näkymättömät ominaisuutensa ovat selvästi nähtävissä maailman luomisesta lähtien, koska ne havaitaan siitä, mikä on tehty, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensakin” (Roomalaisille 1:20). Maapallo ruohikkoineen, puineen, hedelmineen, vihanneksineen ja kukkineen todistaa Jehovan jumaluudesta. Päinvastoin kuin arvottomat epäjumalat, Jehova antaa sadetta ja hedelmällisiä aikoja (Apostolien teot 14:16, 17). Katsohan öiselle tähtitaivaalle. Miten valtava todiste se onkaan Jehovan jumaluudesta ja järjestelytaidosta!
Jehova on järjestänyt myös pyhät, älylliset henkiluomuksensa, jotka asuvat taivaassa. He muodostavat yksimielisen järjestön ja toteuttavat Jehovan tahdon niin kuin psalmista sanoo: ”Kiittäkää Herraa [”Jehovaa”, UM], te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä täytätte, kun kuulette hänen sanansa äänen. Kiittäkää Herraa [”Jehovaa”, UM], kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palvelijansa, jotka hänen tahtonsa teette.” (Psalmit 103:20, 21.) Jehova on järjestänyt myös maanpäällisen kansansa. Israelin kansa oli hyvin järjestetty kuten Jumalan Pojan ensimmäiset seuraajatkin. Samalla tavoin Jehovalla on nykyään sellaisten innokkaiden todistajien maailmanlaajuinen järjestö, jotka saarnaavat hyvää uutista siitä, että Jumalan valtakunta on lähellä (Matteus 24:14).
Jehova on tosi ja elävä Jumala
Jehovan jumaluus on näytetty toteen lukuisin eri tavoin. Hän nöyryytti Egyptin väärät jumalat ja toi israelilaiset turvallisesti Luvattuun maahan. Luomakunnassa on runsaasti todisteita Jehovan jumaluudesta. Eikä häntä ja väärän uskonnon arvottomia epäjumalia yksinkertaisesti voi verratakaan toisiinsa.
Profeetta Jeremia osoitti, miten jyrkästi Jehova, elävä Jumala, ja ihmistekoiset, elottomat epäjumalat eroavat toisistaan. Tämä vastakohtaisuus ilmaistaan hyvin Jeremian 10. luvussa. Jeremia kirjoitti muun muassa: ”Herra [”Jehova”, UM] on totinen Jumala; hän on elävä Jumala ja iankaikkinen kuningas.” (Jeremia 10:10.) Elävä ja tosi Jumala, Jehova, loi kaiken. Hän vapautti Egyptin orjuudessa nääntyvät israelilaiset. Mikään ei ole hänelle mahdotonta.
Jehova, ”ikuisuuden Kuningas”, vastaa rukoukseen: ”Meidän Isämme taivaissa, olkoon sinun nimesi pyhitetty. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” (1. Timoteukselle 1:17; Matteus 6:9, 10.) Taivaallinen messiaaninen Valtakunta, joka on jo Jeesuksen Kristuksen vallassa, toimii pian pahoja vastaan ja tuhoaa kaikki Jehovan viholliset (Daniel 7:13, 14). Lisäksi tämä Valtakunta tuo tullessaan uuden maailman, jossa tottelevainen ihmiskunta nauttii loputtomista siunauksista (2. Pietarin kirje 3:13).
Voimme oppia Jehovasta ja hänen tarkoituksistaan vielä paljon muutakin. Mikset päättäisi hankkia tätä tietoa ja toimia sopusoinnussa sen kanssa? Jos teet siten, sinulla on etu nauttia ikuisesta elämästä maallisessa paratiisissa Valtakunnan hallinnon alaisuudessa. Saat elää silloin, kun suru, kipu ja jopa kuolema ovat poissa ja Jehovan tuntemus täyttää maan (Jesaja 11:9; Ilmestys 21:1–4). Tämä voi olla sinun osasi, jos etsit ja löydät raamatulliset vastaukset kysymykseen ”Kuka on Jehova?” ja toimit niiden mukaisesti.
[Kuvan lähdemerkintä s. 7]
Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.